demokratiaksi: kansalaiset valitsevat keskuudestaan johtajat päättämään asioista. Kansalaisvaikuttaminen on tärkeä osa toimivaa demokratiaa.
Demokratia tarkoittaa sananmukaisesti kansan valtaa (kreik. demos = kansa, kratos = valta). Demokratiassa kansalla on oikeus poliittisen vallan käyttöön, oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin.
Demokratian käsite on monisyinen. Demokratialla voidaan tarkoittaa ainakin- arvoa
- kansan tai enemmistön tahdon toteutumista
- yhteiskuntamallia
- menettelytapaa päättäjien valitsemiseksi.
Laajimmillaan demokratia ymmärretään arvoksi, jolloin demokratia merkitsee esimerkiksi yksilönvapautta, kansalaisten poliittisia oikeuksia, sananvapautta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa jne.
Demokratia liitetään myös kansan tahtoon tai enemmistön tahtoon. Politiikan tutkijat käyttävät varoen näitä käsitteitä, jotka ovat osoittautuneet hatariksi ja epämääräisiksi. Useinkaan kansan tai enemmistön tahtoa ei saada yksiselitteisesti selville. Mitä useampia päätösvaihtoehtoja on olemassa, sitä vaikeampaa aitoa ja todellista enemmistön tahtoa on selvittää.
Yhteiskuntamallina demokratia tarkoittaa järjestelyä, jossa ylintä poliittista valtaa käyttää kansa. Käytännössä nykyään toteutetaan edustuksellista demokratiaa, jossa päätöksentekovalta on siirretty vaaleilla valituille edustajille.
Parlamentaarisessa järjestelmässä hallituksen tulee nauttia edustuslaitoksen eli parlamentin luottamusta. Parlamentarismi ja vallanjako on toteutettu eri maissa hieman eri tavoin. Monet valtiot kutsuvat itseään demokratioiksi, vaikka ne eivät demokratian normeja täyttäisikään.