Tuulivoimakeskustelun ydin ja median rooli

Savon Sanomien pääkirjoituksen (Matti Pietiläinen) ja Kaisa Naukkarisen kirjoitusten pohjalta nousee esiin useita kriittisiä näkökohtia liittyen tuulivoimahankkeisiin ja journalismin tehtävään tässä keskustelussa.

Median rooli ja kritiikki

• Pääkirjoitus (Pietiläinen): Pohti Savon Sanomien roolia tuulivoimakeskustelussa.
• Naukkarinen: Mediaa kehotetaan läpivalaisemaan tuulivoimakysymyksiä tarkemmin.
• TV-KY ry:n kommentti: Järjestön mukaan media usein luopuu puolueettoman tarkastelijan ja raportoijan roolista, ryhtyen itse aktiiviseksi osapuoleksi ja mielipiteisiin vaikuttajaksi.
• Artikkelit usein myötäilevät alan edustajien ja poliitikkojen näkemyksiä.
• Keskittyminen etuihin ja hyötyihin epäkohtien ja korjaustarpeiden sijaan.
• Tuulivoimakriittisten näkemysten on vaikea päästä esille varsinkin valtakunnallisissa medioissa.

Ymmärrys vs. journalismin ydintehtävä

• Professori Lasse Peltonen: Viittaus siihen, että tuulivoiman hyväksyttävyyttä voidaan edistää ymmärrystä lisäämällä.
• Kritiikki: Ymmärrys ei kuitenkaan ratkaise hankekehityksen valuvikoja.
• Journalismin ydintehtävä: Valuvikojen perkaaminen ja kriittinen tarkastelu.

Hankekehityksen kipukohdat

• Luonnon monimuotoisuus: Tuulivoimaan liittyy ongelmia, erityisesti metsäpeuran suojelualueiden (suojavyöhykkeet) osalta.
• Hanketoimijoiden vastuullisuusväitteet joutuvat kyseenalaiseksi, kun he ovat närkästyneitä Kauppalehden mukaan metsäpeuralle suositelluista suojavyöhykkeistä.
• Pohjois-Savossa on hankkeita vireillä metsäpeuralle tärkeillä ja muilla merkittävillä luontoalueilla.
• Sähkönsiirtolinjat ja lunastukset: Niihin liittyy ongelmia.
• Asiantuntijan roolia ei tule ulkoistaa hankeyhtiöille. Media tai riippumattomat tahot tarvitsevat roolin näiden kysymysten perkaamisessa.

Yhteenvetona teksti korostaa tarvetta kriittisemmälle, puolueettomammalle ja syvällisemmälle journalismille tuulivoimakeskustelussa, erityisesti hankekehityksen epäkohtien ja luontovaikutusten osalta.

Torikahvit ja tunnustus: Jämsä, maakunnan magneetti!

Ah, autuutta! Jämsän tori on jälleen kerran todistanut sen, minkä vain harva uskaltaa sanoa ääneen: Me olemme Suomen poliittinen NAPA!

Meidän omat titaaniset paikallispoliitikkomme – se ainoa oikea, rasvaton kerma – on jälleen kerran osoittanut, kuinka pakottavaa on saada paikalle se kuuluisa, sähköisesti latautunut valtakunnan poliittinen magneetti.

Miksi vaivautua torille pelkästään puhumaan Jämsän asioista? Sehän on aivan liian tylsää! Paljon tärkeämpää on saada se kiiltävä selfie jonkun kanssa, jonka nimi saattaa vilahtaa iltapäivälehdessä. Kunhan poseeraus on kunnossa, Jämsän sielu ja kunnan talous kyllä kukoistavat pelkän valtakunnallisen aurankasvattamisen voimalla!

Ja kiitos some-kuvagallerioiden, olemme kaikki saaneet henkisesti osallistua tähän kansalliseen kohokohtaan. Onneksi olkoon, hyvät paikalliset päättäjät, olette taas nostaneet henkilökohtaista brändiänne! Me jännitimme ruudun takana: Riittääkö hymy peittämään sen karmean epäilyksen? Podetaanko meillä sittenkin torikammoa ilman valtakunnan apua? Näköjään ei podeta, kunhan magneetti on tarpeeksi massiivinen!

Ja tietenkin, meidän strateginen Jämsämme! Se on täydellinen paikka pysähtyä, eikö vain? Ei tietenkään määränpää. Voi, ei sentään! Jämsä on se idyllinen, elintärkeä pissa- ja kahvitauko matkalla johonkin "Todella tärkeään" maakuntakeskukseen. Me olemme se kaunis, mutta syrjäinen tienvarsikukka, jonka ohitse kuuluu porhaltaa vauhdilla, matkalla kohti "Todellisia asioita".

On suuri kunnia, että tämä valtakunnan sankari ylipäätään löysi Jämsän! Kuka olisi uskonut, että heidän navigaattorinsa ulottuu näin kauas ytimestä.

Ja kuka välittää, osaako tämä vieraileva tähti kertoa meille Jämsän talouden tunnusluvut, työttömyysasteen tai edes sijoittaa meitä kartalle? Tärkeintä on, että hän oli TÄÄLLÄ! Se valoi meihin toivoa ja toi meille Instagram-kelpoisen sisällön.

Jämsän asiat tuli siis KUNTOON! Tai, ainakin ne näyttävät kunnossa sosiaalisessa mediassa. Ja se on nykypäivän ainoa, todellinen mittari.

Pulla-gate – Kun byrokratia pelastaa meidät hyväntekeväisyydeltä!

Voi mitä loistavia uutisia Pirkanmaalta! Meidän ei tarvitse enää huolehtia vapaaehtoistyön tuomasta sekasorrosta ja villistä, sääntelemättömästä pullanleivonnasta. Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) on osoittanut meille tien!

On todella virkistävää nähdä, miten tiukka byrokratia suojelee meitä! Nyt kun Pia Lehtonen ei enää saa leipoa niitä ihania pullia vanhuksille, voimme olla varmoja, että kaikki on yhdenmukaista. Kuka haluaisi, että vanhusten päivätoiminnassa olisi sellaista kauheaa epäjärjestystä, että jossain paikassa saisi tuoretta, lämmintä, rakkaudella leivottua pullaa ja jossain ei? Onhan tasa-arvo tärkeää! Jos ei pullaa leivota kaikkialla, sitä ei saa leipoa missään! Nerokasta!

On myös mahtavaa, että Pirha on ottanut elintarviketurvallisuuden näin vakavasti. Eihän se riitä, että ihmisellä on hygieniapassi ja pitkä ura suurkeittiöissä. Kuka tietää, vaikka hän olisi salaa yrittänyt tuoda vanhusten elämään iloa ja yhteisöllisyyttä pullan avulla! Onneksi byrokraattinen leimasin on pysäyttänyt tämän anarkian. Turvallisuus ennen kaikkea, eikö vain? Ei kai ole tarkoitus, että ihmiset nauttivat ruoasta, joka on tehty vapaaehtoisvoimin ja sydämellä?

Entä sitten ministeritason kannanotot? Ne ovat vain hienoja sanoja. Ministeri sanoi, että laki ei kiellä pullan leipomista, mutta kuka hän on sanomaan, kun meillä on Pirha, jolla on oma, tiukempi tulkintansa byrokratiasta! Pirha on todellinen sankari, joka asettaa paperit ja säännöt ihmisten välisen lämmön ja yhteisöllisyyden yläpuolelle.

Toivottavasti tämä malli leviää koko Suomeen! Emme tarvitse enää vapaaehtoisia, jotka tuovat eläkeläisten elämään merkitystä. Me tarvitsemme lisää rekisteröityjä elintarvikehuoneistoja ja virkamiehiä, jotka varmistavat, että jokainen toimi on täysin säännösten mukainen.

Jatketaan siis yhteisöllisyyden nitistämistä! Kunhan kukaan ei vain vahingossakaan tunne oloaan tärkeäksi ja hyödylliseksi. Kiitos, Pirha, kun pelastit meidät pullan tuomalta vapaudelta! Seuraavaksi varmaan kielletään joulukorttien kirjoittaminen ilman virallista kurssitodistusta. Odotan innolla!

IDEA: Himos – Missä taivas kuiskaa tarinoita: Revontulilaser-Spektaakkeli, joka valloittaa sielusi!

Unohda etelän harmaat illat ja pitkä odotus arktisille revontulille! Himoksen lumoavissa maisemissa, keskellä Suomen puhdasta luontoa, syttyy pian iltaisin jotain taianomaista: Himos – Revontulilaser-Show. Tämä on sielua koskettava elämys, joka maalaa tunteikkaan, ainutlaatuisen väripaletin suoraan yläpuolellesi.

Me tuomme Pohjoisen mystiikan Etelään! Himoksen huipulle asennettu, huippumoderni lasernäytöslaitteisto puhaltaa elämän pimeään taivaankanteen. Kun ilta tummuu ja tunnelma tiivistyy, katso ylös: Taivas räjähtää eloon syvän smaragdinvihreän, sähköisen koboltinsinisen ja hehkuvan ametistin sävyissä.

Laserit eivät vain osoita; ne piirtävät, aaltoilevat ja tanssittavat ilmavirrassa liikkuvia, uskomattoman realistisia revontulikuvioita. Näet valojen luovan spiraaleja, verhoja ja kaaria, jotka liikkuvat samalla maagisella, hitaalla vauhdilla kuin aidotkin aurora borealis -valot. Se on hypnoottinen, henkeäsalpaava esitys, joka saa sinut unohtamaan ajan ja paikan.

Tämä show on syvä kunnianosoitus luonnon kauneudelle, joka on tuotu kaikkien koettavaksi. Tunnetko jo sen kylmiä väreitä iholla ja ihmeen tunteen rinnassa, kun valosäteet heijastuvat Himoksen rinteistä? Se ei ole vain show, se on jaettu tunne, joka yhdistää sinut ympäristöösi.

Himos – Revontulilaser-show tarjoillaan sinulle tarkkaan harkittuina hetkinä pimeimpään aikaan, ja vaikka se on kestoltaan rajattu, sen visuaalinen voima ja tunne-elämys jättävät sinuun pysyvän jäljen.

Tule Himokselle – sinne, missä taivas kuiskaa tarinoita ja revontulet tanssivat vain sinua varten. Koe tämä unohtumaton, Pohjolan valoa etelässä tarjoileva spektaakkeli!

Kuntalaisaloite Jämsän kaupungille: Himoksen aluebrändin vahvistaminen valtatie 9:n markkinoinnilla

Päivämäärä: 21. marraskuuta 2025

Vastaanottaja: Jämsän Kaupunki

Aloitteen tekijä: Jyrki Kokko

Yhteystiedot: 0405477836 jyrki.kokko@gmail.com

Aloitteen Kohde

Esitän Jämsän kaupungille aloitteen Himoksen matkailualueen aluebrändin näkyvyyden strategisesta vahvistamisesta sijoittamalla positiivinen ja mieleenpainuva markkinointiviesti valtatie 9:n Himoksen eritasoliittymän keskeisimpiin rakenteisiin.

1. Tilanneanalyysi ja markkinoinnin tarve

Himos on Jämsän kaupungin elinvoiman kannalta kansallisesti merkittävä matkailukeskus, joka houkuttelee vuosittain satojatuhansia kävijöitä. Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) mukaan valtatie 9 on yksi Suomen vilkkaimmista valtaväylistä.

Nykyinen ongelma: Matkailukeskuksen sijainti ei välity riittävän tehokkaasti valtatietä 9 kulkeville. Keskikesällä liittymän kohdalla ajettaessa alueen matkailullinen potentiaali jää pimentoon, jolloin kaupunki menettää merkittävän määrän potentiaalisia asiakasvirtoja ja näkyvyyttä. Vertailemalla muiden menestyneiden matkailukohteiden, kuten Levin näyttäviä mainosratkaisuja, on selvää, että tehokkaalla inframarkkinoinnilla on suuri merkitys.

Tavoite: Varmistaa, että jokainen valtatiellä kulkeva tietää täsmällisesti, missä kohdassa Suomen johtavia vapaa-ajan ja tapahtumakohteita sijaitsee.

2. Konkreettinen ehdotus

Ehdotan mainosratkaisua, joka maksimoi näkyvyyden ja hyödyntää olemassa olevaa liikennerakennetta:

A. Sijainti ja viesti:

• Sijainti: Valtatie 9:n Himoksen eritasoliittymän sillan reunaan, asennettuna molemmin puolin liikennettä (Tampereen ja Jyväskylän suuntaan). LIITTEENÄ kuva

• Viesti-idea: ”Himos ❤️Jämsä”

• Toteutus: Teksti toteutetaan sääolosuhteita kestävillä, suurikokoisilla ja liikenteen turvallisuusmääräykset täyttävillä kirjaimilla tai taustalevyillä. Materiaalin ja fontin tulee olla kaupunkikuvaan soveltuva ja tehokas, brändin mukainen.

B. Vaihtoehtoinen sijainti:

• Sijainti: Nousu- ja laskurampin väliselle, valtatie 9:n oikealle puolelle jäävälle viheralueelle, joka tarjoaa hyvän näkyvyyden.

3. Vaikutukset ja hyödyt kaupungille

Tämä aloite on kustannustehokas investointi Jämsän kaupungin tulevaisuuteen ja markkinointiin:

Brändin vahvistuminen

Välitön, positiivinen ja ystävällinen viesti sitoo vahvasti Himoksen (tuotteen) ja Jämsän (alueen) toisiinsa.

Matkailutulon kasvu

Parantunut tunnettuus houkuttelee lisää spontaanisti kääntyviä matkailijoita (stop-over-turisteja) ja kasvattaa palveluiden (majoitus, tankkaus, ruokailu) käyttöä.

Kilpailukyky

Nostaa Jämsän/Himoksen matkailualueen profiilia vastaamaan muiden, näkyvyyteen panostavien matkailukeskusten tasoa.

Positiivinen kaupunkikuva

Moderni, huoliteltu ja matkailijat huomioiva inframainonta luo Jämsästä aktiivisen ja elinvoimaisen kuvan.

4. Toimenpide-ehdotus

Esitän, että Jämsä aloittaa välittömästi neuvottelut ELY-keskuksen kanssa tarvittavista luvista ja selvittämään samanaikaisesti teknisen toimen toteutuksen kustannusarvion.

Allekirjoitus:               Jyrki Kokko

LIITE, kuva

Miten aamuposti Postin verkkosivujen ja jakelutietojen mukaan Jämsän alueella pääsääntöisesti hoidetaan?

1. Varhaisjakelu hoitaa aamupostin

Jämsän alueella sanomalehtien ja muun varhaisjakelun piiriin kuuluvan postin (kuten aikakauslehdet ja tietyt kirjeet) jakelusta vastaa Postin varhaisjakelu (Keski-Suomi).

• Jakelupäivät: Varhaisjakelu tapahtuu yleensä seitsemänä päivänä viikossa, sanomalehden ilmestymispäivistä riippuen.
• Tavoiteaika: Valtaosassa jakelualuetta tavoitteena on, että jakelu on valmis:
• Arkisin: klo 6.30 mennessä
• Viikonloppuisin: klo 7.00 mennessä

2. Jakelutapa vaihtelee asuinalueen mukaan

Varhaisjakelu noudattaa pääosin Postin määrittämää perusjakelun tasoa, mikä tarkoittaa, että postin jättöpaikka riippuu asutustyypistä:

• Omakotitalot: Pääosin kadun varrella oleviin postilaatikoihin tai -laatikkoryhmiin.
• Rivitalot ja pienkerrostalot: Piha-alueella olevaan postilaatikkoryhmään.
• Korkeammat kerrostalot: Postiluukkuihin tai -lokerikkoihin.
• Haja-asutusalueet: Sanomalehdet voidaan jakaa myös useamman talouden yhteislaatikkoon.

3. Jakelun päivä- ja vuoroviikkojakelu

Tärkeää on huomata ero aamupostin ja Postin perusjakelun välillä:

• Aamuposti (varhaisjakelu): Toimii 7 päivää viikossa, lähinnä tilauslehtien takia.
• Muu posti (päiväjakelu): Perinteinen postinkantaja jakaa muut kirjeet ja lehdet. Yhä useammalla alueella Suomessa Posti on siirtynyt vuoropäiväjakeluun, jossa perusposti (ei-aamulehdet) jaetaan vain kolmena päivänä viikossa (esim. ma, ke, pe tai ti, to).

Jakeluhäiriöt ja yhteystiedot Jämsän alueella

Jos tilaamasi aamulehti puuttuu tai jakelussa on ongelma, ota yhteyttä Postin varhaisjakelun päivystykseen:

• Postin varhaisjakelupäivystys (Keski-Suomi): 0200 25200 (arkisin klo 6.00-16.00)
• Huomaa, että lehden tilausmuutokset (keskeytykset, osoitteenmuutokset) tehdään aina suoraan lehden kustantajalle.

Himoksen uusi aamunkoitto: Hotelli huokuu lujaa tulevaisuususkoa!

Kokonaan uuden hotellin nouseminen on enemmän kuin rakennusprojekti – se on mahtava ja luja luottamuksenosoitus Himoksen ja koko Jämsän tulevaisuuteen.

Olemme tottuneet kuulemaan uutisia alan haasteista ja talousvaikeuksista, mutta tässä kontekstissa Keskimaan rohkea 32 miljoonan euron investointi uuteen Break Sokos Hotel Himokseen on poikkeuksellinen ja voimakas signaali. Se on rohkea veto, joka osoittaa uskoa Jämsän asemaan ympärivuotisena, elinvoimaisena matkailun keskipisteenä.

Uuden hotellin rakentaminen on ollut harvinaista herkkua Suomessa, varsinkin Lapin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Siksi tämä päätös ei ole vain paikallinen ilonaihe, vaan merkittävä merkkipaalu koko Keski-Suomen matkailukartalla.

Luottamuksen virta: Hyvän kierre käynnistyy

Investoijilla on oltava kirkas ja voittoisa näkemys tulevaisuudesta, jotta tällainen hanke toteutuu. Tämä syvä luottamus luo alueelle myönteisen lumipalloefektin:

• Se kasvattaa kuluttajien ja lähialueen asukkaiden uskoa alueen vetovoimaan.
• Se ruokkii hyvän kierteen, joka luo uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä ja dynaamisuutta.
• Se avaa oven uusille, täydentäville toiminnoille ja palveluille, jotka tekevät Himoksesta entistä monipuolisemman.

Kolmen tunnin matka unelmalomaan

Sijoituspäätökseen on vaikuttanut Himoksen ympärivuotinen toiminta – hiihtokeskuksesta tapahtumakeskukseksi – sekä sen lyömätön sijainti.

Missä Lapin-loma vaatii kaksi ajopäivää, Jämsään karauttaa alle kolmessa tunnissa esimerkiksi Helsingin seudulta! Helppo saavutettavuus tekee Himoksesta ihanteellisen kohteen lyhyellekin, spontaanille irtiotolle.

Break Sokos Hotel Himos on toivon symboli. Se on konkreettinen todiste siitä, että luottamus tulevaisuuteen ja usko omaan potentiaaliin kantaa hedelmää. Tämä hotelli ei tarjoa vain uusia sänkyjä, se tarjoaa koko alueelle uuden, vauhdikkaan alun!

Viranhaltijan ja luottamushenkilön eettiset ohjeet

1. Eettisyys ja puolueettomuus

• Tunne ylpeyttä työstäsi julkisyhteisön palveluksessa.
• Toimi aina puolueettomasti yleistä etua toteuttaen ja kunnioita yhteisön arvoja.
• Ole oikeudenmukainen, noudata lakeja ja tue heikompiosaista.
• Ole lahjomaton, rehellinen ja yleisen luottamuksen arvoinen.

2. Vastuu ja toimintatavat

• Katso, että asiat hoituvat ja ylläpidä positiivista asennetta.
• Noudata asiantuntijatyön pelisääntöjä: valmistele asiat huolella ennen päätöksentekoa.
• Käytä julkisia varoja viisaasti.
• Toimi avoimesti ja perustele päätökset ymmärrettävästi. Älä oleta kuntalaisten tuntevan lakeja.
• Ole uskottava: Älä lupaa liikoja, pidä lupauksesi ja kanna vastuu vaikeistakin päätöksistä.

3. Vuorovaikutus ja tuhde sidosryhmiin

• Ole tasapuolinen ja kohtuullinen vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa.
• Puolusta omia kantojasi, mutta kunnioita myös muiden näkemyksiä.

4. Ristiriitatilanteiden välttäminen

• Pidä työasiat ja henkilökohtaiset asiat erillään.
• Älä anna sukulaisuus- tai ystävyyssuhteiden vaikuttaa toimintaasi.
• Älä käytä missään tilanteessa virka- tai luottamushenkilöasemaasi väärin.

Jämsä ennustaa käännettä talouteen vahvan viime vuoden jälkeen ja investoi tulevaisuuteen

Maakuntalehden 9.11.2025 teksti Jämsän taloustilanteeseen liittyen ei ole mairitteleva. Asian voi kirjoittaa positiivisesti. 

Vaikka Jämsän vuoden 2026 talousarvioesitys näyttääkin 2,1 miljoonan euron alijäämää, kaupungilla on vahva luotto kykyynsä kuroa ero umpeen.

• Vahva aiempi suoritus: Kaupungin konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti luottaa siihen, että nollatulos saavutetaan, sillä aiempina kolmena vuotena budjetti on alitettu keskimäärin kolmella miljoonalla eurolla.
• Positiivinen tämän vuoden näkymä: Kuluvan vuoden talousarvio on peräti 2,12 miljoonaa euroa ylijäämäinen toisen muutoksen jälkeen.
• Kehitysinvestoinnit: Jämsän pieni lainakanta mahdollistaa merkittävät kehittämis- ja uudistamistyöt. Kaupunki panostaa nyt voimakkaasti tulevaisuuteen:
• Uusi kirjasto: Suunnitteluun on varattu 100 000 euroa vuonna 2026, ja rakentamiseen varataan 5 miljoonaa euroa vuosille 2027 ja 2028. Uudisrakennushanke vie eteenpäin jo kertaalleen hylättyjä suunnitelmia, mikä osoittaa sitoutumista asukkaiden palveluihin.
• Uusi liikuntahalli: Myös liikuntahallin suunnitteluun on varattu 100 000 euroa, ja kokonaiskustannuksiin 5 miljoonaa euroa, josta haetaan valtion avustusta. Tämä parantaa asukkaiden ja koulujen liikuntamahdollisuuksia.
• Vastuullinen säästösuunnitelma: Mahdollisen alijäämän varalta kaupungilla on ennakoiva säästöpaketti vuosille 2027 ja 2028, joka takaa talouden kurinalaisuuden ja sopeutumiskyvyn haastavissakin tilanteissa.
• Ei veronkorotuksia: Talousarvioesitys ei sisällä veronkorotuksia, mikä on positiivinen uutinen kaupungin asukkaille.

Kaupungin talous joutuu kohtaamaan suuria haasteita sote-kiinteistöjen menetettyjen vuokratuottojen ja yhteisöverojen laskun myötä, mutta aktiivisella investoinnilla ja ennakoivalla säästösuunnitelmalla Jämsä pyrkii kääntämään talouden suunnan positiiviseksi tulevina vuosina.

Jämsä investoi rohkeasti tulevaisuuteen – uudella kirjastolla ja liikuntahallilla rakennamme elinvoimaista kaupunkia, talouden haasteista huolimatta ja ilman veronkorotuksia.

Tuulivoiman purku ja maatilkun kohtalo: Viekö betoni tulevaisuuden?

Suomessa rakennetaan nyt tuulivoimaa sellaista vauhtia, että harva on ehtinyt ajatella sen toista puolta: purkamista. Vaikka tähän mennessä purettujen voimaloiden määrä on ollut häviävän pieni – virallisten lukujen mukaan vain muutamia kymmeniä (viimeisen neljän vuoden aikana vain 8 kpl) – tämä tilanne tulee muuttumaan rajusti, kun 2010-luvun alun voimalat saavuttavat 20–25 vuoden käyttöikänsä pään.

Meidän maaseudun ja metsätalouden ammattilaisten on syytä olla huolissaan siitä, että purkuvelvoite hoidetaan tinkimättömästi. Kyse on siitä, jätämmekö vuosikymmenien päästä jälkipolvillemme pelkän laskun ja maahan upotetut ongelmat, vai aidosti kiertotalouden mukaisen, puhtaan maan.

Kaksi isoa huolta maanomistajalle

Tuulivoimala on materiaalina pitkälti kierrätettävä: teräs ja kupari saadaan kiertoon. Haasteet tiivistyvät kuitenkin juuri niihin osiin, jotka eniten koskettavat maanomistajaa ja maankäyttöä: lapoihin ja perustuksiin.

1. Lapojen kohtalo: Komposiitista kiertotaloutta

Lapojen materiaali, lasikuitukomposiitti, on ollut maailmalla päänvaiva, sillä sen kierrätys on kallista ja vaikeaa. On myönteistä, että Suomen tuulivoima-ala on ottanut ohjat käsiinsä ja kehittänyt kotimaisen KiMuRa-ratkaisun, jossa murskattu lapajäte hyödynnetään sementtiteollisuudessa polttoaineena ja raaka-aineena.

Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten kiertotalous on toteutettavissa, kun tahtoa ja kotimaisia teollisia symbiooseja löytyy. Tällaiset ratkaisut on syytä integroida pysyväksi osaksi tuulivoimaloiden elinkaarta.

2. Massiiviset perustukset: Betonia metsämaahan?

Suurin ja kiistanalaisin purkuhaaste liittyy kuitenkin maan alle jääviin perustuksiin. Yksi voimala tarvitsee satoja kuutiometrejä teräsbetonia, valtavan "betonilautan" maassa. Purkaminen on kallista, jopa kymmeniä tuhansia euroja per voimala.

Moni vanhempi ympäristölupa on sallinut perustusten jättämisen 1–2 metrin syvyyteen maanpinnan alle purkukustannusten säästämiseksi.

Tämä on lyhytnäköinen ja maaseudun etujen vastainen käytäntö.

Kun me metsänomistajat tai maanviljelijät luovutamme maatamme energiantuotantoon, meidän on voitava luottaa siihen, että maapohja on palautettavissa alkuperäiseen tai uuteen käyttötarkoitukseen. Maahan upotettu jättimäinen betoni- ja teräsmassa vaikeuttaa tulevaisuudessa metsänkäsittelyä, ojituksia tai uutta rakentamista.

Tämän vuoksi vaadin, että:

1. Lainsäädäntöä tiukennetaan heti: Kaikissa uusissa tuulivoimaluvissa on edellytettävä perustusten täydellistä poistamista tai purkamista huomattavasti syvemmälle (esim. 3–5 metriin), jotta maanomistajan tuleva käyttöoikeus turvataan.

2. Jälkihoitovakuus on realistinen: Operaattoreilta perittävien vakuuksien on oltava riittävän suuria kattamaan juuri tämä kallis ja työläs perustusten purkutyö. Vakuuksien tulee olla riippumattomasti arvioituja.

Tuulivoima on tärkeä osa energiantuotantomme tulevaisuutta, mutta sen on oltava aitoa, kokonaisvaltaista vastuullisuutta. Se tarkoittaa sitä, että sähkön tuotannon hyöty ei saa jättää pysyvää, haitallista jälkeä maaseutumme maapohjaan.

Emme saa hyväksyä betonimuumioiden jättämistä metsiimme. Kiertotalouden on koskettava koko voimalaa, juuria myöten.

Jämsän uutisia: Talousarvio 2026 – Ei veronkorotuksia!

Jämsän kaupunki on tehnyt ehdotuksen ensi vuoden rahankäytöstä.

Isot muutokset tuloissa

Sosiaali- ja terveyspalvelut (sote) ovat siirtyneet hyvinvointialueelle. Siksi Jämsän kaupunki menettää suuren osan vuokratuloistaan.

• Tänä vuonna (2025) kaupunki saa hyvinvointialueelta vuokratuloja 6,7 miljoonaa euroa.

• Ensi vuonna (2026) tämä tulo pienenee. Tämä johtuu sote-uudistuksesta, jonka takia hyvinvointialueen ei enää tarvitse vuokrata tiloja kunnilta.

• Kaupunki siirtää osan tilojen vuokrauksesta omille yhtiöilleen, mutta suurin osa tuloista jää saamatta.

• Esimerkiksi sairaalan ja terveyskeskuksen tilat jäävät osittain tyhjilleen.

Nämä tulonmenetykset, palkankorotukset ja pienempi yhteisövero tuovat kaupungin talouteen haasteita.

Talous näyttää tiukalta, mutta lainaa ei oteta

Hyvä uutinen: Vuoden 2026 talousarvioesitys ei sisällä veronkorotuksia. Kunnallisverot pysyvät samana.

Huono uutinen: Kaupungin rahankäyttö on miinusmerkkistä. Vuodelle 2026 arvioidaan syntyvän noin 2,1 miljoonan euron alijäämä.

• Kaupungilla on kuitenkin vanhoja säästöjä ja varoja taseessa, joita voidaan käyttää tämän alijäämän peittämiseen.

• Lain mukaan kaupungin talouden täytyy olla tasapainossa. Jos talous heikkenee odotettua enemmän, säästötoimiin joudutaan ryhtymään heti.

• Myös valtionosuudet, eli valtion antama tuki, pienenevät hieman vuonna 2026.

Panostetaan tulevaisuuteen

Vaikka tuloja menetetään, Jämsä haluaa investoida tulevaisuuteen.

• Jämsän kaupungin velkamäärä on pieni. Se antaa hyvän mahdollisuuden kehittää kaupunkia.

• Investointeihin eli uusiin hankintoihin ja rakentamiseen käytetään lähes 10 miljoonaa euroa.

• Suurin osa rahasta menee esimerkiksi teiden ja muiden yleisten rakenteiden korjaamiseen ja tekemiseen.

• Paloaseman rakennustyöt viedään loppuun.

• Lisäksi varataan rahaa uuden kirjaston ja liikuntahallin suunnitteluun.

Tärkein viesti: Kaupunki sopeutuu isoihin tulonmenetyksiin ilman veronkorotuksia. Sen sijaan se käyttää vahvaa taloustilannettaan uudistamiseen ja kehittämiseen vahvistaakseen uskoa tulevaisuuteen.

Tuulivoimaloiden purkaminen Suomessa: Kuinka monta ja miksi?

Suomessa on purettu suhteellisen vähän tuulivoimaloita, varsinkin kun mietitään, kuinka paljon uusia voimaloita on rakennettu. Useimmat puretut voimalat ovat olleet vanhempia ja pienempiä malleja.

Purettujen voimaloiden määrä:

• Pieni määrä: Suomen Uusiutuvat ry:n tiedon mukaan Suomessa on purettu vain kahdeksan tuulivoimalaa viimeisen neljän vuoden aikana (noin 2022–2025).

• Vanhempi luku: Helmikuuhun 2021 mennessä purettuja voimaloita oli yhteensä 24.

• Euroopassa: Vuonna 2024 Euroopassa purettiin 1332 tuulivoimalaa, mutta Suomen osuus on pysynyt pienenä.

• Yhteenveto: Vaikka tarkat luvut vaihtelevat hieman, kokonaisluku on pieni verrattuna muihin Euroopan maihin ja Suomen asennettuun tuulivoimaan.

Miksi voimaloita puretaan?

Tuulivoimaloiden purkamiseen on yleensä monta syytä:

• Käyttöikä loppuu: Voimalat on suunniteltu kestämään noin 20–25 vuotta. Kun ne vanhenevat, niiden ylläpito käy kalliiksi tai niitä ei voi enää korjata.

• Varaosien puute: Esimerkiksi suomalaisen WinWinD-yrityksen konkurssi vuonna 2013 on aiheuttanut sen, että sen valmistamiin voimaloihin ei saa varaosia. Tämän takia esimerkiksi Haminassa purettiin kolme nuorempaa voimalaa ennenaikaisesti vuonna 2023.

• Uudelleenrakentaminen: Vanha voimala puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi, paljon tehokkaampi voimala.

• Tekninen vika: Jos kallis osa, kuten vaihdelaatikko, hajoaa käyttöiän lopussa, korjaaminen ei kannata.

• Syöttötariffin päättyminen: Kun vanhojen voimaloiden valtion tuki päättyy, niiden käyttö ilman modernisointia ei ole enää taloudellisesti kannattavaa.

Tuulivoimalan osien kierrätys:

Tuulivoimalat ovat pääosin hyvin kierrätettäviä: 85–95 % voimalan massasta voidaan käyttää uudelleen.

Helposti kierrätettävät osat:

Osa	Materiaali	Kierrätysaste	Tietoa
Torni	Teräs	Lähes 100 %	Teräs on arvokas materiaali, ja sen myynnillä katetaan osa purkukustannuksista.
Konehuone	Metalli, kupari, alumiini	Lähes 100 %	Sisältää arvokkaita metalleja (generaattori, vaihdelaatikko), jotka ohjataan metallinkierrätykseen.

Haastavin osa: Lavat

Tuulivoimalan lavat (siivet) ovat vaikein kierrätettävä osa. Ne on tehty kestävästä ja kevyestä muovikomposiitista (yleensä lasikuitulujitettua muovia), joka on vaikea erotella eri materiaaleihin.

Suomen ratkaisu (KiMuRa):

Suomessa on kehitetty KiMuRa-malli, joka hyödyntää lavat sementin valmistuksessa:

1. Keräys ja murskaus: Käytöstä poistetut lavat kerätään ja murskataan.

2. Sementtiteollisuus: Murskattu komposiittijäte viedään sementtitehtaalle (esim. Finnsementille).

3. 100 % hyödyntäminen: Lavojen muoviosa poltetaan sementtiuunissa fossiilisten polttoaineiden sijaan, ja lasikuitu hyödynnetään mineraalina sementin raaka-aineena.

Tämä prosessi hyödyntää lavajätteen 100-prosenttisesti ja pienentää sementin hiilijalanjälkeä.

Perustukset: Suurin purkuhaaste

Tuulivoimalan perustukset ovat massiiviset rakenteet, jotka ankkuroivat voimalan maahan. Ne ovat purkamisen kallein ja työläin osa.

Perustusten koko:

• Materiaali: Paljon terästä ja betonia.

• Koko: Uusien voimaloiden perustus voi olla halkaisijaltaan 18–25 metriä ja sisältää jopa 800–1500 kuutiometriä betonia.

Jätetäänkö perustus maahan?

• Vanha tapa: Vanhemmissa luvissa perustukset on usein saanut jättää maahan noin 1–2 metrin syvyyteen maanpinnan alle. Näin vältetään kalliit purku- ja kuljetuskustannukset.

• Ongelma: Jättäminen vaikeuttaa alueen myöhempää käyttöä.

• Nykykäytäntö: Uusissa luvissa vaaditaan yhä useammin perustusten täydellistä purkamista tai poistamista syvemmälle (esim. 3–5 metriin). Tämä on ympäristön kannalta paras, sillä silloin betonin voi murskata kierrätyssoraksi ja teräksen hyödyntää.

Kustannukset ja vastuu:

• Kallein osa: Perustusten purkaminen on suurin yksittäinen kuluerä koko purkuprosessissa, maksaen kymmeniä tuhansia euroja per voimala.

• Jälkihoitovelvoite: Tuulipuiston rakentajien on pakko varata jo etukäteen vakuuksia (rahaa tai pankkitakaus) purkamiskustannuksia varten. Näin varmistetaan, että voimalat puretaan, vaikka yritys menisi konkurssiin.

Yhteenveto: Suomessa purettujen voimaloiden määrä on ollut pieni, mutta ala valmistautuu jo nyt tulevaisuuden purkuihin (erityisesti 2030–2040-luvuilla) kehittämällä tehokkaita tapoja kierrättää vaikeimmatkin osat, kuten lavat, ja ratkaisemalla massiivisten perustusten purkuhaasteet. 

Kansainvälinen miestenpäivä

Kansainvälistä miestenpäivää vietetään vuosittain 19. marraskuuta.

Se on päivä, jonka tavoitteena on:

• 👨‍⚕️ Keskittyä miesten ja poikien terveyteen ja hyvinvointiin (erityisesti mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn liittyviin ongelmiin).

• 🦸 Korostaa myönteisiä miesroolimalleja yhteiskunnassa, perheissä ja yhteisöissä.

• ⚖️ Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa sukupuolten välisiä suhteita.

Päivää on juhlittu kansainvälisesti vuodesta 1999 lähtien, ja sitä vietetään yli 80 maassa.

Jämsän lähikuntien veroprosentit 2026

Ei se Jämsä häpee alla oleville lähikunnille veroprosenteissa.

Kun tarkastellaan kuntien tuloveroprosentteja vuodelle 2026, Jämsä, veroprosentti 9,40 %, sijoittuu monia kuntia matalammalle tasolle.

Manner-Suomen korkein tuloveroprosentti on Pomarkussa (10,9 %) ja matalin Kauniaisissa (4,7 %). Tuloveroprosentin painotettu keskiarvo Manner-Suomessa on 7,57 %

Veroprosenteissa Jämsä ei siis todellakaan häpeä, vaan sijoittuu moniin muihin verrattuna maltillisempaan luokkaan.

Kiinteistöverossa keskimääräinen veroproentti 2026 on korkeampi verrattuna Jämsään. Eli kiinteistövero Jämsässä on ns. maltillinen.

Lähde: Kuntaliitto

Mihin me käytämme elämämme?

Nukumme 24,5 v
Käymme koulua ja töissä 13,5 v
Katsomme telkkaria 12 v
Seurustelemme 4,5 v
Luemme 3 v
Syömme 3 v
Kylvemme ja hoidamme itseämme vajaat 2 v
Puhumme puhelimessa 1 v
Istumme vessassa 9,5 kk
Harrastamme seksiä 5 kk

Muuta (hoidamme kotia, käymme kaupassa, jonotamme, urheilemme, pelaamme tietokonepelejä, ajamme autoa, huvittelemme, laiskottelemme) 9,5 v

Luvut perustuvat siihen oletukseen, että elämme 87,5 v.

Tampere nousee retkeilypääkaupungiksi: Teeren Taival on unelmien reitti!

Tampereella on suuri tavoite: tulla Suomen retkeilypääkaupungiksi. Viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut kehitys luontopalveluissa on ollut niin huikeaa, että tavoite on jo lähellä. Tämä kunnianhimoinen satsaus luontoon on ilahduttava uutinen meille kaikille luonnonystäville.

Kaupungin uusin, merkittävä hanke on Teeren Taival, henkeäsalpaava retkeilyreitti, joka yhdistää Tampereen ja Oriveden. Yli 30 kilometrin mittainen reitti tarjoaa upeita, monipuolisia maastoja ja elämyksiä. Reitin varrelle on vastikään valmistunut tyylikäs ja käytännöllinen laavu Hankajärvelle aivan Pukalanjoen suulle – täydellinen paikka levähtää ja nauttia eväistä. Reitti tarjoaa myös ripauksen seikkailua: köysisilta vie kulkijat turvallisesti Pukalanjoen toiselle puolelle.

Vaikka valtion taholla joudutaan karsimaan luontokohteita, on aivan mahtavaa nähdä, kuinka Tampere panostaa täysillä laadukkaisiin retkeilyrakenteisiin. Tämä osoittaa todellista tahtotilaa ja ymmärrystä luonnon merkitystä kohtaan. Nämä palvelut eivät synny itsestään, vaan ne vaativat juuri tällaista paikallista intoa ja edelläkävijyyttä.

Luonnossa liikkuminen on keskeinen osa suomalaista identiteettiä ja hyvinvointia – se on erottamaton osa meitä ja kulttuuriamme. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että liikkumismahdollisuuksia kehitetään jatkuvasti. Vaikka uusien reittien suunnittelu saattaa joskus herättää vastustusta, uskon, että ajan myötä asenteet laantuvat ja kaikki pääsevät nauttimaan Teeren Taipaleen kaltaisista, yhteisistä luontoaarteista.

Teeren Taival on upea askel kohti retkeilypääkaupungin titteliä. Se tarjoaa meille kaikille mahdollisuuden irtautua arjesta ja tankata energiaa luonnon rauhassa. Lähde sinäkin pian tutustumaan tähän uuteen unelmien reittiin!

Tekoäly - kuvakikkailuja

Täyty kokeilla, mitä kaikkea Googlen Gemini tekoälyllä pystyy tekemään. Nyt kokeilin kuvien muokkausta. Ja toimiihan se, kuvat kertovat puolestaan. Aina ei tule toivottua kuvaa, vaikka kuinka kertoo toiveennsa. Niitä epäonnistuneita tuotoksia en julkaise.

Eli älä usko mitään, mitä näet.

Ysitien ympyrän liikenneonnettomuus

Tihutyöntekijä

Puu kaatunut pihatielle

    

Maanjäristys

    

Maanjäristys kaupassa

Työhuoneen joulusiivous

Visio jouluvaloista

Nokkakolari

Kuva ilman ihmisiä ja reppua

Glögiä, keskustelua ja Jämsän tulevaisuus!

Tule moikkaamaan ja vaihtamaan ajatuksia Uusi Suunta -valtuustoryhmän kanssa Jämsän torille lauantaina. Kerro meille, mitkä asiat sinua askarruttavat juuri nyt!

• Aika: Lauantaina 15.11. klo 9:00–11:00

• Paikka: Jämsän tori

• Tarjoilu: Lämmin glögitarjoilu kaikille keskustelijoille!

Pysähtykää nyt hyvät ihmiset – Vihreä vety ja tuulivoima: Kaksi sekundaa, yksi katastrofi

Mikä ihana ja viisas ajatus taas kerran: yritetään korjata sekundatason sähköntuotantoa – tuttavallisemmin sanottuna tuulivoimaa – toisella, vieläkin epävarmemmalla ja kalliimmalla teknisellä vimpaimella, eli vihreällä vedyllä! Onnittelut, olemme juuri keksineet uuden tavan heittää rahaa hukkaan samalla kun tavoittelemme kollektiivista harhakäsitystä puhtaasta energiasta.

On toki myönnettävä, että tuulivoiman "puhtaus, päästöttömyys ja uusiutuvuus" ovat kauniita sanoja. Ne ovat kuin neidin hymy Tinderissä: lupaavat paljon, mutta todellisuus on usein jotain aivan muuta. Kun puhutaan vedyn (H2) kuljettamisesta putkia pitkin ja sen varastoinnista, olemme teknisesti alueella, jossa jopa avaruusraketti-insinööri raapii päätään. Se on teknisesti erittäin vaativaa ja kallista, ja silti meidän on pakko tunkea tämä hölmöys eteenpäin, koska tuulivoima tarvitsee kipeästi joustavuutta. Sekundan korjailu vippaskonsteilla tuottaa vain lisää sekundaa. Tämä pitäisi kai olla jo sanomattakin selvää!

Tuulivoima – tuo poliittisen ja aatteellisen pelin symboli ydintä vastaan. Suomessa on sentään 1950 näitä kauneuksia 210 kentällä, tuijottamassa tyhjyydessä. Nimellisteho 9000 MW! Vau! Sitten katsotaan todellisuutta: vuotuinen käyttökerroin on sielua hivelevä 0,27. Ja tuotanto osuu kysyntään yleensä välillä 0–40 %.

Onneksi meillä on sentään terveen järjen ääniä. Kun talousmies Björn Wahlroos kutsuu vetytaloutta huuhaana ja hölynpölynä, on ehkä syytä kuunnella. Miehen tokaisu Seutulassa toimittajalaumalle kiteytti kaiken: "Mitä helvettiä täällä taas tapahtuu."

Samalla kun meillä kotimaassa yritetään korjata tätä myllyihin perustuvaa sekasotkua, kiinalaiset, saksalaiset, tanskalaiset ja amerikkalaiset tuulivoimayhtiöt riehuvat täällä kuin kasakat, jotka keräävät kaiken irti lähtevän helposti. Ja mikä on lopputulos? Suomesta on kuulemma tulossa Puhtaan Energian ja Vihreän Vedyn Suurvalta. Tuntuu pikemminkin siltä, että olemme tulossa Hukka-asun ja Kalliin Hölynpölyn Suurvaltaan.

Tämä Suomen energiapolitiikka on todellinen taikatemppu. Se on hokkuspokkusta, simsalabimiä ja abrakadabraa parhaimmillaan. Rahaa kuluu aivan valtavia määriä, ja kaistapäinen meno vain jatkuu.

Tässä vaiheessa tuntuu, että tämän shown päätteeksi ei enää puutu kuin Ootsin harasoo ja ehkä Allahu Akbar – sillä tämä meno on uskon asia, ei todellakaan rationaalista tekniikkaa tai taloutta.

Paras ratkaisu? Pysähtykää. Lopettakaa tuuliturbiinikenttien rakentaminen tykkänään. Käyttäkää rahat oikeaan tutkimukseen tai vaikka vain polttakaa ne. Ainakin silloin saisi vähän lämpöä.

Tuulivoimaloiden purkua koskevan lainsäädännön uudistamistarve

Suomessa valmistellaan lainsäädäntöä tuulivoimaloiden purkamisesta, koska nykyinen sopimusperusteinen järjestelmä purkutöiden laajuudesta ja vakuuksien riittävyydestä on epäselvä ja siirtää vastuuta maanomistajille.

Pääongelmat:

• Perustusten purkaminen: Nykylaki vaatii torniosan purkamisen, mutta perustusten kohtalo on epäselvä. Väite, ettei perustuksia tarvitse purkaa jos niitä ei rikota, ei TV-KY ry:n mukaan perustu lakiin. Täydellinen purkaminen ja maisemointi (noin 550 000 €/voimala) on huomattavasti kalliimpaa kuin osittainen purku. Maanomistajat eivät halua, että tuhansia tonneja betonia jätetään heidän maahansa.
• Vakuuksien riittävyys: Tornion esimerkki (110 000 €/voimala) osoittaa vakuuksien voivan olla riittämättömiä todellisiin kustannuksiin nähden.

Lakihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet:

• Tavoitteena on turvata maanomistajan asema ja lisätä tuulivoiman hyväksyttävyyttä.
• Valmisteilla on esitys, jossa virannomaiselle siirrettäisiin vastuu purkuvakuuksien vaatimisesta ja päätösvalta purkamisen laajuudesta. Vakuudet talletettaisiin viranomaiselle.
• Kannanottojen mukaan lainsäädäntöä tarvittaisiin myös aurinkovoimahankkeille.

Lainsäädännön odotetaan luovan selkeät säännöt, jotka pakottavat purkamaan myös perustukset ja varmistamaan, että purkukustannukset katetaan riittävillä, viranomaisen hallinnoimilla vakuuksilla.

Maanomistajan oikeudet sähköverkkorakentamisessa – Lunastuslaki

MTK:n Juho Ikosen artikkeli käsittelee uudistetun lunastuslain vaikutuksia maanomistajien asemaan sähköverkkohankkeissa. Lainuudistus on vahvistanut maanomistajan oikeuksia, mutta sähköverkkoyhtiöt levittävät edelleen vääriä tietoja.

1. Lunastuslain uudistuksen vahvistamat korvausperiaatteet

Lunastuslain uudistetut korvausperusteet ovat olleet sovellettavissa kaikissa niissä tapauksissa, joissa korvaukset määritellään viimesijaisesti Maanmittauslaitoksen (MML) toimituksessa.

• Korvaustaso: Korvaus on määritettävä markkina-arvoon perustuen siten, että se johtaa omaisuuden korkeimpaan arvoon.

• Korotus: Määrätyn korvauksen päälle tulee +25 %:n korotus kohteen- ja haitankorvaukselle.

• Takuut: Asunto- ja elinkeinotakuu vahvistuu, eli korvauksella pitää pystyä hankkimaan lunastettua kohdetta vastaava.

• Riski siirtyy: Korvausmäärittelyn taloudellinen riski siirtyy maanomistajalta lunastajalle. Maanomistajan neuvotteluasema on vahvistunut merkittävästi.

2. Sähköverkkoyhtiöiden esittämät virheelliset väitteet (Fiktiota)

Sähköverkkoyhtiöt ovat pyrkineet kiistämään uudistetun lain soveltamisen, mikä loukkaa maanomistajien omaisuudensuojaa.

• Lain soveltamisen laajuus: Väitteet siitä, että uudistettua lakia ei sovellettaisi sähköverkkoihin tai että se koskisi vain kantaverkkoa (eikä jakeluverkkoa), ovat fiktiota. Lunastuslain korvausperusteita sovelletaan kaikissa sähkölinjahankkeissa.

• Puusto ja korotus: Väite, ettei lain +25 %:n korotus koskisi puustoa, on fiktiota. Puusto (sen odotusarvot ja panostukset) sisältyy korvaukseen ja on korotuksen piirissä.

• Ylläpito ja huolto: Väite, ettei laki koskisi ylläpito- tai huoltotoimia (esim. riskipuiden poisto), on fiktiota. Sähkömarkkinalain mukaisista huoltotoimista maksettavat korvaukset ratkaistaan viimesijaisesti lunastuslain mukaisesti MML:n toimituksessa.

• MML-prosessi: Väite, että vain jakeluverkkoyhtiö voisi viedä korvausasian MML:n ratkaistavaksi, on fiktiota. Maanomistaja voi viedä asian MML:lle ilman yhtiön lupaa, kunhan sijoittamisesta on sovittu tai on olemassa pakkosijoituspäätös.

3. Sopiminen vs. MML-prosessi

Sopiminen voi olla maanomistajalle kannattavampi, mutta sähköverkkoyhtiön on osoitettava neuvotteluissa, että sen tarjoama korvaus toteuttaa lunastuslain mukaisen korkeimman markkina-arvon ja sisältää +25 %:n korotuksen.

• Sopiminen on ensisijaisesti sähköverkkoyhtiölle kannattavampi, koska se välttää pakkosijoituslupa- ja MML-toimituskustannukset sekä maanomistajan edunvalvontakustannukset.

• Maanomistajan kuluriski MML-toimituksessa on käytännössä nolla.

• Jos tarjottu korvaus ei vastaa lunastuslain ehtoja, maanomistajan ei kannata hyväksyä sopimusta, vaan hänen tulee olla valmis viemään asia MML:lle.

4. Päätelmät

Sähköverkkoyhtiöiden on nyt aika tunnistaa ja tunnustaa olevansa asiakkaita maanomistajan mailla ja päivittää vanhentuneet toimintatapansa vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Maanomistajilla on nyt avaimet korvausprosessin edistämiseen, mikäli vapaaehtoisessa sopimisessa ei päästä lainmukaisiin korvauksiin.