Hyvää itsenäisyyspäivää 2025

Jämsä panostaa tulevaisuuteen: Viisas tasapaino talouden ja kasvun välillä

Jämsän kaupungin talous herättää keskustelua, mutta tilanne on hallinnassa ja katse on tiukasti tulevaisuudessa.

Mistä lähdetään liikkeelle?

• Vahva pohja: Jämsällä on tällä hetkellä hyvä tase ja vähän velkaa. Nämä ovat tärkeitä vahvuuksia, joita käytetään nyt uudistumisen tukena.
• Haasteet tiedossa: Taloutta kiristävät hyvinvointialueen vuokratuottojen väheneminen, valtionosuusjärjestelmä ja pienenevät verotulot. Ensi vuodelle odotetaan noin 2 miljoonan euron alijäämää.

Miten talous pidetään kunnossa?

• Ei hätiköityjä leikkauksia: Kaupunki ei esitä veroprosentin korotusta eikä tee nopeita, kivuliaita leikkauksia. Liian nopeat säästöt voisivat heikentää kaupungin kasvuedellytyksiä pitkällä aikavälillä.
• Harkittu kokonaisuus: Tasapaino saavutetaan menojen hillinnällä ja rohkeudella investoida. Taloutta seurataan jatkuvasti, jotta voidaan reagoida nopeasti tarvittaessa, mutta ilman hätiköintiä. "Emme voi säästää Jämsää hengiltä."
• Uusi strategia ohjaa: Kaupungin uusi strategia keskittyy vetovoiman, elinvoiman ja tunnettuuden vahvistamiseen.

Investoinnit luovat tulevaisuuden

• Panostus kasvuun: Jämsä aikoo tehdä harkittuja, kasvua tukevia investointeja myös lainarahoituksella. Nämä rahat suunnataan esimerkiksi:
• Asuntokantaan ja kunnallistekniikkaan
• Palveluihin ja elinkeinoelämän edellytyksiin
• Kaupunkikeskustan kehittämiseen
• Vastuullisuus edellä: Investoinnit ovat vastuullisia, koska niiden tavoitteena on vahvistaa tulevaa tulopohjaa ja tukea strategisia tavoitteita. Säästäminen ilman investointeja johtaisi näivettymiseen.

Luottamusta ja pitkää katsetta

• Ei synkkyyttä: Vaikka talouskeskustelu voi olla vakavaa, Jämsän talouden johtaminen rakentaa luottamusta siihen, että kaupunki pystyy tekemään vaikeitakin valintoja.
• Yhteinen suunta: Päätökset tehdään pitkällä tähtäimellä uuden strategian mukaisesti. Tavoite on olla hyvinvoiva, tunnettu, turvallinen ja elinvoimainen keskisen Suomen vetovoimaisin seutukaupunki.

Jämsän menestystarina ei synny pelkistä säästöohjelmista, vaan siitä, että uskallamme investoida tulevaan ja tehdä sen viisaasti. Taloudellinen realismi ja strateginen rohkeus kulkevat käsi kädessä.

Jämsän kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman kooste

Jämsän kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden talousarviosta ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmasta 8. joulukuuta. Kaupunginhallitus käsitteli niitä aiemmin ja teki muutoksia henkilöstösuunnitelmaan, mikä vaikutti talousarvion lukemiin.

Henkilöstösuunnitelma ja säästöt

• Henkilöstötehtävien yhdistäminen: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen tiivistää viisi tehtävää (viestintä- ja sisältösuunnittelija, tapahtuma- ja markkinointikoordinaattori, yrityspalveluasiantuntija, sijoittumisasiantuntija, TKI-päällikkö) kolmeksi toimeksi.
• Yhdistämisen arvioitu säästö henkilöstökuluissa on noin 110 000 euroa vuositasolla, jos valtuusto hyväksyy sen.
• Kolme toimea (yrityspalvelut ja TKI) täytettäisiin määräaikaisina vuoden 2026 loppuun saakka Jämsä Tehtaan toiminnan mahdollistamiseksi.

Talouden alijäämäisyys

• Kaikki suunnittelukauden vuodet (2025–2028) ovat näillä näkymin jäämässä alijäämäisiksi.
• Ensi vuoden alijäämä on pienentynyt arviolta noin 2 miljoonaan euroon (alkuperäisestä reilusta 3 miljoonasta).
• Vuoden 2027 alijäämä on noin miljoona euroa.
• Vuosi 2028 on jäämässä hiuksenhienosti alijäämäiseksi.

Alijäämään vaikuttavat tekijät

1. Palkankorotukset: Palkat nousevat suunnittelukaudella yhteensä 11,9 prosenttia. Vuonna 2026 korotusten vaikutus nostaa palkkakuluja noin miljoonalla eurolla.
2. Sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen: Kaupunginhallituksen hyväksymä sote-tilojen yhtiöittäminen siirtää noin 1,5 miljoonaa euroa vuokratuloista Jämsän Yrityskiinteistöille. Lisäksi sairaalarakennuksen käytön väheneminen pudottaa vuokratuloja noin miljoonalla aiempaan verrattuna.
• Sairaalan vuokratulot loppuvat kokonaan, jos uusi sote-keskus valmistuu suunnitellusti vuoden 2028 lopussa.

Verotulot ja kustannusten kattaminen

• Verotulojen ennuste: Verotulojen odotetaan kasvavan:
• 2025: 52,7 miljoonaa euroa
• 2028: 55 miljoonaa euroa
• Kunnallisvero on suurin potti, ja sen ennustetaan kasvavan ensi vuonna 37,8 miljoonasta eurosta 39,5 miljoonaan euroon.
• Verotulot kattavat kaupungin kuluista ja poistoista 64 prosenttia.
• Toimintatuottojen osuus on 28,7 % (laskua vuokrien pienenemisen vuoksi) ja valtionosuuksien 4,4 %.

Talouden tila ja tulevaisuuden investoinnit

• Lainamäärä: Kaupungin lainamäärä putoaa alle 16 miljoonaan euroon kuluvan vuoden tilinpäätöksessä, mikä osoittaa, ettei uusia rakennusinvestointeja ole tehty pitkään aikaan.
• Investoinnit: Suunnittelukaudelle odotetaan investointipiikkiä liikuntahallin ja kirjaston suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaupungilla on varaa ottaa niihin lainaa.
• Konsernirahasto: Tilintarkastajan suosituksen mukaan konsernirahastossa oleva 6,9 miljoonaa euroa on tarkoitus siirtää normaaliin kirjanpitoon. Tämä kasvattaisi kertyneen ylijäämän 10 miljoonan euron varmuusvarastoksi.
• Tavoite ja palveluverkko: Vaikka konsernirahaston purkamisen myötä tase olisi vuoden 2028 lopussa 6 miljoonaa euroa plussalla, tavoitteena on saada tulevat vuodet kääntymään ylijäämäisiksi.
• Vuosien 2027 ja 2028 suunnitelmiin sisältyy miljoonan euron säästöpaketti, joka otetaan käyttöön, jos tulos on jäämässä alijäämäiseksi.
• Palveluverkkomuutokset eivät ole esillä ensi vuodelle, mutta ne voivat tulla ajankohtaisiksi myöhemmin. Esimerkiksi kouluverkkoon koskeminen on mahdollista aikaisintaan 1. elokuuta 2027.

Upeita ulkoilumahdollisuuksia Jämsässä: Reitistöjen potentiaali käyttöön!

Jämsässä on tehty viime vuosina merkittäviä panostuksia luontomatkailuun ja kuntalaisten virkistysmahdollisuuksiin, mistä osoituksena ovat mittavat reitistöjen suunnitteluhankkeet. Satojen tuhansien eurojen arvoiset suunnitelmat ovat tuottaneetkin jo konkreettisia kohteita, kuten Hartusvuoren, Kansanopiston ja Toijalanrannan laavut sekä kehitystyötä Morvan alueella. Tämä on erittäin myönteinen askel, joka vahvistaa Jämsän asemaa luonnonläheisenä ja aktiivisena kaupunkina.

Reitistöjen perusajatus – tarjota luonnonkauniita kulkureittejä, joilla voi edetä ilman jatkuvaa kartan tai puhelimen käyttöä selkeiden opasteiden ansiosta – on erinomainen ja käyttäjäystävällinen. Taukopaikkojen, kuten laavujen, sisällyttäminen reittien varrelle lisää niiden houkuttelevuutta ja tekee niistä loistavia retkikohteita niin paikallisille kuin matkailijoille.

Kuitenkin, jotta tämä potentiaali saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä, on meidän kansalaisten ja kaupungin yhteistyössä varmistettava, että reitistöt ovat helposti löydettävissä ja saavutettavissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikka itse kohteet (kuten laavut) ovat jo olemassa, tiedot reittien alkupisteistä ja reittiopasteista puuttuvat vielä monin paikoin, kuten Hartusvuorella, Kansanopistolla, Morvassa ja Toijalanrannassa.

Tämä on käytännön haaste, johon on reagoitava pikaisesti. Vaikka moni paikallinen "makkarankäristyspaikat" tunteekin, reittien varsinaiset kulut ja viralliset lähtöpaikat jäävät mysteeriksi ilman selkeitä ohjeita. Reitistöjen arvo syntyy nimenomaan siitä, että ne tarjoavat helpon, opastetun ja turvallisen reitin luonnon äärelle.

Ratkaisuehdotus: Näkyvyyttä ja opastusta

Kaupungin kannattaa panostaa nyt viimeistelyyn:

• Selkeät lähtöpisteet: Varmistetaan, että jokaisella reitillä on fyysisesti selkeästi merkitty aloituspiste ja riittävät opasteet esimerkiksi lähimmiltä pääteiltä tai parkkipaikoilta.
• Digitaalinen tiedotus kuntoon: Luodaan yksi, helppokäyttöinen verkkosivu (esim. Jämsän kaupungin sivuille), joka sisältää:
• Kartan reiteistä ja niiden sijainneista.
• Tarkat ajo-ohjeet reittien lähtöpisteisiin (osoitteet navigointia varten).
• Kävelyreittien pituudet ja vaativuustasot.
• Kuvia opasteista ja taukopaikoista.
• Paikallinen viestintä: Hyödynnetään paikallisia tiedotuskanavia ja ilmoitustauluja tiedon levittämiseen reittien avaamisesta ja käytöstä.

Jämsäläiset ansaitsevat päästä nauttimaan näistä uudistetuista ja upeista ulkoilumahdollisuuksista. On aika muuttaa suunnitelmien potentiaali käytännön hyödyksi varmistamalla, että jokainen tavan kansalainen tietää, mistä reitille pääsee ja missä voi nauttia luonnosta ilman eksymisen pelkoa. Valmiit reitistöt ovat kaupungin vetovoimatekijä – tehdään niistä helposti löydettäviä!

Pihasaunan rakentaminen vuonna 2026

Milloin pihasauna tarvitsee rakennusluvan 2026?

Rakennusluvan tarve määräytyy kolmen pääkriteerin mukaan: koko, käyttötarkoitus ja sijainti.

Koko ratkaisee

Rakennuslupa tarvitaan, jos pihasauna on yli 30 neliömetriä tai yli 120 kuutiometriä. Pinta-ala mitataan ulkomittojen mukaan, ei sisämittojen.

Lupavapaat pihasaunat:

Enintään 30 m² lattia-ala
Enintään 120 m³ tilavuus
Ei ole tarkoitettu asuinkäyttöön

Luvanvaraiset pihasaunat:

Yli 30 m² tai yli 120 m³
Sisältää lieden (keittomahdollisuus)
Tarkoitettu vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen

Asuinkäyttö määrittelee luvan tarpeen

Rakennus katsotaan asuinrakennukseksi, jos siinä on liesi eli keittomahdollisuus. Tulisijaa ei lasketa hellaksi. Tämä on tärkeä ero: kiuas ei ole liesi, joten pelkkä puukiukaallinen sauna ei vaadi lupaa.

Ei vaadi lupaa:

Kiuas (sähkö tai puu)
Juokseva vesi
Viemäri
Sähköistys
Lämmöneristys

Vaatii rakennusluvan:

Liesi tai hella
Keittomahdollisuus
Vakituinen tai vapaa-ajan asuminen

Tontin rakennusoikeus on ehdoton

Tontilla olevaa rakennusoikeutta ei saa ylittää, vaikka rakennus olisi alle 30 neliötä. Ilman rakennusoikeutta pihasaunaa ei voi rakentaa edes ilman lupaa.

Mitkä määräykset pätevät ilman rakennuslupaakin?

Vaikka rakennuslupaa ei tarvittaisi, rakentajan on noudatettava useita pakollisia määräyksiä.

Rakennusoikeus ja kaavoitus

Rakennusoikeutta, minimietäisyyksiä ja paloturvallisuusmääräyksiä tulee noudattaa. Mahdollista asemakaavaa, ranta-asemakaavaa, kunnan rakennusjärjestystä tai rakennustapaohjetta tulee noudattaa.

Tärkeää: Jos näistä määräyksistä haluaa poiketa, on haettava poikkeamislupaa, vaikka itse rakennuslupaa ei tarvittaisikaan.

Etäisyysvaatimukset tontilla

Tyypillisesti pihasaunan tulee sijaita vähintään 4-5 metrin päässä tontin rajasta, ellei naapuri anna suostumustaan lähemmäksi rakentamiselle. Asuinrakennuksesta etäisyyttä tulisi olla paloturvallisuussyistä yleensä vähintään 8 metriä.

Minimietäisyydet:

• Tontin rajaan: 4-5 metriä (kuntakohtaista)
• Asuinrakennukseen: 8 metriä (paloturvallisuus)
• Rantaviivaan: 10-20 metriä (kuntakohtaista)

Huomio: Etäisyysvaatimukset vaihtelevat kunnittain. Tarkista aina oman kuntasi rakennusjärjestys ennen rakentamista.

Paloturvallisuusmääräykset

Vaikka rakennuslupaa ei vuodenvaihteen jälkeen enää edellytettäisikään, ennen käyttöönottoa on tarkistettava uudisrakennuksen savupiipun ja tulisijan kelpoisuus ja yhteensopivuus sekä se, että asennukset ovat suunnitelmien mukaiset.

Kiukaan ja hormin paloturvallisuus on kriittinen tekijä:

• Tulisijat vaativat CE-merkinnän
• Hormin ja seinien turvaetäisyydet on noudatettava
• Säännöllinen nuohous on pakollista

Mitä erityissääntöjä on rantasaunoille?

Rantarakentaminen on erityisesti säänneltyä koko Suomessa. Uusi rakentamislaki ei muuttanut rantarakentamisen määräyksiä.

Rantavyöhykkeen rajoitukset

Rantarakentamisen minimietäisyydet ja pinta-alaehdot vaihtelevat kunnittain. Uusi rakentamislaki ei tuonut muutosta tilanteeseen. Yleensä pienehkölle rantasaunalle vaadittu etäisyys rannasta on luokkaa 10-20 metriä.

Rantasaunassa huomioitava:

• Ranta-asemakaavan määräykset
• Etäisyys rantaviivaan (10-20 m)
• Jätevesien käsittely
• Luontoarvot ja vesiensuojelu

Tärkeä huomio: Vaikka alle 30 m² rantasauna ei vaadi rakennuslupaa, on ranta-asemakaavan ja kunnan määräysten noudattaminen pakollista. Poikkeamislupa voi olla tarpeen.

Miten poikkeamislupa toimii?

Jos määräyksistä haluaa poiketa, pitää hakea poikkeamislupaa. Poikkeamislupahakemukseen tarvitaan ympäristökartta, asemapiirros, asiakirja rakennuspaikan hallinnan osoittamiseksi ja selvitys naapureiden kuulemisesta.

Milloin poikkeamislupaa tarvitaan?

• Tyypilliset poikkeamislupatilanteeet:
• Rakennusoikeuden ylitys
• Etäisyysvaatimusten alitus
• Kaavamääräyksistä poikkeaminen
• Rakentaminen kaavoittamattomalle ranta-alueelle

Poikkeamislupaprosessi on huomattavasti kevyempi kuin aikaisempi rakennuslupaprosessi, mutta vaatii silti viranomaiskäsittelyn.

Miten jätevesien käsittely vaikuttaa lupaan?

Vesijohto, viemäri tai esimerkiksi sähköistys eivät vaikuta siihen, tarvitaanko rakennuslupaa. Pihasaunaan voi siis asentaa veden ja viemärin ilman että se vaikuttaa luvan tarpeeseen.

Jätevesijärjestelmän luvat

Jätevesijärjestelmää varten on haettava rakentamislupa, jos kunnan rakennusjärjestys niin määrää. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelylle on omat lupamenettelynsä.

Jätevesien käsittely:

• Liittyminen kunnan viemäriin: ei vaadi erillistä lupaa
• Oma jätevesikaivo: voi vaatia luvan (kuntakohtaista)
• Saostuskaivo + imeytyskenttä: ympäristölupa tarvitaan

Montako pihasaunaa tontille saa rakentaa?

Rakentamislaki ei ota kantaa siihen, montako alle 30 neliön rakennusta tontille saa rakentaa. Sen sijaan kaavassa tai kunnan rakentamisjärjestyksessä rakennusten määrää on todennäköisesti rajoitettu.

Käytännössä rakennusten lukumäärää rajoittaa:
Tontin rakennusoikeus
Kaavamääräykset
Kunnan rakennusjärjestys
Järkevä tilankäyttö

Kenen vastuulla rakentamisen laillisuus on?

Ilman rakentamislupaa rakennettaessa vastuu rakennusoikeuteen, kaavaan ja rakennusjärjestykseen liittyvien määräysten noudattamisesta on aina omilla harteilla.

Rakentajan velvollisuudet

Rakentajan on itse selvitettävä:

• Tontin rakennusoikeus
• Kaavamääräykset ja rakennusjärjestys
• Etäisyysvaatimukset
• Paloturvallisuusmääräykset
• Jätevesien käsittely

Suositus: Ota yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ennen rakentamisen aloittamista. He voivat neuvoa määräyksistä ja varmistaa, että suunnitelmasi ovat laillisia.

Jälkivalvonta tehostuu

Rakennusvalvonnan painopiste siirtyy jatkossa enemmän riskiperusteiseen ja pistokoemaiseen jälkivalvontaan. Vaikka lupaa ei tarvitsisi, viranomainen voi tarkastaa rakennuksen laillisuuden jälkikäteen.

Laiton rakentaminen voi johtaa:

• Purkukehotukseen
• Seuraamusmaksuihin
• Vakuutusten mitätöitymiseen

Miten rakentamislupa haetaan, jos sitä tarvitaan?

Jos pihasauna ylittää 30 neliömetriä tai sisältää lieden, tarvitaan rakentamislupa. Vuodesta 2026 alkaen lupaa haetaan tietomallimuotoisena.

Lupahakemuksen sisältö

Rakentamislain voimaantulon jälkeen, eli vuoden 2025 alusta lähtien, rakennusten erityissuunnitelmat on laadittava yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa.

Rakennuslupaan tarvitaan:

• Asemapiirros
• Pohjapiirrokset
• Julkisivupiirrokset
• Leikkauspiirros
• Rakennetekninen selvitys
• Energiaselvitys (yli 30 m²)
• Palo- ja tulisijaselvitys

Lupakäsittelyn määräaika

Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä käsittelyaikatakuu tulee voimaan 1.1.2026.

Vinkkejä pihasaunan lupakäytäntöihin

1. Selvitä tontin rakennusoikeus etukäteen

Tilaa rasitustodistus ja tarkista, paljonko rakennusoikeutta on jäljellä. Ota yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan epäselvissä tapauksissa.

2. Suunnittele sijainti huolellisesti

Mittaa etäisyydet tontin rajoista, naapurin rakennuksista ja rantaviivasta. Pidä turvamarginaalit minimivaatimuksia suurempina.

3. Valitse asianmukainen kiuas ja hormi

Varmista, että kiukaalla on CE-merkintä ja että asennusetäisyydet paloturvallisuusmääräysten mukaan täyttyvät.

4. Kuuntele naapureita

Vaikka virallista naapurikuulemista ei tarvita, on viisasta keskustella naapureiden kanssa etukäteen. Tämä välttää myöhempiä riitoja.

5. Dokumentoi rakentaminen

Ota valokuvia rakennusvaiheista ja säilytä kuitit materiaaleista. Nämä voivat olla tarpeellisia jälkikäteen esimerkiksi vakuutusasioissa.

6. Huolehdi vakuutuksesta

Vaikka rakennuksen saisi rakentaa ilman rakennuslupaa, se ei yleensä automaattisesti sisälly kodin vakuutusturvaan. Usein kaikki saunarakennukset ja muut yli 10-neliöiset piharakennukset pitää vakuuttaa erikseen.

Operaatio horros: Suomalaisen naapurin kaamoskatoaminen

Suomessa on neljä vuodenaikaa, mutta naapureilla niitä on tasan kaksi: pihatöissä näkyvä siviiliaika ja syvässä pimeydessä vietetty katakombiaika.

Lokakuun pimeä rituaali

Kaikki alkaa viattomasti lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Kun viisarit siirretään talviaikaan, koko naapuruston sieluun asennettu biologinen hätäkytkin laukeaa. Se on kuin äänetön tuomiopäivän pasuuna, joka käskee asukkaat maan alle. Yhtenä hetkenä naapuri-Pasi on vielä haravoimassa lehtiä, ja seuraavana – pimeys – Pasi on imeytynyt kerrostensa uumeniin kuin vesihana viemäriin.

Ei vain Pasi, vaan koko katu. Taloista tulee hiljaisia bunkkereita, joiden ainoat elonmerkit ovat sähköpostin piippaukset ja satunnainen pizzalähetin, joka joutuu luovuttamaan toimituksen jo eteisessä.

Katakombitutkimus: Talven syvä jääkausi

Marraskuun mustuuden laskiessa asuinalue muuttuu vapaaehtoiseksi karanteeniksi. Olen varma, että suomalaisissa omakotitaloissa on salaiset, maanalaiset holvit, joissa Homo Suburbanus Hiberneans (Talvihorrostava esikaupunkilaisihminen) odottaa valoa.

Mitä he tekevät siellä? He eivät vain nuku. He todennäköisesti optimoivat kaamosruokavalionsa, joka koostuu: kahvista, D-vitamiinista ja Yle Areenan vanhoista dokumenteista. Ainoa todiste elämästä on talvella tontin reunaan ilmestyvä lumilinnoitus, jonka tarkoitus on estää naapureiden välinen tahaton katsekontakti.

Joskus tammikuussa, harvinaisina päivinä, saattaa postilaatikolla nähdä heikkoja jalanjälkiä. Ne ovat kuin muinaisen sivilisaation fossiileja. Tuijotamme niitä kuin olisimme löytäneet todisteen sivilisaatiosta: ”Katsokaa! Joku on nähnyt vaivan hakea Pirkka-lehden! He ovat yhä olemassa!” Mutta itse naapuria ei näy. He ovat horroksessaan, lämpimän villan ja sosiaalisen eristäytymisen autuaassa syleilyssä.

Kevät: Ylösnousemus ja fiskarsien kilinä

Sitten koittaa maaliskuun viimeinen viikonloppu. Kellot eteen. Tässä vaiheessa katakombeissa kuullaan ensimmäinen, epätoivoinen murahdus. Aurinko. Sen valo tuntuu nyt kuin hitsausvalolta syvällä bunkkerissa asuneiden silmissä.

Mutta varsinainen ihme tapahtuu vasta huhtikuussa, Vapun odotushuoneessa.

Eräänä aamuna ulko-ovi aukeaa. Sieltä ei astu ulos ihminen, vaan kalpea, hieman kosteaa kellarisientä muistuttava hahmo, joka on pukeutunut ulkoiluvaatteiden ja masennuksen sekoitukseen. Kädessä hänellä on pyhä ase: Fiskarsin oksasakset tai pensasleikkuri.

Naapuri-Pasi on noussut katakombeistaan!

Hän siristelee silmiään, mutisee jotain sään muutoksesta ja alkaa välittömästi leikata jotain, jota luulee nurmikoksi.

Ensimmäinen kohtaaminen on herkkä ja latautunut hetki. Puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen vaihdetaan se kaikkein intiimein suomalainen tervehdys: lyhyt, tiukka nyökkäys ja epämääräinen mumina, joka on lyhennelmä sanoista: ”Joo. Tota. Kyllä, se on kevät.”

Kevät on tehnyt tehtävänsä. Pimeyden möröt ovat muuttuneet jälleen pakonomaisiksi puutarhureiksi, jotka pitävät yllä suomalaista järjestystä. 

Elämä voitti.

Tuulivoimainvestointien kriisi – Suomi tarvitsee välittömiä toimia sähkövarastoissa

Ruotsin tuulivoimamarkkinoilla on nähty huolestuttava kehityssuunta: uusien hankkeiden kiinnostus on romahtanut historiallisen alhaiselle tasolle, ja peruutukset ovat arkipäivää. Vaikka Suomen tilanne ei ole vielä yhtä synkkä, viimeaikainen analyysi osoittaa, että myöskään meillä ei ole varaa tuudittautua tyytyväisyyteen. Tuulivoimarakentamisen ennustettu pysähdys vuonna 2026 on pysäyttävä merkki, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä lainsäädännön ja energiajärjestelmän kehittämiseksi.

Halpa Ssähkö ei riitä – Tarvitaan ennustettavuutta

On totta, että Suomessa sähkön hinta on ollut Euroopan talousalueen kärkikastia edullisuudessa. Tämä on yksi hidastavista tekijöistä, sillä se syö uuden tuotantokapasiteetin kannattavuutta. Pelkkä hinta ei kuitenkaan ratkaise.

Kuten tuulijohtaja Anu Mikkonen osuvasti totesi, avainasemassa ovat lainsäädännön parantaminen ja hinnan ennustettavuus. Jos investointiympäristö koetaan epävakaaksi tai byrokratia syö tuotto-odotukset, kansainväliset sijoittajat karttavat maata, vaikka Suomen tuulivoimaolosuhteet olisivatkin hyvät. Meidän on varmistettava, että uusiutuvien energiamuotojen sääntely tukee, eikä jarruta, investointeja.

Ratkaisu piilee sähkövarastoissa

Suomen energiajärjestelmän suurin haaste on tuotannon ja kulutuksen joustavuuden synkronointi. Kun aurinkoisina tai tuulisina päivinä tuotanto ylittää tarpeen, järjestelmään syntyy paineita. Siksi panostaminen sähkövarastoihin on välttämätöntä – ei vain tuulivoiman, vaan myös Suomessa nopeasti kasvavan aurinkovoiman vuoksi, jonka Mikkonen näkee jopa tuulivoimaa vahvemmaksi.

Sähkövarastot mahdollistavat ylijäämäsähkön varastoinnin ja käyttöönoton silloin, kun tuotanto on vähäistä. Tämä tasoittaa hintavaihteluita, parantaa järjestelmän luotettavuutta ja luo sen kaipaaman ennustettavuuden, jota ilman uudet investoinnit jäävät toteutumatta.

Suomi ei voi jäädä odottamaan

Jos annamme tuulivoiman rakentamisen pysähtyä, se on paha isku Suomen taloudelle ja ilmastotavoitteille. Lisäksi se heikentää kykyämme houkutella suuria teollisuusinvestointeja, jotka tarvitsevat taattua, edullista ja vihreää sähköä.

Nyt on aika tarkistaa lainsäädäntöä, poistaa investointien esteet ja luoda kannustimet sähkövarastojärjestelmien kehittämiselle. Emme voi sallia, että Ruotsin kriisi toistuu Suomessa. Vain ennakoivilla toimilla varmistamme, että Suomi säilyy houkuttelevana sijoituskohteena ja että meillä on tarpeeksi puhdasta energiaa tulevaisuuden teollisuuden tarpeisiin.

Valtion maksama tuulivoiman tuotantotuki

Valtion maksama tuulivoiman tuotantotuki Suomessa on pääasiassa ollut syöttötariffijärjestelmä ja myöhemmin preemiojärjestelmä.

1. Syöttötariffijärjestelmä

• Tukimuoto: Syöttötariffijärjestelmässä tuottajalle maksettiin takuuhintaa sähkön tuotannosta (tuulivoimalle tavoitehinta oli 83,50 euroa/MWh). Jos sähkön markkinahinta oli tätä matalampi, valtio maksoi erotuksen. Tukea maksettiin enintään 12 vuoden ajan laitoksen hyväksymisestä.

• Sulkeutuminen: Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta 1.11.2017, eli sen jälkeen ei uusia laitoksia ole hyväksytty järjestelmään.

• Tukiaika: Koska tukea maksetaan 12 vuotta, viimeisille hyväksytyille hankkeille tukea maksetaan vuoteen 2029 asti.

Jos kysymyksesi "vielä 4 vuotta" viittaa siihen, että tukea maksetaan juuri noin pitkään tästä hetkestä (marraskuu 2025) eteenpäin:

• Syöttötariffia saavat tuulivoimalat, jotka ovat hyväksytty järjestelmään viimeistään 1.11.2017 ja joiden 12 vuoden tukikausi on vielä käynnissä.

• Vuoteen 2029 asti maksettava tuki tarkoittaa, että vielä on muutama vuosi tukiaikaa jäljellä vanhimmilla tuetuilla voimaloilla (jotka hyväksyttiin aivan tukikauden lopussa).

• Esimerkiksi jos voimala on aloittanut tuotannon vuoden 2017 lopussa, sen tukikausi päättyy vuoden 2029 lopussa. Vuonna 2025 tämä tarkoittaisi noin 4 vuoden jatkoa.

2. Preemiojärjestelmä (Kilpailutus)

• Tukimuoto: Myöhemmin on toteutettu tarjouskilpailuun perustuva tuotantotuki, jossa tuki maksetaan preemiona markkinahinnan päälle. Tukea maksetaan myös tähän järjestelmään hyväksytyille hankkeille 12 vuoden ajan tuotannon aloittamisesta.

• Kilpailutukset: Esimerkiksi loppuvuodesta 2018 kilpailutettiin uusiutuvan sähkön tuotantoa, ja tukea maksetaan 12 vuotta. Tukiaika alkoi viimeistään kolmen vuoden kuluttua hyväksymispäätöksestä.

Yhteenvetona:

Valtion maksama tuotantotuki (syöttötariffi tai preemio) on sidottu vanhempiin, järjestelmiin hyväksyttyihin laitoksiin, ja tukea maksetaan enintään 12 vuoden ajan hyväksymisestä. Viimeisimmille syöttötariffin piiriin päässeille tuulivoimaloille tuki voi jatkua vuoteen 2029 asti.

Tärkeä huomio: Uutta tuulivoimaa on Suomessa rakennettu ilman valtion tukea kesästä 2018 lähtien, eli uusimmat hankkeet ovat markkinaehtoisia. 

Markkinaehtoinen Tuulivoima

• Siirtymä: Suomessa tapahtui merkittävä muutos tuulivoiman rakentamisessa: uutta tuulivoimaa alettiin rakentaa ilman valtion tukea kesästä 2018 lähtien.

• Kehitys: Tuulivoimateknologian kehittyminen (suuremmat ja tehokkaammat turbiinit) sekä rakennuskustannusten lasku ovat tehneet tuulivoimasta kilpailukykyisen energiamuodon sähkön markkinahinnalla.

• Osuus uusista hankkeista: Vuodesta 2019 eteenpäin lähes kaikki Suomeen rakennettu uusi tuulivoima on ollut markkinaehtoista.

  • Esimerkiksi vuonna 2019 kaikki uudet tuulivoimalat rakennettiin markkinaehtoisesti.

• Nykykapasiteetti: Suomen tuulivoimakapasiteetti on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti juuri tämän markkinaehtoisen rakentamisen ansiosta.

• Vuoden 2023 lopussa Suomen tuulivoiman kokonaiskapasiteetti oli noin 6949 MW (megawattia), ja se tuotti noin 18 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

• Tästä kapasiteetista valtaosa (noin 80–90% kapasiteetista) on rakennettu 2018 jälkeen, ja on siten markkinaehtoista.

Jämsän kaupungin talous: Mitä sinun tarvitsee tietää

 1. Laki määrää talouden suunnittelun (Kuntalaki 110 §)

Kaupunginvaltuusto päättää tärkeistä talousasioista:

• Talousarvio: Kaupungin on pakko hyväksyä rahasuunnitelma (talousarvio) seuraavaksi vuodeksi joka vuosi ennen joulukuun loppua.
• Taloussuunnitelma: Talousarvion lisäksi on tehtävä suunnitelma kolmeksi vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi.
• Tavoite: Suunnitelmien pitää olla tasapainossa tai ylijäämäisiä (rahaa pitää jäädä yli tai olla ainakin nolla).
• Velat: Jos kunnalle on kertynyt aiempia alijäämiä (velkaa), ne täytyy maksaa pois neljän vuoden kuluessa.

Talousarviossa määritellään, mihin rahat käytetään ja mistä ne saadaan (verot, valtion tuki).

2. Kaupungin tilanne lyhyesti

Kaupungin taloussuunnittelu perustuu siihen, että palvelut järjestetään asukkaiden ja heidän ikänsä mukaan.

• Asukasluku: Asukasluku on kasvanut hieman (+5 asukasta), ollen nyt noin 19 121.
• Syntyvyys/kuolleisuus (luonnollinen muutos) oli miinuksella, mutta maahanmuutto toi uusia asukkaita.
• Väestön ikä: Lasten, nuorten ja työikäisten määrä vähenee, kun taas yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa. Tämä vaikuttaa palvelujen tarpeeseen (esim. vanhustenpalvelut kasvavat).
• Työttömyys: Työttömyys on lisääntynyt. Työttömyysaste oli 13,4 % (1080 henkilöä), mikä on 89 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna.

3. Talousluvut ja suunnitelmat

• Talousarvion pohja: Arviot veroista ja valtion tuista perustuvat luotettaviin ennusteisiin.
• Toiminnan kulut (Toimintakate): Kaupungin toiminta on raskaasti alijäämäinen (-51,1 miljoonaa euroa). Tämä tarkoittaa, että palvelujen kulut ovat paljon suuremmat kuin niistä saadut tulot (kuten asiakasmaksut).
• Vuosikate: Kun huomioidaan verotulot ja valtionosuudet, vuosikate on +5,5 miljoonaa euroa. Tämä raha on käytettävissä esim. investointeihin ja vanhojen laitteiden uusimiseen.
• Vuoden tulos 2026 (Alustava): Kaikki kulut, mukaan lukien poistot (omaisuuden arvon aleneminen), huomioituna tilikauden lopputulos on alijäämäinen (-2,1 miljoonaa euroa).
• Taloussuunnitelman tavoite (2026–2028): Suunnitelman tavoitteena on kääntää kaupungin talous ylijäämäiseksi noin 6,0 miljoonalla eurolla vuoden 2028 loppuun mennessä.

4. Vanhojen velkojen maksu

• Vanha alijäämä: Kaupungilla on aikaisemmista vuosista kertynyttä alijäämää (velkaa) noin 1,9 miljoonaa euroa.
• Alijäämän kattaminen: Kaupunki aikoo käyttää konsernirahastoa maksaakseen tämän vanhan velan pois. Velka on tarkoitus kattaa viimeistään vuoden 2027 tilinpäätöksessä.

Yhteenvetona: Kaupunki tekee taloussuunnitelmaa, jonka tavoitteena on korjata talous kestävälle pohjalle vuoteen 2028 mennessä. Palvelujen järjestämisessä haasteita tuovat ikääntyvä väestö ja työttömyyden kasvu.

Aamun tärkein hetki katoaa – Jämsän aamupostin jakeluaika hämmentää

Hyvä aamupostin toimitus ja kaikki varhaisjakelun järjestäjät,

Kirjoitan tätä mielipidekirjoitusta paitsi ärsytyksestä, myös syvästä pettyneisyydestä ja kaipauksesta. Kyse on pienestä asiasta, mutta sillä on suuri merkitys tuhansien jämsäläisten aamuihin: Aamupostin varhaisjakelun myöhästymisestä.

Olen Jämsässä asuva tilaaja, ja ennen sain kokea sen pienen, mutta niin tärkeän luksuksen: aamulehti odotti laatikossa, kun heräsin. Heräsin aamuisin 4.50, keitin puuroni ja ehdin hakea lehden postilaatikosta ennen kello viittä. Se hetki – rauhallinen aamun hiljaisuus, höyryävä puuro ja kädessä tuntuva painettu lehti – oli olennainen osa valmistautumistani työpäivään. Se antoi aikaa sisäistää päivän uutiset ja asettaa ajatukset järjestykseen.

Tämä aamun pyhä hetki on nyt viety pois.

Nykyään, lähtiessäni töihin kello 5.45, näen aamupostin jakeluauton juuri samalla hetkellä pysähtyvän laatikolleni. Lehti saapuu perille siis vasta silloin, kun minun on oltava jo matkalla. Kuten minä, moni tavan kansalainen Jämsässä ja koko Suomessa aloittaa työpäivänsä kello 7.00. Kun työmatka vie jopa tunnin, töihin lähdetään kuuden aikoihin. Kello 5.45 jaettu lehti jää siis lähes jokaiselta varhain heräävältä lukematta aamukahvin ääressä.

Soitin varhaisjakeluun ja sain selityksen: tilausmäärät ovat kasvaneet. Kunnioitan työtä tekevää jakelijaa ja hänen esimiehiään, mutta tämä selitys ei kestä lähempää tarkastelua, ja se koettelee uskoamme jakelun tehokkuuteen:

1. Paperin kulutus: Tiedämme yleisenä tietona – ja moni paikallinen paperitehtaan tuntien tietää sen erittäin hyvin – että painetun paperin kulutus ja sanomalehtien tilausmäärät ovat yleisesti ottaen laskusuunnassa, eivät nousussa.
2. Jakelujäljet: Kun aamuisin ajan töihin, näen lumen tai muiden jälkien perusteella, miten harvalle laatikolle aamupostin auto Jämsässä todella pysähtyy. 

Ymmärrän, että digilehti on olemassa, ja se on onneksi nykyään mukana tilauksessa. Mutta aito, painettu sanomalehti on jotain korvaamatonta. Se on se konkreettinen lukutuntuma, se tuoksu ja se tunne, joka antaa aamulle sen oikeanlaisen alun.

Pyydän teitä, varhaisjakelun järjestäjät, tarkistamaan reittisuunnittelunne ja kellonajat Jämsässä. Varhainen aamulehti ei ole vain palvelu; se on tärkeä osa meidän varhaisten työssäkäyvien arkea. Antakaa Jämsäläisille takaisin se rauhallinen, tietoon perustuva hetki, jonka avulla voimme valmistautua päivän haasteisiin. Me maksamme siitä palvelusta, jonka haluamme saada: aamulehden aamulla.

Palauttakaa aamuposti Jämsän postilaatikoihin ennen kello viittä. Kiitos.

Jämsän aamupostin tilaaja, jonka aamun rutiini on rikkoontunut.

Pirha: Sote-byrokratian juhlaa: Kahvinkeitin-kriisin sankarillinen ratkaisu!

Hyvät ystävät, ottakaa mukava asento ja valmistautukaa ihmeeseen, sillä sotemaailma Pirhassa on jälleen kerran ylittänyt itsensä byrokratian ja järjettömyyden saralla! Kahvinkeitto-ongelma, tuo syvin ja mustin luola sote-alueen toiminnassa, on saanut uuden, täysin odottamattoman ja aivan käsittämättömän käänteen!

Kuten tiedämme, Aurinkorinteen keittiössä kahvinkeitto on ollut täysin kiellettyä. Tämähän on aivan ymmärrettävää – keittiöthän ovat tunnetusti paikkoja, joissa vaarallisia laitteita, kuten kahvinkeittimiä, käsitellään, ja sote-alueen vastuulla on tietenkin suojella meitä kaikelta mukavalta. Mutta nyt on tapahtunut todellinen läpimurto: kahvi voi onnistua, jos keitin siirretään keittämisen ajaksi pois keittiöstä!

”Siihen voi varmasti jonkin ratkaisun löytää,” Pirhan toimialuejohtaja Mari Ollinpoika mietti.

Voi, tätä valtavaa visionäärisyyttä! Kuka olisi uskonut, että ongelman ratkaisu on siinä, että keitin vain siirretään toiseen paikkaan sen sijaan, että pohdittaisiin, miksi sitä ei saa käyttää alun perinkään! Tämä on tietysti valtavan suuri ongelmavyyhti, joka vaatii vähintään tarkkaa suunnittelua ja tietenkin erillisen työryhmän perustamisen. Eihän tällaista asiaa voi hätiköidä! Keskitytään olennaiseen!

Ja koska byrokratia ei ole koskaan täydellistä ilman uusia virkoja, nerokas ehdotus leijuu ilmassa: Pirhaan tarvitaan vapaaehtoistyön ja leipomotuotteiden yhdyspäällikkö! Tämä uusi johtohahmo, yhdessä työryhmän kanssa, voisi sitten viikkokausia pohtia hartaasti sitä, mihin kahvinkeitin tarkalleen ottaen sijoitetaan. Ja eihän pidä unohtaa, että keittimen merkilläkin on merkitystä! Onhan se nyt aivan eri asia, keitetäänkö kahvi kalliilla design-keittimellä vai mummon vanhalla mökki-keittiö-kössillä!

Onneksi meillä on Lehtonen, joka ei lannistu byrokratian tuulissa. Aiemminhan hän ehdotti karmivan riskialtista pullakuljetusta.

"Mummut ja papat voivat tukehtua matkalla pullaan tai saada allergisen reaktion."

Voi miten upeasti sanottu! Tässä näemme sen aidon, syvän, kaiken kattavan sote-huolenpidon! Vanhuksia on suojeltava jopa pullien ilosta ja kahvin tuoksusta, sillä he ovat matkallakin Pirhan täydellisessä vastuussa. Mikään pieni ilo ei saa uhata sitä byrokraattista sääntöviidakkoa, jonka olemme heidän ympärilleen rakentaneet! Kunpa kaikki maamme sote-alueet ottaisivat mallia tästä holhouksen ja tehottomuuden ihannemallista!

Varmaa on, että tämä kahvikone-odysseia ei pääty tähän. Jäämme henkeämme pidätellen odottamaan, minne keitin lopulta siirretään, ja kuinka monta miljoonaa euroa työryhmä kuluttaa sen merkin ja sijainnin selvittämiseen. Sillä, ovathan vanhusten arjen pienet ilot (kuten kahvi) ainoastaan toisarvoisia asioita verrattuna sote-alueen byrokratian ja sääntöjen ylläpitämiseen!

Tuulivoimakeskustelun ydin ja median rooli

Savon Sanomien pääkirjoituksen (Matti Pietiläinen) ja Kaisa Naukkarisen kirjoitusten pohjalta nousee esiin useita kriittisiä näkökohtia liittyen tuulivoimahankkeisiin ja journalismin tehtävään tässä keskustelussa.

Median rooli ja kritiikki

• Pääkirjoitus (Pietiläinen): Pohti Savon Sanomien roolia tuulivoimakeskustelussa.
• Naukkarinen: Mediaa kehotetaan läpivalaisemaan tuulivoimakysymyksiä tarkemmin.
• TV-KY ry:n kommentti: Järjestön mukaan media usein luopuu puolueettoman tarkastelijan ja raportoijan roolista, ryhtyen itse aktiiviseksi osapuoleksi ja mielipiteisiin vaikuttajaksi.
• Artikkelit usein myötäilevät alan edustajien ja poliitikkojen näkemyksiä.
• Keskittyminen etuihin ja hyötyihin epäkohtien ja korjaustarpeiden sijaan.
• Tuulivoimakriittisten näkemysten on vaikea päästä esille varsinkin valtakunnallisissa medioissa.

Ymmärrys vs. journalismin ydintehtävä

• Professori Lasse Peltonen: Viittaus siihen, että tuulivoiman hyväksyttävyyttä voidaan edistää ymmärrystä lisäämällä.
• Kritiikki: Ymmärrys ei kuitenkaan ratkaise hankekehityksen valuvikoja.
• Journalismin ydintehtävä: Valuvikojen perkaaminen ja kriittinen tarkastelu.

Hankekehityksen kipukohdat

• Luonnon monimuotoisuus: Tuulivoimaan liittyy ongelmia, erityisesti metsäpeuran suojelualueiden (suojavyöhykkeet) osalta.
• Hanketoimijoiden vastuullisuusväitteet joutuvat kyseenalaiseksi, kun he ovat närkästyneitä Kauppalehden mukaan metsäpeuralle suositelluista suojavyöhykkeistä.
• Pohjois-Savossa on hankkeita vireillä metsäpeuralle tärkeillä ja muilla merkittävillä luontoalueilla.
• Sähkönsiirtolinjat ja lunastukset: Niihin liittyy ongelmia.
• Asiantuntijan roolia ei tule ulkoistaa hankeyhtiöille. Media tai riippumattomat tahot tarvitsevat roolin näiden kysymysten perkaamisessa.

Yhteenvetona teksti korostaa tarvetta kriittisemmälle, puolueettomammalle ja syvällisemmälle journalismille tuulivoimakeskustelussa, erityisesti hankekehityksen epäkohtien ja luontovaikutusten osalta.

Torikahvit ja tunnustus: Jämsä, maakunnan magneetti!

Ah, autuutta! Jämsän tori on jälleen kerran todistanut sen, minkä vain harva uskaltaa sanoa ääneen: Me olemme Suomen poliittinen NAPA!

Meidän omat titaaniset paikallispoliitikkomme – se ainoa oikea, rasvaton kerma – on jälleen kerran osoittanut, kuinka pakottavaa on saada paikalle se kuuluisa, sähköisesti latautunut valtakunnan poliittinen magneetti.

Miksi vaivautua torille pelkästään puhumaan Jämsän asioista? Sehän on aivan liian tylsää! Paljon tärkeämpää on saada se kiiltävä selfie jonkun kanssa, jonka nimi saattaa vilahtaa iltapäivälehdessä. Kunhan poseeraus on kunnossa, Jämsän sielu ja kunnan talous kyllä kukoistavat pelkän valtakunnallisen aurankasvattamisen voimalla!

Ja kiitos some-kuvagallerioiden, olemme kaikki saaneet henkisesti osallistua tähän kansalliseen kohokohtaan. Onneksi olkoon, hyvät paikalliset päättäjät, olette taas nostaneet henkilökohtaista brändiänne! Me jännitimme ruudun takana: Riittääkö hymy peittämään sen karmean epäilyksen? Podetaanko meillä sittenkin torikammoa ilman valtakunnan apua? Näköjään ei podeta, kunhan magneetti on tarpeeksi massiivinen!

Ja tietenkin, meidän strateginen Jämsämme! Se on täydellinen paikka pysähtyä, eikö vain? Ei tietenkään määränpää. Voi, ei sentään! Jämsä on se idyllinen, elintärkeä pissa- ja kahvitauko matkalla johonkin "Todella tärkeään" maakuntakeskukseen. Me olemme se kaunis, mutta syrjäinen tienvarsikukka, jonka ohitse kuuluu porhaltaa vauhdilla, matkalla kohti "Todellisia asioita".

On suuri kunnia, että tämä valtakunnan sankari ylipäätään löysi Jämsän! Kuka olisi uskonut, että heidän navigaattorinsa ulottuu näin kauas ytimestä.

Ja kuka välittää, osaako tämä vieraileva tähti kertoa meille Jämsän talouden tunnusluvut, työttömyysasteen tai edes sijoittaa meitä kartalle? Tärkeintä on, että hän oli TÄÄLLÄ! Se valoi meihin toivoa ja toi meille Instagram-kelpoisen sisällön.

Jämsän asiat tuli siis KUNTOON! Tai, ainakin ne näyttävät kunnossa sosiaalisessa mediassa. Ja se on nykypäivän ainoa, todellinen mittari.

Pulla-gate – Kun byrokratia pelastaa meidät hyväntekeväisyydeltä!

Voi mitä loistavia uutisia Pirkanmaalta! Meidän ei tarvitse enää huolehtia vapaaehtoistyön tuomasta sekasorrosta ja villistä, sääntelemättömästä pullanleivonnasta. Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) on osoittanut meille tien!

On todella virkistävää nähdä, miten tiukka byrokratia suojelee meitä! Nyt kun Pia Lehtonen ei enää saa leipoa niitä ihania pullia vanhuksille, voimme olla varmoja, että kaikki on yhdenmukaista. Kuka haluaisi, että vanhusten päivätoiminnassa olisi sellaista kauheaa epäjärjestystä, että jossain paikassa saisi tuoretta, lämmintä, rakkaudella leivottua pullaa ja jossain ei? Onhan tasa-arvo tärkeää! Jos ei pullaa leivota kaikkialla, sitä ei saa leipoa missään! Nerokasta!

On myös mahtavaa, että Pirha on ottanut elintarviketurvallisuuden näin vakavasti. Eihän se riitä, että ihmisellä on hygieniapassi ja pitkä ura suurkeittiöissä. Kuka tietää, vaikka hän olisi salaa yrittänyt tuoda vanhusten elämään iloa ja yhteisöllisyyttä pullan avulla! Onneksi byrokraattinen leimasin on pysäyttänyt tämän anarkian. Turvallisuus ennen kaikkea, eikö vain? Ei kai ole tarkoitus, että ihmiset nauttivat ruoasta, joka on tehty vapaaehtoisvoimin ja sydämellä?

Entä sitten ministeritason kannanotot? Ne ovat vain hienoja sanoja. Ministeri sanoi, että laki ei kiellä pullan leipomista, mutta kuka hän on sanomaan, kun meillä on Pirha, jolla on oma, tiukempi tulkintansa byrokratiasta! Pirha on todellinen sankari, joka asettaa paperit ja säännöt ihmisten välisen lämmön ja yhteisöllisyyden yläpuolelle.

Toivottavasti tämä malli leviää koko Suomeen! Emme tarvitse enää vapaaehtoisia, jotka tuovat eläkeläisten elämään merkitystä. Me tarvitsemme lisää rekisteröityjä elintarvikehuoneistoja ja virkamiehiä, jotka varmistavat, että jokainen toimi on täysin säännösten mukainen.

Jatketaan siis yhteisöllisyyden nitistämistä! Kunhan kukaan ei vain vahingossakaan tunne oloaan tärkeäksi ja hyödylliseksi. Kiitos, Pirha, kun pelastit meidät pullan tuomalta vapaudelta! Seuraavaksi varmaan kielletään joulukorttien kirjoittaminen ilman virallista kurssitodistusta. Odotan innolla!

IDEA: Himos – Missä taivas kuiskaa tarinoita: Revontulilaser-Spektaakkeli, joka valloittaa sielusi!

Unohda etelän harmaat illat ja pitkä odotus arktisille revontulille! Himoksen lumoavissa maisemissa, keskellä Suomen puhdasta luontoa, syttyy pian iltaisin jotain taianomaista: Himos – Revontulilaser-Show. Tämä on sielua koskettava elämys, joka maalaa tunteikkaan, ainutlaatuisen väripaletin suoraan yläpuolellesi.

Me tuomme Pohjoisen mystiikan Etelään! Himoksen huipulle asennettu, huippumoderni lasernäytöslaitteisto puhaltaa elämän pimeään taivaankanteen. Kun ilta tummuu ja tunnelma tiivistyy, katso ylös: Taivas räjähtää eloon syvän smaragdinvihreän, sähköisen koboltinsinisen ja hehkuvan ametistin sävyissä.

Laserit eivät vain osoita; ne piirtävät, aaltoilevat ja tanssittavat ilmavirrassa liikkuvia, uskomattoman realistisia revontulikuvioita. Näet valojen luovan spiraaleja, verhoja ja kaaria, jotka liikkuvat samalla maagisella, hitaalla vauhdilla kuin aidotkin aurora borealis -valot. Se on hypnoottinen, henkeäsalpaava esitys, joka saa sinut unohtamaan ajan ja paikan.

Tämä show on syvä kunnianosoitus luonnon kauneudelle, joka on tuotu kaikkien koettavaksi. Tunnetko jo sen kylmiä väreitä iholla ja ihmeen tunteen rinnassa, kun valosäteet heijastuvat Himoksen rinteistä? Se ei ole vain show, se on jaettu tunne, joka yhdistää sinut ympäristöösi.

Himos – Revontulilaser-show tarjoillaan sinulle tarkkaan harkittuina hetkinä pimeimpään aikaan, ja vaikka se on kestoltaan rajattu, sen visuaalinen voima ja tunne-elämys jättävät sinuun pysyvän jäljen.

Tule Himokselle – sinne, missä taivas kuiskaa tarinoita ja revontulet tanssivat vain sinua varten. Koe tämä unohtumaton, Pohjolan valoa etelässä tarjoileva spektaakkeli!

Kuntalaisaloite Jämsän kaupungille: Himoksen aluebrändin vahvistaminen valtatie 9:n markkinoinnilla

Päivämäärä: 21. marraskuuta 2025

Vastaanottaja: Jämsän Kaupunki

Aloitteen tekijä: Jyrki Kokko

Yhteystiedot: 0405477836 jyrki.kokko@gmail.com

Aloitteen Kohde

Esitän Jämsän kaupungille aloitteen Himoksen matkailualueen aluebrändin näkyvyyden strategisesta vahvistamisesta sijoittamalla positiivinen ja mieleenpainuva markkinointiviesti valtatie 9:n Himoksen eritasoliittymän keskeisimpiin rakenteisiin.

1. Tilanneanalyysi ja markkinoinnin tarve

Himos on Jämsän kaupungin elinvoiman kannalta kansallisesti merkittävä matkailukeskus, joka houkuttelee vuosittain satojatuhansia kävijöitä. Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) mukaan valtatie 9 on yksi Suomen vilkkaimmista valtaväylistä.

Nykyinen ongelma: Matkailukeskuksen sijainti ei välity riittävän tehokkaasti valtatietä 9 kulkeville. Keskikesällä liittymän kohdalla ajettaessa alueen matkailullinen potentiaali jää pimentoon, jolloin kaupunki menettää merkittävän määrän potentiaalisia asiakasvirtoja ja näkyvyyttä. Vertailemalla muiden menestyneiden matkailukohteiden, kuten Levin näyttäviä mainosratkaisuja, on selvää, että tehokkaalla inframarkkinoinnilla on suuri merkitys.

Tavoite: Varmistaa, että jokainen valtatiellä kulkeva tietää täsmällisesti, missä kohdassa Suomen johtavia vapaa-ajan ja tapahtumakohteita sijaitsee.

2. Konkreettinen ehdotus

Ehdotan mainosratkaisua, joka maksimoi näkyvyyden ja hyödyntää olemassa olevaa liikennerakennetta:

A. Sijainti ja viesti:

• Sijainti: Valtatie 9:n Himoksen eritasoliittymän sillan reunaan, asennettuna molemmin puolin liikennettä (Tampereen ja Jyväskylän suuntaan). LIITTEENÄ kuva

• Viesti-idea: ”Himos ❤️Jämsä”

• Toteutus: Teksti toteutetaan sääolosuhteita kestävillä, suurikokoisilla ja liikenteen turvallisuusmääräykset täyttävillä kirjaimilla tai taustalevyillä. Materiaalin ja fontin tulee olla kaupunkikuvaan soveltuva ja tehokas, brändin mukainen.

B. Vaihtoehtoinen sijainti:

• Sijainti: Nousu- ja laskurampin väliselle, valtatie 9:n oikealle puolelle jäävälle viheralueelle, joka tarjoaa hyvän näkyvyyden.

3. Vaikutukset ja hyödyt kaupungille

Tämä aloite on kustannustehokas investointi Jämsän kaupungin tulevaisuuteen ja markkinointiin:

Brändin vahvistuminen

Välitön, positiivinen ja ystävällinen viesti sitoo vahvasti Himoksen (tuotteen) ja Jämsän (alueen) toisiinsa.

Matkailutulon kasvu

Parantunut tunnettuus houkuttelee lisää spontaanisti kääntyviä matkailijoita (stop-over-turisteja) ja kasvattaa palveluiden (majoitus, tankkaus, ruokailu) käyttöä.

Kilpailukyky

Nostaa Jämsän/Himoksen matkailualueen profiilia vastaamaan muiden, näkyvyyteen panostavien matkailukeskusten tasoa.

Positiivinen kaupunkikuva

Moderni, huoliteltu ja matkailijat huomioiva inframainonta luo Jämsästä aktiivisen ja elinvoimaisen kuvan.

4. Toimenpide-ehdotus

Esitän, että Jämsä aloittaa välittömästi neuvottelut ELY-keskuksen kanssa tarvittavista luvista ja selvittämään samanaikaisesti teknisen toimen toteutuksen kustannusarvion.

Allekirjoitus:               Jyrki Kokko

LIITE, kuva

Miten aamuposti Postin verkkosivujen ja jakelutietojen mukaan Jämsän alueella pääsääntöisesti hoidetaan?

1. Varhaisjakelu hoitaa aamupostin

Jämsän alueella sanomalehtien ja muun varhaisjakelun piiriin kuuluvan postin (kuten aikakauslehdet ja tietyt kirjeet) jakelusta vastaa Postin varhaisjakelu (Keski-Suomi).

• Jakelupäivät: Varhaisjakelu tapahtuu yleensä seitsemänä päivänä viikossa, sanomalehden ilmestymispäivistä riippuen.
• Tavoiteaika: Valtaosassa jakelualuetta tavoitteena on, että jakelu on valmis:
• Arkisin: klo 6.30 mennessä
• Viikonloppuisin: klo 7.00 mennessä

2. Jakelutapa vaihtelee asuinalueen mukaan

Varhaisjakelu noudattaa pääosin Postin määrittämää perusjakelun tasoa, mikä tarkoittaa, että postin jättöpaikka riippuu asutustyypistä:

• Omakotitalot: Pääosin kadun varrella oleviin postilaatikoihin tai -laatikkoryhmiin.
• Rivitalot ja pienkerrostalot: Piha-alueella olevaan postilaatikkoryhmään.
• Korkeammat kerrostalot: Postiluukkuihin tai -lokerikkoihin.
• Haja-asutusalueet: Sanomalehdet voidaan jakaa myös useamman talouden yhteislaatikkoon.

3. Jakelun päivä- ja vuoroviikkojakelu

Tärkeää on huomata ero aamupostin ja Postin perusjakelun välillä:

• Aamuposti (varhaisjakelu): Toimii 7 päivää viikossa, lähinnä tilauslehtien takia.
• Muu posti (päiväjakelu): Perinteinen postinkantaja jakaa muut kirjeet ja lehdet. Yhä useammalla alueella Suomessa Posti on siirtynyt vuoropäiväjakeluun, jossa perusposti (ei-aamulehdet) jaetaan vain kolmena päivänä viikossa (esim. ma, ke, pe tai ti, to).

Jakeluhäiriöt ja yhteystiedot Jämsän alueella

Jos tilaamasi aamulehti puuttuu tai jakelussa on ongelma, ota yhteyttä Postin varhaisjakelun päivystykseen:

• Postin varhaisjakelupäivystys (Keski-Suomi): 0200 25200 (arkisin klo 6.00-16.00)
• Huomaa, että lehden tilausmuutokset (keskeytykset, osoitteenmuutokset) tehdään aina suoraan lehden kustantajalle.

Himoksen uusi aamunkoitto: Hotelli huokuu lujaa tulevaisuususkoa!

Kokonaan uuden hotellin nouseminen on enemmän kuin rakennusprojekti – se on mahtava ja luja luottamuksenosoitus Himoksen ja koko Jämsän tulevaisuuteen.

Olemme tottuneet kuulemaan uutisia alan haasteista ja talousvaikeuksista, mutta tässä kontekstissa Keskimaan rohkea 32 miljoonan euron investointi uuteen Break Sokos Hotel Himokseen on poikkeuksellinen ja voimakas signaali. Se on rohkea veto, joka osoittaa uskoa Jämsän asemaan ympärivuotisena, elinvoimaisena matkailun keskipisteenä.

Uuden hotellin rakentaminen on ollut harvinaista herkkua Suomessa, varsinkin Lapin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Siksi tämä päätös ei ole vain paikallinen ilonaihe, vaan merkittävä merkkipaalu koko Keski-Suomen matkailukartalla.

Luottamuksen virta: Hyvän kierre käynnistyy

Investoijilla on oltava kirkas ja voittoisa näkemys tulevaisuudesta, jotta tällainen hanke toteutuu. Tämä syvä luottamus luo alueelle myönteisen lumipalloefektin:

• Se kasvattaa kuluttajien ja lähialueen asukkaiden uskoa alueen vetovoimaan.
• Se ruokkii hyvän kierteen, joka luo uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä ja dynaamisuutta.
• Se avaa oven uusille, täydentäville toiminnoille ja palveluille, jotka tekevät Himoksesta entistä monipuolisemman.

Kolmen tunnin matka unelmalomaan

Sijoituspäätökseen on vaikuttanut Himoksen ympärivuotinen toiminta – hiihtokeskuksesta tapahtumakeskukseksi – sekä sen lyömätön sijainti.

Missä Lapin-loma vaatii kaksi ajopäivää, Jämsään karauttaa alle kolmessa tunnissa esimerkiksi Helsingin seudulta! Helppo saavutettavuus tekee Himoksesta ihanteellisen kohteen lyhyellekin, spontaanille irtiotolle.

Break Sokos Hotel Himos on toivon symboli. Se on konkreettinen todiste siitä, että luottamus tulevaisuuteen ja usko omaan potentiaaliin kantaa hedelmää. Tämä hotelli ei tarjoa vain uusia sänkyjä, se tarjoaa koko alueelle uuden, vauhdikkaan alun!

Viranhaltijan ja luottamushenkilön eettiset ohjeet

1. Eettisyys ja puolueettomuus

• Tunne ylpeyttä työstäsi julkisyhteisön palveluksessa.
• Toimi aina puolueettomasti yleistä etua toteuttaen ja kunnioita yhteisön arvoja.
• Ole oikeudenmukainen, noudata lakeja ja tue heikompiosaista.
• Ole lahjomaton, rehellinen ja yleisen luottamuksen arvoinen.

2. Vastuu ja toimintatavat

• Katso, että asiat hoituvat ja ylläpidä positiivista asennetta.
• Noudata asiantuntijatyön pelisääntöjä: valmistele asiat huolella ennen päätöksentekoa.
• Käytä julkisia varoja viisaasti.
• Toimi avoimesti ja perustele päätökset ymmärrettävästi. Älä oleta kuntalaisten tuntevan lakeja.
• Ole uskottava: Älä lupaa liikoja, pidä lupauksesi ja kanna vastuu vaikeistakin päätöksistä.

3. Vuorovaikutus ja tuhde sidosryhmiin

• Ole tasapuolinen ja kohtuullinen vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa.
• Puolusta omia kantojasi, mutta kunnioita myös muiden näkemyksiä.

4. Ristiriitatilanteiden välttäminen

• Pidä työasiat ja henkilökohtaiset asiat erillään.
• Älä anna sukulaisuus- tai ystävyyssuhteiden vaikuttaa toimintaasi.
• Älä käytä missään tilanteessa virka- tai luottamushenkilöasemaasi väärin.

Jämsä ennustaa käännettä talouteen vahvan viime vuoden jälkeen ja investoi tulevaisuuteen

Maakuntalehden 9.11.2025 teksti Jämsän taloustilanteeseen liittyen ei ole mairitteleva. Asian voi kirjoittaa positiivisesti. 

Vaikka Jämsän vuoden 2026 talousarvioesitys näyttääkin 2,1 miljoonan euron alijäämää, kaupungilla on vahva luotto kykyynsä kuroa ero umpeen.

• Vahva aiempi suoritus: Kaupungin konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti luottaa siihen, että nollatulos saavutetaan, sillä aiempina kolmena vuotena budjetti on alitettu keskimäärin kolmella miljoonalla eurolla.
• Positiivinen tämän vuoden näkymä: Kuluvan vuoden talousarvio on peräti 2,12 miljoonaa euroa ylijäämäinen toisen muutoksen jälkeen.
• Kehitysinvestoinnit: Jämsän pieni lainakanta mahdollistaa merkittävät kehittämis- ja uudistamistyöt. Kaupunki panostaa nyt voimakkaasti tulevaisuuteen:
• Uusi kirjasto: Suunnitteluun on varattu 100 000 euroa vuonna 2026, ja rakentamiseen varataan 5 miljoonaa euroa vuosille 2027 ja 2028. Uudisrakennushanke vie eteenpäin jo kertaalleen hylättyjä suunnitelmia, mikä osoittaa sitoutumista asukkaiden palveluihin.
• Uusi liikuntahalli: Myös liikuntahallin suunnitteluun on varattu 100 000 euroa, ja kokonaiskustannuksiin 5 miljoonaa euroa, josta haetaan valtion avustusta. Tämä parantaa asukkaiden ja koulujen liikuntamahdollisuuksia.
• Vastuullinen säästösuunnitelma: Mahdollisen alijäämän varalta kaupungilla on ennakoiva säästöpaketti vuosille 2027 ja 2028, joka takaa talouden kurinalaisuuden ja sopeutumiskyvyn haastavissakin tilanteissa.
• Ei veronkorotuksia: Talousarvioesitys ei sisällä veronkorotuksia, mikä on positiivinen uutinen kaupungin asukkaille.

Kaupungin talous joutuu kohtaamaan suuria haasteita sote-kiinteistöjen menetettyjen vuokratuottojen ja yhteisöverojen laskun myötä, mutta aktiivisella investoinnilla ja ennakoivalla säästösuunnitelmalla Jämsä pyrkii kääntämään talouden suunnan positiiviseksi tulevina vuosina.

Jämsä investoi rohkeasti tulevaisuuteen – uudella kirjastolla ja liikuntahallilla rakennamme elinvoimaista kaupunkia, talouden haasteista huolimatta ja ilman veronkorotuksia.

Tuulivoiman purku ja maatilkun kohtalo: Viekö betoni tulevaisuuden?

Suomessa rakennetaan nyt tuulivoimaa sellaista vauhtia, että harva on ehtinyt ajatella sen toista puolta: purkamista. Vaikka tähän mennessä purettujen voimaloiden määrä on ollut häviävän pieni – virallisten lukujen mukaan vain muutamia kymmeniä (viimeisen neljän vuoden aikana vain 8 kpl) – tämä tilanne tulee muuttumaan rajusti, kun 2010-luvun alun voimalat saavuttavat 20–25 vuoden käyttöikänsä pään.

Meidän maaseudun ja metsätalouden ammattilaisten on syytä olla huolissaan siitä, että purkuvelvoite hoidetaan tinkimättömästi. Kyse on siitä, jätämmekö vuosikymmenien päästä jälkipolvillemme pelkän laskun ja maahan upotetut ongelmat, vai aidosti kiertotalouden mukaisen, puhtaan maan.

Kaksi isoa huolta maanomistajalle

Tuulivoimala on materiaalina pitkälti kierrätettävä: teräs ja kupari saadaan kiertoon. Haasteet tiivistyvät kuitenkin juuri niihin osiin, jotka eniten koskettavat maanomistajaa ja maankäyttöä: lapoihin ja perustuksiin.

1. Lapojen kohtalo: Komposiitista kiertotaloutta

Lapojen materiaali, lasikuitukomposiitti, on ollut maailmalla päänvaiva, sillä sen kierrätys on kallista ja vaikeaa. On myönteistä, että Suomen tuulivoima-ala on ottanut ohjat käsiinsä ja kehittänyt kotimaisen KiMuRa-ratkaisun, jossa murskattu lapajäte hyödynnetään sementtiteollisuudessa polttoaineena ja raaka-aineena.

Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten kiertotalous on toteutettavissa, kun tahtoa ja kotimaisia teollisia symbiooseja löytyy. Tällaiset ratkaisut on syytä integroida pysyväksi osaksi tuulivoimaloiden elinkaarta.

2. Massiiviset perustukset: Betonia metsämaahan?

Suurin ja kiistanalaisin purkuhaaste liittyy kuitenkin maan alle jääviin perustuksiin. Yksi voimala tarvitsee satoja kuutiometrejä teräsbetonia, valtavan "betonilautan" maassa. Purkaminen on kallista, jopa kymmeniä tuhansia euroja per voimala.

Moni vanhempi ympäristölupa on sallinut perustusten jättämisen 1–2 metrin syvyyteen maanpinnan alle purkukustannusten säästämiseksi.

Tämä on lyhytnäköinen ja maaseudun etujen vastainen käytäntö.

Kun me metsänomistajat tai maanviljelijät luovutamme maatamme energiantuotantoon, meidän on voitava luottaa siihen, että maapohja on palautettavissa alkuperäiseen tai uuteen käyttötarkoitukseen. Maahan upotettu jättimäinen betoni- ja teräsmassa vaikeuttaa tulevaisuudessa metsänkäsittelyä, ojituksia tai uutta rakentamista.

Tämän vuoksi vaadin, että:

1. Lainsäädäntöä tiukennetaan heti: Kaikissa uusissa tuulivoimaluvissa on edellytettävä perustusten täydellistä poistamista tai purkamista huomattavasti syvemmälle (esim. 3–5 metriin), jotta maanomistajan tuleva käyttöoikeus turvataan.

2. Jälkihoitovakuus on realistinen: Operaattoreilta perittävien vakuuksien on oltava riittävän suuria kattamaan juuri tämä kallis ja työläs perustusten purkutyö. Vakuuksien tulee olla riippumattomasti arvioituja.

Tuulivoima on tärkeä osa energiantuotantomme tulevaisuutta, mutta sen on oltava aitoa, kokonaisvaltaista vastuullisuutta. Se tarkoittaa sitä, että sähkön tuotannon hyöty ei saa jättää pysyvää, haitallista jälkeä maaseutumme maapohjaan.

Emme saa hyväksyä betonimuumioiden jättämistä metsiimme. Kiertotalouden on koskettava koko voimalaa, juuria myöten.