Toimiva ulkoilureitistö on elinvoiman lähde

Luonto on jokamiehen sali ja sielunhoitaja. Suomessa meillä on etuoikeus päästä nauttimaan puhtaasta luonnosta lähes missä tahansa. Silti, pelkkä olemassaolo ei riitä. Jotta luonnon virkistyspotentiaali saadaan täysin hyödynnettyä, tarvitaan toimiva ja harkittu ulkoilureitistö.

Esteettömyys ja monipuolisuus
Toimiva reitistö ei syrji. Se huomioi kaikki käyttäjäryhmät:

• Esteettömät osuudet: Reittien tulisi tarjota tasaisia ja leveitä osuuksia, jotka soveltuvat pyörätuolilla, lastenvaunuilla ja rollaattorilla liikkuville. Luontokokemuksen pitää olla kaikkien saavutettavissa.
• Monipuolisuus: Tarjolla pitää olla reittejä eri tasoille – lyhyitä ja helppoja lenkkejä arjen piristykseksi sekä haastavampia vaelluspolkuja ja maastopyöräilyyn soveltuvia reittejä. Reittien selkeä luokittelu on avainasemassa, jotta käyttäjä löytää itselleen sopivan haasteen.

Opastus ja palvelut
Reitistön selkäranka on sen opastus. Kukaan ei halua eksyä tai miettiä, missä on.

• Selkeä, yhtenäinen opastus: Reittien merkinnät (värit, symbolit) ja opastekyltit on oltava standardoituja ja näkyviä. Etäisyys- ja aikatiedot ovat tärkeitä, jotta ulkoilija voi suunnitella reitin pituuden.
• Palvelurakenteet: Reitin varrella on oltava säännöllisin välimatkoin levähdyspaikkoja, penkkejä ja taukokojuja. Laavujen ja tulipaikkojen tulee olla hyvin huollettuja ja niissä on oltava riittävästi polttopuuta. Myös siistejä kuivakäymälöitä tarvitaan.
• Digitaaliset ratkaisut: Mobiilisovellukset, joissa on GPS-jäljitys ja reittikartat, ovat nykyaikaa ja parantavat turvallisuutta sekä käyttökokemusta.

Kestävä kehitys ja huolto
Hyvä reitistö on suunniteltu luontoa kunnioittaen.

• Vähäinen ympäristörasitus: Reittien sijoittelussa ja rakentamisessa tulee minimoida luontoon kohdistuva haitta. Märät kohdat on salaojitettava ja pitkostettava.
• Jatkuva huolto: Reitistön ylläpito ei saa olla kertaluontoinen projekti. Polkuja on säännöllisesti siivottava, merkkejä uusittava ja rakenteita korjattava. Kunnianhimoinen ylläpito on paras tapa osoittaa arvostusta sekä luontoa että käyttäjiä kohtaan.

Toimiva ulkoilureitistö on investointi kansanterveyteen ja paikalliseen elinvoimaan. Se houkuttelee matkailijoita, parantaa kuntalaisten hyvinvointia ja lisää alueen vetovoimaa. Se ei ole vain kustannus, vaan tärkeä sosiaalinen infrastruktuuri, joka tarjoaa henkisen ja fyysisen pakopaikan arjen keskelle.

Tästä syystä päättäjien tulee asettaa ulkoilureitistöjen kehittäminen ja jatkuva ylläpito korkealle prioriteetiksi.

Mitä sinä ajattelet – mikä on kaikkein tärkein ominaisuus hyvin toimivassa ulkoilureitistössä?

Suomen täyttäminen ”myllymet­sil­lä” on hir­vit­tä­vä virhe

Suomeen suunniteltu ja rakennettava valtava tuulivoimakapasiteetti on täydellinen hulluus, jonka seurauksia ei nähdä riittävän kokonaisvaltaisesti. Hän pitää Suomen muuttumista teollisuusalueeksi vihreän siirtymän nimissä hirvittävänä virheenä ja maan historian suurimpana ympäristötuhona.

Keskeiset kritiikin kohdat:

1. Luonto ja maisema: 

• Isot alueet metsää tuhotaan voimaloiden, tiestön ja sähkölinjojen tieltä, muuttaen koko Suomen luonnon teollisuusalueeksi.

2. Talous ja kannattavuus:

• Tuulivoiman perusongelma on se, että sähköä tuotetaan, kun tuulee (ja hinta on alhainen), eikä silloin, kun ei tuule (ja hinta on korkea). Lisärakentaminen vain kärjistää tätä ongelmaa.
• Ruotsissa nähdään jo tuulivoimayhtiöiden kannattavuusongelmia ja konkursseja, joiden pelätään leviävän Suomeen.
• Maanomistajat ovat heikoilla sopimuksia tehdessään, sillä tuotannon loputtua yhtiöt voivat jättää purku- ja ennallistamisvastuut hoitamatta.

3. Verkonhallinta ja kustannukset: 

• Tuulivoiman suuri tehonvaihtelu ja ongelmallisuus sähköverkon taajuudenhallinnalle jättää ongelmien ja varatuotannon järjestämisen vastuun muulle yhteiskunnalle ja energiantuottajille.

4. Uusi ympäristöhaitta – mikromuovit: 

• Vaikka melu, välke ja lintuongelmat ovat tiedossa, täysin huomiotta on jätetty siipien kulumisesta syntyvä muovipöly. Jääkiteet, vesipisarat ja pöly kuluttavat komposiittimateriaaleista tehtyjä siipiä, jolloin irtoavat mikromuovit leviävät kilometrien säteelle. Kirjoittajan mukaan alustavat ruotsalaiset tutkimustulokset tästä ovat huolestuttavia.

Rahanahneus (hankekehittäjät, yhtiöt, maanomistajat, julkishallinto) jyrää vastustuksen ja estää näkemästä pitkän tähtäimen seurauksia. Tämän virheen hinta – maksettuna luonnolla, ihmisten terveydellä ja veronmaksajien roolissa – tullaan tajuamaan vasta myöhemmin.

Tunnettuja Luonnelintuja ja niiden luonteenpiirteitä

Luonnelintu on humoristinen ja antropomorfinen lintuhahmo, joka kuvaa ihmisen luonteenpiirrettä.

Luonnelintu / Luonnehdinta (Ominaispiirre)

Aamusirkku Äärimmäisen virkeä heti aamulla, valmis toimintaan.

Avokelasetti Rauhallinen ja rento tyyppi, joka ottaa elämän leppoisasti.

Avuli Aina valmis auttamaan muita, todellinen pyyteetön auttaja.

Etelänkiertäjä Lomamatkoja ja lämpöä rakastava, ehkä hieman talvea vierastava.

Fanittaja Intoihminen, joka suhtautuu intohimoisesti faniutensa kohteeseen.

Haliainen Rakastaa halaamista ja fyysistä läheisyyttä.

Hapelihuitti Tyypillisesti hieman kireä, ehkä helposti ärsyyntyvä tai närkästynyt.

Hykertäjä Nauravainen ja iloinen, jolla on helppo hymy huulillaan.

Hyökki Joku, joka hyökkää tai ryhtyy toimeen välittömästi.

Hämärähyssy Rauhoittuva ja hyssyttävä ilta- tai yöaikaan.

Höläyttäjä Ei malta pitää asioita omana tietonaan, höläyttää helposti.

Höveli Erittäin ystävällinen ja vieraanvarainen.

Innostavi Helposti ja nopeasti innostuva, aina täynnä uusia ideoita.

Isokiho Tärkeilevä tai itsensä suuressa arvossa pitävä johtajatyyppi.

Isukki Isähahmo, joka huolehtii ja paapoo.

Joulutouhuli Joulun alla erittäin aktiivinen, järjestelyistä innostuva.

Jumppasorsa Kuntoilija, joka pitää itsestään huolta.

Jurottaja Pitkävihainen tai helposti loukkaantuva, joka vetäytyy jurottamaan.

Jänkäpäntiö Junttimainen, ehkä hieman moukkamainen.

Jäyhävänkääjä Jäyhä, vähäsanainen ja luotettava.

Kahvisieppo (Chocolatei hamuamas) Suuri kahvin (tai suklaan) ystävä, joka etsii jatkuvasti nautintoa.

Kasuaali Rento ja vaivaton, ottaa elämän kevyesti.

Kaukomatkuli Rakastaa matkustelua kauas.

Kaunosielu Esteetikko, taiteellinen ja kauneutta arvostava.

Kerääjä Hamstraaja, joka keräilee kaikenlaista tavaraa.

Kirjosiveltäjä Taiteellinen ja värikäs, luultavasti maalaa.

Kohelo Kömpelö tai hajamielinen, jolta sattuu vahinkoja.

Kujertaja Mielistelijä tai hellästi puhuva.

Kulinaristisorsa Gourmand, ruoan ja juoman asiantuntija.

Kyltaltti Kylmää kestävä tai kylmästä nauttiva sissi.

Leiponen Rakastaa leipomista ja tarjoilee mielellään herkkuja.

Lyhytpinnahanhi (Pinna minimalis) Hermoilee helposti, pinna palaa nopeasti.

Museohuitti Vanhoista esineistä tai historiasta kiinnostunut.

Naris Valittaja tai kitisijä, joka näkee asioissa helposti vain huonot puolet.

Sisutirri (Sinni maximus) Pieni mutta sisuuntunut, lannistumaton.

Suklaasieppo Suklaata rakastava.

Tuurihaukka (Fortuna maximus) Poikkeuksellisen onnekas.

Tirsku (Cihicihi repeilis) Helposti repeilevä ja tirskuva nauraja.

Yökuuksiainen (Vaivihca hipsus) Öisin liikkuva, ehkä hieman salaperäinen.

Luonnelinnut - Lyhytpinnahanhi

Lyhytpinnahanhi
Pinna Minimalis

Eläväinen Lyhytpinnahanhi on yksi parhaiten kiihtyviä lintujamme. Linnulla on ainutlaatuinen kyky menettää malttinsa pienistäkin asioista. Kiihtyessään lintu repii pelihousunsa näyttävästi ja kovaäänisesti. Luonteikas Lyhytpinnahanhi polttelee päreitään pitkissä jonoissa, jäähyaitioissa ja usein myös kotioloissa.

Luonnelinnut

Jämsä investoi tulevaisuuteen: Uudet reitistöt tuovat elinvoimaa ja luontoelämyksiä

Keskustelu Jämsän uusista reitistösuunnitelmista on herättänyt paljon positiivista pöhinää ja innostunutta odotusta. On hienoa nähdä, miten aktiivisesti ja intohimoisesti kaupunkilaiset seuraavat ja pohtivat kehityshankkeita, jotka muovaavat yhteistä tulevaisuuttamme. Uusien reitistöjen rakentaminen on osoitus kaupungin kunnianhimosta ja halusta luoda Jämsästä entistäkin vetovoimaisempi paikka asukkaille ja matkailijoille.

Kuntalaisten kuuleminen ja osallistuminen

On erinomaista, että kuntalaiset ovat näin aktiivisesti mukana. Heidän kysymyksensä suunnitelmien näkyvyydestä osoittavat syvää sitoutumista ja halua varmistaa, että kehitys on linjassa yhteisön toiveiden kanssa. Kaupungin avoimuus ja mahdollisuus tutustua suunnitelmiin, kuten Rasuan osalta on tehty, luo pohjan luottamukselle ja yhteistyölle. Tämä vuoropuhelu on avainasemassa, jotta hankkeet voivat kukoistaa.

Esteettömyys ja saavutettavuus edellä

Erityisen sydäntä lämmittävää on nähdä, kuinka hankkeissa huomioidaan entistä paremmin esteettömyys. Ideat, joiden ansiosta esimerkiksi pyörätuolipotilaat voivat päästä nauttimaan luonnosta, ovat todellinen edistysaskel. Tällaiset ratkaisut edistävät tasa-arvoa ja mahdollistavat luontokokemuksia entistä laajemmin, mikä on modernin kaupunkisuunnittelun perusarvoja. Ne palvelevat myös arkiliikuntaa ja tekevät luontoreiteistä saavutettavia kaikille, ikään tai toimintakykyyn katsomatta.

Yhteistyö yrittäjien kanssa

Mahdollinen yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa on nerokas tapa maksimoida hankkeiden hyödyt. Kun kaupungin infrastruktuuri tukee yrittäjyyttä, syntyy dynaaminen synergia, joka edistää taloudellista kasvua ja luo uusia palveluja. Hanke, joka kantaa Himos-Jämsä nimeä, on viisas markkinointistrategia, joka yhdistää kaksi vahvaa brändiä ja luo yhtenäisen matkailualueen. Se osoittaa, että kaupunki ajattelee isosti ja pitkän tähtäimen tavoitteita silmällä pitäen.

Jämsän reitistöhankkeet ovat täynnä potentiaalia. Ne ovat kunnianhimoisia ja rohkeita investointeja, jotka parantavat kuntalaisten elämänlaatua ja vahvistavat Jämsän asemaa houkuttelevana matkailukohteena. On selvää, että kaupungilla on visio, ja se työskentelee tarmokkaasti sen eteen, että Jämsästä tulee todella Suomen paras reitistökaupunki. Yhdessä luomme kestävää ja vetovoimaista tulevaisuutta.

Teksti saattaa sisältää sarkasmia.

Tuulivoima – puhdasta energiaa vai piilevä uhka?

Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston professori Anne Fiksdahlin hiljattain esiin nostama huoli on herättänyt kysymyksen, onko tuulivoiman maine puhtaana ja vihreänä energiamuotona todellisuudessa täysin ansaittu. Vaikka tuulivoima on keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sen varjopuoli on jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle: tuulivoimaloiden lavoista irtoava mikromuovi.

Fiksdahl muistuttaa, että tuulivoimaloiden lavat valmistetaan kestävistä, säänkestävistä komposiittimateriaaleista, joiden pinnalla on muovipohjaisia pinnoitteita. Nämä materiaalit ovat välttämättömiä voimaloiden kestävyyden kannalta, mutta niissä piilee myös merkittävä ympäristöongelma. Ajan myötä sääolosuhteet, kuten tuuli, sade ja UV-säteily, kuluttavat lapojen pintaa. Tämä eroosio saa muovipohjaiset materiaalit hajoamaan, ja pienet, silmälle näkymättömät mikromuovihiukkaset leviävät laajalle alueelle.

Jokainen tuulivoimala tuottaa käyttöikänsä (tyypillisesti 10–20 vuotta) aikana huomattavia määriä näitä hiukkasia. Mikromuovi on jo tunnustettu globaaliksi ympäristöuhaksi, joka saastuttaa maaperää, vesistöjä ja jopa ilmaa. Se kulkeutuu ravintoketjussa ja voi lopulta päätyä myös ihmisten elimistöön. Vaikka tuulivoimalat eivät päästäkään ilmaan hiilidioksidia, ne voivat siten aiheuttaa saastumista aivan toisella tavalla, joka vaikuttaa ekosysteemeihin ja terveyteen.

Tämä havainto ei tarkoita, että tuulivoimasta tulisi luopua, mutta se herättää tärkeän keskustelun. Miten voimme kehittää uusiutuvaa energiaa niin, että vältämme tällaiset piilevät ympäristöongelmat? Meidän on löydettävä ratkaisuja, joilla voidaan minimoida materiaalien kuluminen ja kehittää uusia, kestävämpiä materiaaleja. Tavoitteena on luoda todella puhdasta energiaa, joka ei luo uusia ympäristöhaasteita.

Fiksdahlin esiin nostama asia on merkittävä muistutus siitä, että ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa on tarkasteltava koko tuotteen elinkaarta. Emme voi sulkea silmiämme mikromuovi-ongelmalta, vaan meidän on otettava se vakavasti ja etsittävä sille ratkaisuja. Puhdas energia ei saa syntyä likaisilla keinoilla.

Saunakylä 13.9.2025

eFatbike - Jämsänkoski / Tervasmäki

Reitti kulki seuraavasti: Pispala - Tuuralammi - Kellokallio - Linnamäki - Puistola - Tiitolamäki - Oinaala - Virtasalmi - Kerkkolankangas - Tervasmäki - Viiskulma - Seppola - Pispala. 

Matkaa kertyi 30,0 km https://trailmap.fi/routes/71265

Jämsän sydämessä sykkii elämä

Jämsä on kuin Suomen keskuksen salainen helmi, joka ansaitsee enemmän huomiota. Usein kuulemme puhuttavan kaupunkien haasteista, mutta on aika nostaa esiin ne asiat, jotka tekevät Jämsästä ainutlaatuisen ja elämisen arvoisen paikan. Täällä yhdistyvät luonnonläheisyys, yhteisöllisyys ja dynaamisuus tavalla, jota on harvoin tarjolla.

Jämsän suurin voimavara on sen upea luonto. Kysykää keneltä tahansa jämsäläiseltä ja hän kertoo, kuinka helppoa täällä on nauttia luonnosta. Himos-vuori tarjoaa laskettelijoille ja ulkoilijoille ympäri vuoden mahdollisuuksia, olipa kyse sitten talven lumesta tai kesän vaellusreiteistä. Lisäksi Jämsänjoen ja lukuisten järvien läheisyys tuo vapaa-ajanviettoon ainutlaatuisia elementtejä, kuten kalastusta, veneilyä ja melontaa. Täällä luonto ei ole kaukainen paikka, vaan se on osa jokapäiväistä elämää.

Toinen Jämsän vahvuus on sen aktiivinen yhteisö. Pieni kaupunki mahdollistaa sen, että ihmiset tuntevat toisensa ja välittävät toisistaan. Yhteisöllisyyttä on helppo löytää Jämsän monipuolisessa yhdistystoiminnassa, harrastusmahdollisuuksissa ja paikallisissa tapahtumissa. Jämsä on osoittanut olevansa ennakkoluuloton ja innovatiivinen. Paikallisten yrittäjien ja asukkaiden yhteistyö on luonut uusia palveluita ja elävöittänyt kaupunkikuvaa.

Jämsässä katseet on käännetty kohti tulevaisuutta. Vaikka kaupunki kunnioittaa historiaansa, se panostaa voimakkaasti esimerkiksi kestävään matkailuun ja uusiin elinkeinoihin. Se on paikka, jossa on helppo hengittää, mutta jossa on myös mahdollisuus kehittyä ja rakentaa unelmia.

Jämsä on osoitus siitä, että elämän laatu ei ole kiinni metropolin sykkeestä. Se on kiinni yhteisöstä, luonnonläheisyydestä ja kyvystä nähdä mahdollisuuksia. Jämsän positiiviset asiat eivät ole vain kauniita sanoja paperilla, vaan ne ovat totta, ja ne tekevät tästä kaupungista todellisen kodin monille.

Luontoa ei voi myydä kahteen kertaan

Olemme asettaneet hintalapun asioille, joita ei pitäisi koskaan myydä: hiljaisuudelle ja puhtaalle luonnolle. Ne ovat perintöä, jonka olemme saaneet edellisiltä sukupolvilta, ja ne ovat vastuullamme luovuttaa eteenpäin yhtä arvokkaina.

Tuntuu kuin olisimme hukanneet todellisen rikkauden arvon. Meidän maamme on ainutlaatuinen, koska meillä on vielä hiljaisia erämaita ja puhdasta vettä, mutta nykyinen kehitys näyttää painottavan lyhytaikaista taloudellista hyötyä. Ulkomaisten yritysten datakeskukset, kryptovaluuttojen louhinta ja pörssikaupan pyörittäminen vaativat valtavia määriä energiaa. Ovatko nämä asiat todella sen arvoisia, että niiden vuoksi uhraamme maisemamme, vesistömme ja jopa elämänlaatumme?

Meidän sukupolvemme on tekemässä valintoja, joita emme voi enää peruuttaa. Myymme luonnon, jota voi myydä vain kerran. Annamme periksi loputtomalle sähköntarpeelle, joka palvelee ennemmin kansainvälisiä suuryrityksiä kuin omia kansalaisiamme. Emme voi jättää perinnöksi maata, joka on pelkkä sähköntuotantolaitos, tehty muiden tarpeita varten.

On aika kysyä itseltämme, mitä me jätämme jälkeemme. Onko perintömme pelkkä muisto menetetystä luonnosta ja hiljaisuudesta? Onko meidän jälkeemme tulevien sukupolvien pakko elää maailmassa, jossa heidän täytyy ostaa takaisin asioita, jotka me myimme pois huolettomasti? Tämä on vastuu, jota emme voi väistellä. Meidän on suojeltava sitä, mikä on todella arvokasta, ennen kuin on liian myöhäistä.

Metsien hoitaminen ja sen tuotto

Metsien hoidolla ja metsäomaisuuden tuotolla on keskeinen rooli Suomen taloudessa, ekologiassa ja yhteiskunnassa. Metsät muodostavat tärkeän osan maamme luonnonvaraa, ja niiden kestävä hoito on avainasemassa niin taloudellisen hyödyn kuin luonnon monimuotoisuudenkin ylläpitämisessä.

Miksi metsiä tulee hoitaa?

Metsänhoito ei ole vain puun kasvattamista, vaan laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on ylläpitää metsän elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta. Se on olennainen osa kestävää metsätaloutta.

Puuston terveys ja kasvu: Säännöllinen metsänhoito, kuten harvennukset, poistaa heikkokuntoisia tai kilpailevia puuyksilöitä. Tämä antaa tilaa ja ravinteita jäljelle jääville puille, mikä kiihdyttää niiden kasvua ja parantaa tukkipuun laatua.

Luonnon monimuotoisuus: Metsien hoito tukee lajien monimuotoisuutta, kun elinympäristöjä ylläpidetään eri kehitysvaiheissa. Esimerkiksi lahopuun jättäminen tai säästöpuuryhmien säästäminen hakkuiden yhteydessä tarjoaa elinympäristöjä monille eliölajeille.

Hiilensidonta: Nuoret, kasvavat metsät sitovat tehokkaasti hiiltä. Metsien aktiivinen hoito edistää puuston kasvua, mikä tehostaa hiilen sidontaa. Tällä on merkittävä ilmastovaikutus.

Metsäpalojen ehkäisy: Hyvin hoidettu metsä on vähemmän altis metsäpaloille. Harvennuksilla ja latvuston raivauksella voidaan vähentää palon leviämisen riskiä ja nopeutta.

Metsäomaisuuden tuoton hyödyntäminen

Metsäomaisuus on merkittävä tulonlähde monille suomalaisille. Metsätaloudesta saatavat tulot eivät hyödytä vain metsänomistajia, vaan niillä on laaja positiivinen vaikutus koko yhteiskuntaan.

Puumyyntitulot: Tärkein metsätalouden tulolähde on puukauppa. Puuta myydään teollisuudelle sahatavaraksi, sellun tuotantoon ja energiaksi. Metsänomistaja saa puukaupasta tuloja, jotka ovat usein verotuksessa kevyemmin kohdeltua pääomatuloa.

Työllisyys ja aluetalous: Metsätalouden tuotot luovat työpaikkoja metsänkorjuussa, puun jalostuksessa sekä metsäalan palveluissa. Puun jalostusteollisuus on Suomen talouden kulmakiviä, ja se luo työpaikkoja ja verotuloja paikallistasolta kansalliselle tasolle.

Investoinnit ja kehitys: Metsäomaisuuden tuottoja voidaan käyttää metsätalouden investointeihin, kuten metsäteiden rakentamiseen tai metsänuudistamiseen. Ne mahdollistavat myös investoinnit muihin elinkeinoihin, mikä edistää kokonaisvaltaista taloudellista kehitystä.

Metsänomistajan taloudellinen turva: Metsävarat toimivat usein metsänomistajan taloudellisena puskurina ja turvana. Metsäomaisuuden tuottoja voidaan käyttää esimerkiksi eläkepäivien turvaamiseen tai muihin suuriin hankintoihin.

Metsäomaisuuden kestävä hyödyntäminen on tasapainoilua taloudellisten hyötyjen ja ekologisten arvojen välillä. Sen tavoitteena on maksimoida tuotto pitkällä aikavälillä, samalla kun huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta ja metsien hyvinvoinnista tuleville sukupolville.

Saunakylä 6.9.2025 aamulla

Sloganit strategiatyöhön

"Yhdessä kohti Jämsän tulevaisuutta!"

"Strategia ei ole paperia – se on tekoja!"

"Jämsä kasvaa, kun me kasvamme yhdessä."

"Tulevaisuus tehdään nyt – Jämsässä!"

"Yhteinen suunta, yhteinen voima!"

"Jämsä – rohkeasti eteenpäin!"

"Strategia sytyttää Jämsän kipinän!"

"Meidän Jämsä, meidän strategia!"

"Kohti elinvoimaa – askel kerrallaan!"

"Jämsä loistaa, kun suunta on selvä!"

"Tule mukaan – tehdään Jämsästä paras versio itsestään!"

"Strategia ei ohjaa – se innostaa!"

"Jämsä on mahdollisuus – ja se alkaa strategiasta!"

"Yhdessä suunniteltu, yhdessä toteutettu!"

"Jämsä – kaupunki, jossa tulevaisuus tehdään yhdessä!"

Jämsän strategia – nyt tehdään yhdessä tulevaisuuden menestystarina

Jämsässä puhalletaan nyt yhteen hiileen. Kaupungin uuden strategian valmistelu on täydessä vauhdissa, ja tunnelma on innostunut – eikä syyttä! Meillä on käsissämme ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa Jämsästä entistä vetovoimaisempi, elinvoimaisempi ja hyvinvoivempi kaupunki. Strategia ei ole vain suunnitelma – se on yhteinen lupaus siitä, mihin suuntaan haluamme kulkea.

On upeaa nähdä, miten laajasti strategiatyöhön on lähdetty mukaan. Kaupungin työntekijät, luottamushenkilöt, yritykset ja kuntalaiset ovat kaikki osa tätä matkaa. Tämä kertoo vahvasta tahtotilasta: haluamme tehdä asioita yhdessä, avoimesti ja rohkeasti. Strategia ei synny kabineteissa – se syntyy arjessa, ihmisten kesken.

Strategia antaa meille selkeän suunnan. Se auttaa meitä kohdistamaan resurssimme viisaasti ja vaikuttavasti. Kun tiedämme, mihin keskitymme, voimme tehdä parempia päätöksiä ja saavuttaa enemmän. Strategia toimii kompassina, joka ohjaa meitä kohti yhteisiä tavoitteita – ja samalla vahvistaa Jämsän identiteettiä ja brändiä.

Erityisen innostavaa on, että strategia ei jää vain sanoiksi. Se näkyy arjessa, päätöksissä ja palveluissa. Jokainen työntekijä voi nähdä, miten oma työ vie kaupunkia eteenpäin. Tämä tuo merkityksellisyyttä ja motivaatiota – ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Kaupunginjohtajalla on tässä tärkeä rooli, ja on hienoa, että Jämsässä katsotaan avoimin silmin myös muiden kuntien hyviä käytäntöjä.

Toki maailma ympärillämme muuttuu, ja haasteita riittää. Mutta juuri siksi strategia on tärkeä – se tuo selkeyttä, jatkuvuutta ja yhteistä ymmärrystä. Meillä on osaamista, tahtoa ja kykyä tehdä asioita uudella tavalla. Kun luottamusväki, kuntalaiset ja kaupungin työntekijät löytävät yhteisen sävelen, syntyy todellista voimaa.

Strategiatyön avoimuus ja osallistavuus ovat Jämsän vahvuuksia. Kuntalaiskyselyt, työpajat ja avoimet tilaisuudet ovat konkreettisia keinoja varmistaa, että jokainen ääni kuuluu. Kun jokainen voi olla mukana, syntyy aitoa sitoutumista ja yhteistä omistajuutta. Tämä ei ole vain kaupungin strategia – tämä on meidän kaikkien strategia.

Olen ollut mukana Jämsän kehittämisessä yli 15 vuoden ajan, ja nyt ilmassa on jotain erityistä. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä toisin – rohkeammin, selkeämmin ja vaikuttavammin. Jos onnistumme luomaan toimivat työkalut strategian seurantaan ja varmistamaan, että se ohjaa arjen päätöksiä, olemme todella merkittävän äärellä.

Jämsä on kaupunki, jossa on sydäntä, osaamista ja potentiaalia. Strategia on väline, jolla tämä kaikki saadaan loistamaan. Nyt on aika tarttua tilaisuuteen, tehdä yhdessä ja uskoa siihen, että Jämsän paras aika on vasta edessäpäin.

Plussat ja miinukset -lista Jämsästä

Tässä selkeä plussat ja miinukset -lista Jämsästä 👇

✅ Plussat

Luonto ja maisemat: Päijänne, järvet, metsät ja Isojärven kansallispuisto lähellä.

Himos: laskettelu, tapahtumat, festarit ja ympärivuotiset aktiviteetit.

Hyvä sijainti: Keski-Suomessa, kohtuullinen matka Tampereelle ja Jyväskylään.

Vapaa-ajan mahdollisuudet: retkeily, veneily, kalastus, pyöräily.

Rauhallisuus ja tilaa elää: väljää asumista, ei suurkaupungin kiirettä.

Paikalliset perinteet: huovutus, perunalimppu, Jämsän Äijä.

Edullinen asuminen: omakotitalot ja tontit halvempia kuin isoissa kaupungeissa.

❌ Miinukset

Työpaikkojen vähyys: paperiteollisuuden supistuminen, vähemmän vaihtoehtoja.

Nuorten poismuutto: jatko-opinnot ja uramahdollisuudet muualla.

Palvelujen väheneminen: pienemmistä kylistä kauppoja ja kouluja suljettu.

Julkinen liikenne rajallista: käytännössä tarvitsee auton.

Keskustan hiljaisuus: ei kovin eläväinen verrattuna isoihin kaupunkeihin.

Pitkät välimatkat: palveluihin voi joutua ajamaan useita kilometrejä.

Ilmapiiri: joillekin voi tuntua sisäänpäin kääntyneeltä ja rauhalliselta "liiankin kanssa".

👉 Eli jos arvostaa luontoa, rauhaa ja tapahtumakeskus Himosta, Jämsä on hyvä paikka. Jos taas kaipaa opiskelumahdollisuuksia, työpaikkoja ja urbaania vilinää, miinuspuolet korostuvat.

Jämsässä paljon hyvää

Jämsässä on yllättävän paljon hyvää – se riippuu vähän, mitä haet 😊 

Tässä muutamia asioita, joita moni arvostaa:

Luonto ja ulkoilu

• Himos – tunnettu laskettelukeskus ja tapahtumapaikka ympäri vuoden (talvella rinteet, kesällä festarit ja golf).
• Järvet ja metsät – Jämsä on Päijänteen ja monien pienempien järvien ympäröimä, joten veneily, kalastus ja retkeily onnistuvat helposti.
• Patikointi ja pyöräily – esimerkiksi Isojärven kansallispuisto on lähellä ja tarjoaa hienoja reittejä.

Kulttuuri ja tekeminen

• Jämsän Jokilaakso – keskustan jokimaisema ja jokivarren kävelyreitit.
• Taidemuseot ja näyttelyt – pieniä taidekohteita.
• Tapahtumat – Himos Juhannus ja muut musiikkitapahtumat houkuttelevat paljon väkeä.

Paikalliset erikoisuudet

• HimosAreena – iso keikka- ja tapahtumapaikka.
• Perinteiset käsityötaidot – mm. huovutuksella on Jämsässä pitkät perinteet.
• Paikalliset leipomot ja kahvilat – esimerkiksi Jämsän kuuluisa perunalimppu.

Sijainti ja palvelut

• Keskeinen paikka Keski-Suomessa: hyvät kulkuyhteydet Jyväskylään ja Tampereelle.
• Riittävän iso kunta, jotta palvelut löytyvät, mutta silti rauhallinen ja luonnonläheinen.

Ajatuksia ja faktaa liikuntahallista

Jämsän kaupungin Paunun liikuntahallin rakennussuunnitelmat etenevät, mutta hankkeen toteutettavuus herättää kysymyksiä kaupungin taloudellisessa tilanteessa. Vaikka suunnitteluun on varattu 100 000 euroa ja kaavoitus on käynnistetty, useita ratkaisevia päätöksiä on vielä tekemättä.

Liikuntahallin tilannekatsaus

Paunun alueelle sijoitettavaksi suunnitellun liikuntahallin paikkaa tutkitaan parhaillaan, mutta sijainnista ei ole vielä tehty demokraattista päätöstä.  Taloussuunnitelmassa rakentaminen on ajoitettu vuodelle 2026, mutta kyseisen vuoden talousarviossa hankkeen rahoitus on vielä avoin. Tämä on merkittävä huomio, sillä hallin rakentamisen indikaatio on alustava, eikä se takaa hankkeen toteutumista.

Talousvaikutukset ja haasteet

Jämsän kaupungin taloudessa on tällä hetkellä noin 3 miljoonan euron tasapainotustarve. Tämä tarkoittaa, että kaupungin on löydettävä keinoja säästää tai lisätä tuloja kattamaan alijäämä. Uuden liikuntahallin rakentaminen lisäisi kaupungin vuosittaisia poistoja arviolta 250 000 eurolla. Poistot ovat kirjanpidollinen erä, joka heijastaa omaisuuden arvon alentumista ajan myötä, ja ne vaikuttavat suoraan kaupungin tuloslaskelmaan lisäämällä menoja.

Taloudellinen harkinta

Edellä mainitut talousluvut nostavat esiin perustavanlaatuisen kysymyksen: onko Jämsällä varaa investoida Paunun liikuntahalliin juuri nyt? Kun kaupungin taloudessa on jo ennestään tasapainotustarve, suuri investointi, joka lisäisi vuosittaisia kuluja merkittävästi, voi asettaa kaupungin talouden entistä suuremmalle paineelle. Päätöksentekijöiden on punnittava tarkasti liikuntahallin hyötyjä ja niistä koituvia kustannuksia suhteessa kaupungin kokonaistalouteen ja muihin investointitarpeisiin.

Maaseutu ja varakkaat

Maaseudusta on vähitellen tulossa varakkaiden yksinoikeus. Tämä johtuu pankkien kiristyneestä asuntolainapolitiikasta, joka on seurausta kaupungistumisesta.

Ydinongelma

Pankit arvioivat lainapäätöksiä tehdessään asunnon tai tontin jälleenmyyntiarvoa. Kaupungistumisen myötä maaseudun asuntojen arvo laskee, minkä vuoksi pankit eivät enää pidä niitä riittävinä vakuuksina lainoille. Tämä vaikeuttaa lainansaantia erityisesti nuorille perheille, joilla ei ole vielä kertynyt muuta omaisuutta.

Seuraukset

Tämä kehityskulku luo noidankehän:

• Maaseutu tyhjenee, kun ihmiset eivät saa lainaa ja pysty ostamaan tai rakentamaan sinne.
• Maaseudun asuntojen arvot laskevat entisestään, mikä vaikeuttaa lainan saantia jatkossa.
• Myös maaseututaajamien taloyhtiöt kärsivät tyhjenevistä liiketiloista ja pienenevistä vuokratuloista, mikä voi johtaa konkurssiin.

Tämä kehitys on ongelma paitsi niille, jotka haluaisivat asua maalla, myös Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta. Tyhjentyvä maaseutu heikentää tieverkostoa ja palveluja sekä vähentää kansalaisten mahdollisuutta tehdä havaintoja ja ilmoituksia viranomaisille. Lopulta maaseudulle jäävät asumaan vain ne, joilla on riittävästi varallisuutta ostaa asunto ilman pankkien tiukkoja vakuusvaatimuksia.

Jämsän liikuntamarkat – panosta koko kansan hyvinvointiin ja matkailuun

On hienoa, että Jämsässä pohditaan aktiivisesti, miten kaupungin veromarkat saataisiin parhaiten hyötykäyttöön asukkaiden ja matkailijoiden hyväksi. Liikuntahallin rakentaminen on toki yksi vaihtoehto, mutta ehdotus panostaa koko kansan liikuntamuotoihin on erittäin positiivinen ja harkitsemisen arvoinen ajatus.

Koko kansan liikuntamuodot, kuten laadukkaiden ja monipuolisten reitistöjen kehittäminen, ovat erinomainen sijoitus monestakin syystä. Ne tukevat suoraan kansanterveyttä, sillä ne tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden liikkua. Kun kävely-, pyöräily-, hiihto- ja juoksureitit ovat hyvässä kunnossa ja helposti saavutettavissa, yhä useampi innostuu lähtemään ulos liikkumaan. Tämä voi ehkäistä monia kansansairauksia ja parantaa hyvinvointia laajalla rintamalla.

Lisäksi hyvin hoidetut reitistöt voivat toimia merkittävänä vetonaulana matkailijoille. Jämsän kauniit maisemat tarjoavat täydellisen ympäristön luontoliikunnalle, ja kun reitit ovat houkuttelevia ja turvallisia, ne houkuttelevat niin aktiiviurheilijoita kuin luonnosta nauttiviakin turisteja. Turismi taas tuo elinvoimaa ja uusia tuloja koko alueelle.

Panostamalla näihin perusasioihin Jämsä voi rakentaa kestävää ja kaikkia palvelevaa liikuntakulttuuria. Se on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin parempana kansanterveytenä ja lisääntyneenä matkailuna, tuoden iloa ja hyvinvointia kaikille kaupunkilaisille ja vierailijoille.

Jämsän mahdollinen uusi liikuntahalli: talous ja tarve

Jämsässä on herännyt keskustelu uuden liikuntahallin rakentamisesta, ja kuten yleensä, talous ja rahoitus ovat keskeisiä kysymyksiä. Moni on pohtinut, onko hankkeelle olemassa realistista rahoitusmallia, varsinkin kun kunnan taloutta pyritään samanaikaisesti tasapainottamaan säästötoimin.

Rahoitusmalli ja taloudelliset vaikutukset

Nykyisten tietojen mukaan Jämsän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Lahtisen kaavailemalle liikuntahallille ei ole vielä julkisesti esitetty yksityiskohtaista rahoitussuunnitelmaa. Hankkeen vuosittaiset poistot ja ylläpitokustannukset olisivat merkittäviä, ja ne on pystyttävä kattamaan ilman, että ne rasittavat kunnan taloutta kohtuuttomasti. Usein vastaavissa hankkeissa rahoitus voi koostua useista osista, kuten valtionavustuksista, lainarahoituksesta ja mahdollisesti yksityisestä pääomasta tai käyttäjämaksuista. Tärkeää on, että kaikki nämä tulonlähteet kattaisivat paitsi rakentamiskustannukset myös pitkän aikavälin käyttökustannukset ja poistot.

On ymmärrettävää, että Jämsän asukkaita huolettaa hankkeen rahoitus, etenkin kun se nousee esiin aikana, jolloin talouden tasapainotus on pääprioriteetti. Tällaiset suurhankkeet vaativat avointa ja perusteellista pohdintaa siitä, kuka maksaa ja miten kustannukset jaetaan. Avoimuus on avainasemassa luottamuksen rakentamiseksi, jotta vältytään tilanteilta, joissa hankkeet saavat nimellisiä lempinimiä kuten "Lotan kenttä" tai "Merjan halli" viitaten henkilöiden, ei yhteisön, hankkeisiin.

Tarve ja nykyisten tilojen käyttöaste

Liikuntahallin tarve on olennainen osa keskustelua. Ennen kuin uutta rakennetaan, on tärkeää selvittää nykyisten tilojen, kuten Jämsän liikuntahallin ja muun muassa koulujen liikuntasalien, käyttöaste. Vastaamalla tähän kysymykseen saadaan selville, onko tarve todella olemassa ja onko se riittävän suuri oikeuttamaan mittavan investoinnin. Uuden hallin rakentaminen on perusteltua vain, jos nykyiset tilat ovat täydessä käytössä tai niiden ominaisuudet eivät riitä kattamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita.

Vaikka liikuntamahdollisuuksien parantaminen on periaatteessa hyvä tavoite, kaavoituksen aloittaminen ennen sijaintipäätöstä ja selkeää rahoitussuunnitelmaa voi herättää epäilyksiä hankkeen valmistelusta. Kuten Laukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Sakari Suomala totesi Hirviareenasta, suurten liikuntapaikkojen rakentaminen ilman vankkaa taloudellista pohjaa voi osoittautua erittäin hankalaksi, etenkin talouden tasapainotuksen aikoina.

On tärkeää, että Jämsän päätöksentekijät ottavat huomioon nämä huolet ja varmistavat, että hankkeen taustalla on kattava ja kestävä suunnitelma, joka kestää päivänvalon. Vain näin voidaan välttää tilanne, jossa innostus muuttuu taloudelliseksi taakaksi.

Mikäli kaikki on oikein valmisteltu ja liikuntahallille on silloinkin tarve, niin sitten sellainen pitää rakentaa.

eFatbike - Juokslahti / Saunakylä / Himos

Vakioreittiä lähdin polkemaan sähköavusteisellä läskupyörällä. Ensin menin Lamminsuona puiston kautta Palomäkeen. Siitä painelin Moiskalantieietä aina Juokslahteen saakka. Ruonanlahdentien kautta päästelin Saunakylään. Hetken jalottein ja sitten Pataniementeitä ja Patajoentietä poljin Himokselle. Pienet kurvit tein ja sitte koitti Säyryläntie. Lopuksi ajeliin Seppolan kautta Pispalaan.

Sama teksti Google Geminillä "väritettynä", ohje "Kerro seuraava teksti kuvailevasti:"

Polkaisen matkaan rutiinilla, luottofillarinani vankka sähköavusteinen läskipyörä. Sen leveät renkaat nielevät alleen niin asvaltin kuin metsäpolutkin. Matka alkaa sujuvan letkeästi Lamminsuon puiston läpi, missä luonnonläheinen tunnelma antaa hyvän startin päivälle. Pian tie nousee ylös Palomäkeen, josta avautuvat maisemat kutsuvat jatkamaan.

Vauhti kiihtyy, kun siirryn ajamaan Moiskalantietä pitkin. Tie on kuin suora viiva horisonttiin, joka vie minut kohti Juokslahtea. Järvimaisemat vilisevät ohitse, ja raikas tuuli huuhtoo kasvoja. Juokslahdesta matka jatkuu Ruonanlahdentietä pitkin, kunnes saavun Saunakylään. Täällä pidän pienen tauon ja annan jaloilleni lepohetken ennen seuraavaa etappia.

Tauon jälkeen matka jatkuu Pataniementien ja Patajoentien kautta kohti Himosta. Maasto muuttuu vaihtelevammaksi, ja sähköavusteinen voima tuntuu mukavasti vastamäissä. Pieni mutkistelu Himoksen maisemissa tuo matkaan leikkisyyttä, ja maisemat ovat silmänkantamattomiin.

Viimeinen etappi alkaa Säyrylänpäältä, jonka tie on tuttu ja turvallinen. Viimeiset voimanrippeet puristetaan ulos, ja vauhti pysyy yllä. Lopulta saavun Seppolan ja Pispalan tuttuun ympäristöön, jossa renkaat pyörähtävät viimeisen kerran ennen kuin matka on virallisesti ohi. Olen tullut kotiin, sielu levänneenä ja mielessä mukavat muistot pyöräretkestä.

Matka 35,1 km https://trailmap.fi/routes/68877

Miksi urheiluhalli herättää tunteita?

Urheiluhallihankkeen ympärillä käyty keskustelu on osoitus aktiivisesta ja moniäänisestä yhteisöstä, joka pohtii tulevaisuuden tärkeitä kysymyksiä. Monipuoliset näkökulmat rikastuttavat suunnittelua ja auttavat löytämään parhaat ratkaisut.

Terveelliset ja turvalliset tilat harrastamiseen

Uuden urheiluhallin rakentamista puoltavat äänet korostavat nykyisten tilojen puutteita, kuten homeongelmia, ja näkevät uuden hallin mahdollisuutena tarjota turvalliset ja puhtaat puitteet kaikenikäisille liikkujille. Uusi halli edistäisi terveyttä ja hyvinvointia, luoden inspiroivan ympäristön niin nuorille kuin aikuisillekin.

Pohdintaa ja tarkkaa suunnittelua

Keskustelussa on noussut esiin myös huolellista harkintaa ja vastuullisuutta korostavia näkökulmia. Taloudelliseen tilanteeseen ja rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä, jotta varmistetaan hankkeen toteuttamiskelpoisuus ja priorisoidaan kaupungin kokonaisvaltainen kehitys. Myös keskustelu tilojen tarpeellisuudesta ja sijainnista tuo esiin tärkeitä näkökohtia, jotka auttavat optimoimaan hankkeen niin, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla koko yhteisöä.

Keskustelu osoittaa, että uusi urheiluhalli nähdään merkittävänä asiana, joka vaikuttaa moniin kaupungin elämän osa-alueisiin. Moniääninen keskustelu onkin erinomainen tapa varmistaa, että hanke on harkittu ja perusteltu investointi kaupunkilaisten hyvinvointiin.

Mitä mieltä sinä olet – onko Jämsään uusi urheiluhalli tarpeellinen investointi?

Kirjoitan vain positiivisesti

No huh huh, mikä uutinen Jämsästä! On ihan pakko hehkuttaa, koska Jämsän reitistöhanke ja kaikki muutkin meneillään olevat projektit ovat aivan uskomaton juttu Jämsän asukkaille! ✨ Nyt todellakin näkyy ja tuntuu, miten kunnan elinvoima kasvaa!

Reitistöhankkeen ansiosta liikkuminen on iloa

Jämsän reitistöhanke on paljon enemmän kuin pelkkä reittien rakentaminen. Se on investointi meidän kaikkien hyvinvointiin!  Uudet ja parannetut reitit ovat tehneet ulkoilusta entistäkin mukavampaa ja saavutettavampaa. Nyt kuka tahansa pääsee nauttimaan luonnosta, olitpa sitten kävelijä, juoksija tai pyöräilijä. Tämä on suoraan sanottuna lahja meidän terveyden edistämiseksi! Kun pääsee helposti luontoon, mieli lepää ja kroppa kiittää. Ja onhan se nyt vaan niin ihanaa, kun perheet voivat viettää laatuaikaa yhdessä luonnon helmassa.

Muut hankkeet tuovat vaurautta ja elinvoimaa

Reitistöhankkeen lisäksi Jämsässä on käynnissä lukuisia muita projekteja, jotka tekevät kaupungista entistä paremman paikan elää. Esimerkiksi uudet yritysinvestoinnit ja matkailun kehitystyö ovat luoneet työpaikkoja ja mahdollisuuksia paikallisille. Kun Jämsä vetää puoleensa matkailijoita, meidän paikalliset palvelut kukoistavat ja kaupan kassat kilisevät iloisemmin kuin koskaan!

Kaikki nämä hankkeet ovat todiste siitä, että Jämsä panostaa tulevaisuuteen. Meidän kunnanjohto tekee töitä sen eteen, että Jämsä on paras mahdollinen paikka elää, yrittää ja nauttia elämästä. Ja kyllähän se jo näkyykin! Tuntuu, että täällä on koko ajan jotain positiivista meneillään ja ilmapiiri on täynnä toivoa ja optimismia. Jämsä on tulevaisuuden kaupunki! 🚀

Kirjoitus saattaa sisältää sarkasmia.

Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus kuntalaki 83 §

KUNTALAKI 83 § Tietojensaantioikeus

Luottamushenkilölla on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina ja jotka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 6 ja 7 §:n mukaan eivät ole vielä julkisia, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Ja sama selkosuomella:

Kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeudesta tarkoitetaan sitä, että luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeellisia hänen tehtävänsä hoitamiseksi.

Tämä oikeus on kuitenkin rajoitettu, ja siihen liittyy kaksi keskeistä ehtoa:

1. Tarpeellisuus: Tietojen on oltava luottamushenkilön mielestä tarpeellisia hänen luottamustehtävänsä hoitamiseen.

2. Salassapito: Tämän tiedonsaantioikeuden yläpuolella ovat aina salassapitoa koskevat säännökset. Tällaisia salassa pidettäviä tietoja ovat esimerkiksi yksityishenkilöiden terveystiedot tai muut arkaluonteiset henkilötiedot.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että luottamushenkilö voi pyytää esimerkiksi esityslistan liitteenä olevia taustamateriaaleja tai yksityiskohtaisempia selvityksiä, joita ei ole vielä virallisesti julkaistu. Hän ei kuitenkaan voi saada tietoa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi.

Onko Jämsän talous kunnossa?

Hyviä asioita taloudessa:

• Vanha talous on nyt hyvässä kunnossa. Rahaa on säästetty, ja vanhoja menoja on maksettu pois.
• Velkaa on vähemmän kuin yleensä. Vaikka taloja pitääkin korjata, velan määrä on pieni.
• Palvelut ovat edullisia. Niiden tekeminen ei maksa enempää kuin muillakaan.

Huonoja asioita taloudessa:

• Tulevaisuus on vaikea. Lähivuosina rahaa näyttää kuluvan noin 3 miljoonaa euroa enemmän kuin sitä tulee.
• Tämä 3 miljoonaa on iso raha. Se vastaa sitä, mitä 850 ihmistä maksaa veroja kunnalle.

Meidän täytyy miettiä, miten parannamme taloutta. Pitää miettiä, miten saadaan enemmän tuloja tai miten käytetään rahaa vähemmän.

Suurin pitkän aikavälin taloushuoli on se, että raha ei riitä kattamaan menoja. Se johtuu siitä, että alueella on vähän yrityksiä ja työpaikkoja, jotka toisivat tuloja ja veroja. Siksi talous ei kasva eikä vahvistu.

Eli onko Jämsän talous kunnossa? On ja ei.

Paunun liikuntahallin kaava - Mitä päätettiin?

Tehdäämpä asiasta selkosuomennos, joka menee seuraavasti.

Mitä oli esityslistalla?

Jämsän kaupunginhallitus päätti 25.8.2025 käynnistää Paunun alueen asemakaavan muutoksen, jotta alueelle voitaisiin rakentaa uusi liikuntahalli. Uusi halli korvaisi vanhan lukiorakennuksessa sijaitsevan hallin.

Talousarvioon on varattu 100 000 euroa suunnitteluun vuodelle 2025 ja 4,5 miljoonaa euroa rakentamiseen vuodelle 2026. Hanke sijoittuu tontille 182-1-39-1 ja sen viereiselle "pappilan kentälle". Tontti on ostettu kaupungille 19.6.2025, ja se on tällä hetkellä rakentamaton ja kaavoitettu rivitaloille.

Kaavamuutoksen tavoitteena on selvittää, onko alueelle mahdollista sijoittaa 1 500–2 000 m²:n liikuntahalli, ovatko liikenne- ja pysäköintijärjestelyt riittävät ja varata alue katetulle katsomolle yleisurheilukentän yhteyteen. Paunun aluetta puoltaa sijainti, hyvä saavutettavuus ja läheisyys potentiaalisiin käyttäjiin, kuten Jämsänjoen yhtenäiskoulun yksiköihin.

Mistä päätettiin?

Kaupunginhallituksen päätös oli aloittaa prosessi, jolla asemakaavaa muutetaan. Tämä on välttämätön ensiaskel, jotta uuden liikuntahallin rakentaminen Paunun alueelle olisi ylipäätään mahdollista.

Tämän päätöksen myötä:

• Päätettiin vain aloittaa asemakaavamuutoksen valmistelu, jotta hallille saadaan oikea tonttimerkintä.
• Ei tehty lopullista päätöstä hallin rakentamisesta. Se vaatii myöhemmin erillisen päätöksen, joka edellyttää hallin kirjaamista tuleviin talousarvioihin.
• Tähän mennessä halli on mainittu ainoastaan taloussuunnitelmassa, joka on suuntaa-antava suunnitelma tuleville vuosille, mutta ei vielä lopullinen rahoituspäätös.

Teksti korostaa, että hallin rakentamisesta päätetään vasta siinä vaiheessa, kun se sisällytetään viralliseen talousarvioon. Seuraava tilaisuus tähän on vuoden 2026 talousarviokäsittely.

Retki-ideoita ja puitteita kuntoon

Keskustelu kahden luontoharrastajan,välillä nostaa esiin ajatuksia siitä, mikä tekee retkikohteesta todella onnistuneen. Puitteiden kunnolla ja niiden suunnittelulla on suuri merkitys ulkoilijoiden kokemukselle ja ympäristön kestävyydelle.

Miksi toinen kohde vie voiton?

Vaikka molemmat kohteet tarjoaisivatkin paikan eväiden nauttimiseen, toinen nousee selkeäksi voittajaksi. Luntoharrastajien mielestä se on paikka, joka on suunniteltu huolellisesti ja jossa on otettu huomioon käyttäjien tarpeet ja ympäristön kestävyys. Toinen kohde, "Mutalieru", saattaa olla hetken hauska idea, mutta todellinen nautinto syntyy harkitusti rakennetusta ympäristöstä.

Miten saavutetaan täydellinen retkikohde?

Keskustelijat pohtivat ratkaisuja, joilla retkikohteista saadaan pitkäikäisempiä ja miellyttävämpiä. Yksi keskeinen idea on käyttäjien osallistaminen. "Valvovan silmän" alla olevat kohteet pysyvät paremmassa kunnossa, kun ulkoilijat itse ovat osa valvontaa ja huoltoa. Pieni panostus, kuten polttopuiden kantaminen 100 metrin päästä, voi vähentää turhaa polttoa ja ylläpitää paikan järjestystä.

Keskustelussa kaksi luontoharrastajaa uskovat, että pienilläkin teoilla on suuri merkitys. Huolellisesti mietitty suunnittelu ja yhteinen vastuu luovat paikkoja, jotka säilyvät hienoina myös tuleville sukupolville. Kun puitteet ovat kunnossa, on helppo keskittyä olennaiseen: nauttimaan luonnosta ja hyvästä seurasta.

Kummassa kohteessa sinä retkeilisit? Mutalierussa vai kallioisella niemekkeellä?