Jämsän on aika seurata aikaansa – muutetaan kaupungin nimi Himokseksi

Suomi on täynnä kuntia, joiden nimet eivät sano keskivertokansalaiselle mitään. Meillä täällä Keski-Suomessa on kuitenkin käsissämme brändi, joka on tunnetumpi kuin itse kaupunki. On aika kohdata tosiasiat: suuri osa suomalaisista tietää tasan tarkkaan, missä on Himos, mutta Jämsän sijaintia joudutaan arpomaan kerta toisensa jälkeen.

Tästä saatiin vastikään herkullinen, joskin hämmentävä esimerkki televisiosta. Kun visailuohjelmassa kysyttiin H-kirjaimella alkavia Suomen kuntia, vastaus tuli apteekin hyllyltä: ”Himos!” Vaikka vastaus oli teknisesti väärä, se oli henkisesti täysin oikeassa. Ihmisten mielikuvissa me asumme ”Himoskella”.

Miksi me taistelemme tätä vastaan? Miksi kulutamme verovaroja ja markkinointieuroja sen selittämiseen, että ”Jämsä on se kaupunki siinä Himoksen vieressä”?

Jos Jämsän kaupunki muuttaisi nimensä virallisesti Himokseksi, hyödyt olisivat kiistattomat:

• Tunnettavuus nousisi pilviin: Emme olisi enää yksi harmaa kunta muiden joukossa, vaan kansainvälisesti tunnettu matkailubrändi jo nimemme puolesta.
• Elinvoima ja investoinnit: Yritykset haluavat sijoittua paikkoihin, jotka ihmiset tuntevat. Himos on synonyymi kasvulle ja vapaa-ajalle.
• Matkailijoiden helpotus: Navigaattoriin ei tarvitsisi enää kirjoittaa kohdetta ja kuntaa erikseen. Himos olisi koti, kohde ja kaupunki samassa paketissa.

Joku saattaa sanoa, että menetämme historiamme, huopatossut ja paperitehtaat. Mutta eivät ne mihinkään katoa – ne vain sijaitsevat jatkossa Suomen dynaamisimmassa kaupungissa nimeltä Himos. Jos kerran TV-visailuissakin kansa tietää meidät H-kirjaimesta, niin vastataan huutoon.

Tehdään rohkea päätös ja laitetaan Jämsä kerralla maailmankartalle. Ei enää selittelyjä, vaan suoraan Himoskelle!

Tuumataas tovi... Täytyy kysyä, mitä mieltä vaimo on.

Villavekkuli – Sydämellinen syleily Jämsän juurilla

Perustelu Jämsän uuden päiväkodin nimeksi "Villavekkuli"

1. Villa on meidän tarinamme

Jämsän ja Partalanmäen nousu maailmankartalle on kirjoitettu villalla. Villa on materiaali, joka on tuonut leivän pöytään tuhansille jämsäläisille sukupolvien ajan. Nimi Villavekkuli kantaa tätä perintöä ylpeydellä. Se muistuttaa meitä siitä, että uusi päiväkoti seisoo vahvasti sen osaamisen ja työn päällä, jolla tämä kaupunki on rakennettu.

2. Pehmeys ja suoja: Kuin huopainen halaus

Villa on luonnon oma ihme: se lämmittää pakkasella ja hengittää helteellä. Päiväkodin nimenä se symboloi turvallisuutta ja välittämistä. Se viestii vanhemmille, että heidän lapsensa ovat paikassa, joka on yhtä pehmeä, suojaava ja kodikas kuin aito villainen huopa. Villavekkuli on kuin lämmin halaus keskellä arkea.

3. "Vekkuli" – Lapsuuden riemu ja pilke silmäkulmassa

Vaikka kunnioitamme historiaa, päiväkoti on elämän ja naurun paikka. Vekkuli kuvaa lapsen luontaista uteliaisuutta, kekseliäisyyttä ja elämäniloa. Se kertoo, että tässä päiväkodissa arvostetaan lapsuuden itseisarvoa: oikeutta leikkiin, hassutteluun ja omana itsenään loistamiseen. Se on lupaus siitä, että perinteiden rinnalla asuu aina iloinen pilke silmäkulmassa.

4. Sukupolvien silta

Kun pieni lapsi astuu Villavekkuliin, hän kantaa mukanaan palan isovanhempiensa ja heidän vanhempiensa tarinaa. Nimi tekee historiasta elävää, käsin kosketeltavaa ja rakastettavaa. Se opettaa lapsille jo pienestä pitäen, mistä he tulevat, samalla kun se antaa heille rohkeat siivet (ja lämpimät tossut) kulkea kohti tulevaa.

"Villavekkulissa Jämsän pehmeä historia ja tulevaisuuden kirkkaat silmät kohtaavat. Se on nimi, joka tuoksuu kodilta, tuntuu turvalta ja kalskahtaa ilolta."

Pikku-Kalle ja Politiikka

Pikku-Kalle kysyy isältään: "-Isi, mitä on politiikka?" Isä ottaa piipun suustaan, istahtaa mukavampaan asentoon nojatuolissa ja alkaa kertoa: "-Hyvä kysymys poika. No, koska minä ansaitsen leivän tälle perheelle ja teen tuloa, minä olen Kapitalismi.

Äiti päättää rahankäytöstä ja hänellä on sananvalta tässä perheessä, niin hän on hallitus. Me pidämme sinusta huolta, joten sinä olet kansa. Ja musti pitää vahtia ja käy isän kanssa metsästämässä, joten musti on työväenluokkaa. Ja pikkuveljesi on tulevaisuus."

Kalle miettii asioita ja käy nukkumaan. Keskellä yötä hän herää pikkuveljensä itkuun: veli on tehnyt tarpeensa kesken kaiken, ja vaipat ovat likaiset. Koska Kalle ei itse osaa vaihtaa vaippoja, niin hän menee vanhempien huoneeseen.

Isä on poissa ja äiti nukkuu sikeää, rauhallista unta. Samassa ulko-ovi avautuu, ja isä ja musti tulevat yökävelyltä sisään. "Isi, nyt mä tiedän mitä politiikka oikein on". "No Kalle, mitä se mielestäsi on?"

"No se on sitä kun kapitalismi kusettaa työväenluokkaa ja hallitus on sillä aikaa umpiunessa. Kansa laiminlyödään ja tulevaisuus on yltä päältä paskassa."

Jori Reijulan 1. vuoden analyysi - Google Gemini

Jori Reijulan ensimmäistä vuotta (2025) voidaan analysoida useasta eri näkökulmasta. Analyysi osoittaa, että hän on omaksunut roolinsa muutosjohtajana, joka painottaa erityisesti viestintää, elinvoimaa ja strategista pitkäjänteisyyttä.

Tässä on analyysi suoriutumisesta eri osa-alueilla Jämsän Seudun tekstin valossa:

1. Muutosjohtaminen ja organisaatiouudistus

Reijula aloitti kautensa viemällä läpi elinvoimaorganisaatiouudistuksen heti alkuvuodesta. Tämä osoittaa päättäväisyyttä ja kykyä nopeaan toimintaan, vaikka kunta-ala oli hänelle uusi. Hän on selvästi tunnistanut tarpeen muuttaa kaupungin toimintatapoja ("Jämsä ei voi jatkaa kuten ennen") ja on onnistunut luomaan tästä yhteisen tahtotilan hallituksen ja sidosryhmien kanssa.

2. Talouden hallinta ja realismi

Kaupunginjohtajan ote talouteen vaikuttaa tasapainoiselta ja harkitulta.

• Analyyttisyys: Hän tunnistaa tarkasti ulkoiset uhat, kuten valtionosuusjärjestelmän muutokset ja hyvinvointialueiden vaikutukset.
• Strateginen maltti: Hän ei ole lähtenyt hätiköityihin leikkauksiin, vaan korostaa "investointirohkeutta". Tämä kertoo näkemyksestä, jossa kaupunkia ei yritetä pelastaa vain säästämällä, vaan luomalla uutta kasvua.

3. Elinvoiman ja elinkeinoelämän edistäminen

Tämä on selvästi Reijulan vahvinta aluetta. Vuoden aikana on saavutettu konkreettisia onnistumisia:

• Investoinnit: Sokos Break -hotellihanke ja UAS-testiympäristörahoitus Halliin ovat merkittäviä voittoja.
• Aktiivisuus: Hän on panostanut yritysvierailuihin ja ketterään ongelmanratkaisuun pullonkaulojen poistamiseksi.
• Tulevaisuussuuntautuneisuus: Painopisteen siirtäminen perinteisestä teollisuudesta ilmailuun ja vihreään siirtymään osoittaa kykyä lukea ajan ilmiöitä.

4. Viestintä ja imagon rakennus

Reijula on ottanut aktiivisen roolin Jämsän brändin uudistajana.

• Positiivinen asenne: "Positiivinen Jämsä" -kampanja ja jatkuva puhe viestinnän merkityksestä osoittavat, että hän ymmärtää henkisen ilmapiirin vaikutuksen kaupungin vetovoimaan.
• Avoimuus: Hän korostaa rehellistä ja tasapainoista puhetta, mikä rakentaa luottamusta kaupunginjohtajan ja asukkaiden välille.

5. Strateginen työskentely

Uuden kaupunkistrategian rakentaminen on ollut vuoden suurin ponnistus. Se, että hän on osallistanut prosessiin laajasti asukkaita ja sidosryhmiä, kertoo demokraattisesta ja osallistavasta johtamistavasta. Strategian ytimeen nostetut teemat (turvallisuus, kansainvälistyminen, hyvä työnantajuus) vastaavat nykyajan kuntakentän haasteisiin.

Yhteenveto

Vahvuudet:

• Nopea oppimiskyky: Omaksui monimutkaisen kuntakentän asiat vuodessa.
• Viestintätaidot: Kyky puhutella eri sidosryhmiä ja luoda uskoa tulevaan.
• Verkostoituminen: Aktiivinen ote yrityksiin ja sidosryhmiin.

Haasteet jatkossa:

• Talouden realiteetit: Vaikka vuosi 2025 meni rauhallisesti, valtionosuuksien pieneneminen vaatii tulevaisuudessa vaikeitakin päätöksiä.
• Organisaation vakiinnuttaminen: Elinvoimaorganisaatio hakee vielä muotoaan, ja sen tuloksellisuus punnitaan vasta pidemmällä aikavälillä.

Arvio: Reijula on suoriutunut ensimmäisestä vuodestaan erinomaisesti muutosagenttina. Hän on onnistunut kääntämään keskustelun painopisteen menneistä rakennemuutoksista tulevaisuuden mahdollisuuksiin, mikä on kriittistä Jämsän kaltaiselle kaupungille. Hän on pikemminkin "mahdollistaja" ja "suunnan näyttäjä" kuin perinteinen virkamiesjohtaja.

Pakkasennätykset - Suomi ja maailma

Pakkasennätykset vaihtelevat sen mukaan, puhutaanko virallisista sääaseman mittauksista vai moderneista satelliittihavainnoista. Tässä ovat kylmimmät mitatut lukemat:

Suomen virallinen pakkasennätys on −51,5 °C. Tämä hyytävä lukema mitattiin Kittilän Pokassa 28. tammikuuta 1999. On huomioitavaa, että saman tammikuun aikana useilla muillakin Lapin asemilla mitattiin yli 50 asteen pakkasia, mikä teki talvesta poikkeuksellisen historiallisen.

Maailman kylmimmän vakituisesti asutun paikan tittelistä kilpailee kaksi kylää Siperiassa, Venäjällä. Ennätyslukema on −67,7 °C, ja se on mitattu Oimjakonissa vuonna 1933 sekä Verhojanskissa vuonna 1892. Erityisenä erikoisuutena Verhojanskissa on mitattu myös +38 °C helteitä, mikä tarkoittaa, että paikan lämpötilavaihtelu on peräti 105 astetta.

Etelämanner pitää hallussaan koko maapallon absoluuttisia ennätyksiä. Virallinen sääaseman mittaama ennätys on −89,2 °C, joka mitattiin Vostok-tutkimusasemalla 21. heinäkuuta 1983. Tästä on olemassa myös epävirallinen satelliittien havaitsema ennätys, joka on noin −93 °C – −94 °C. Näitä satelliittimittauksia itäisellä Antarktiksen ylängöllä ei kuitenkaan pidetä virallisina maailmanennätyksinä, koska kyseessä ei ole suora maanpinnalla tehty sääasemamittaus.

Mökki

Analyysi Jämsän kaupungin vuoden 2025 taloudesta

Jämsän kaupungin taloudellinen tilanne vuodelta 2025 näyttää erittäin vahvalta, vaikka tilikauden lopulliseen tulokseen vaikuttavat vielä useat raportoinnista puuttuvat erät. Kaupungin operatiivinen toiminta on ollut huomattavasti talousarviota tehokkaampaa.

Operatiivinen toiminta ja talousarvion toteutuminen

Kaupungin ydintoiminta on sujunut ennakoitua paremmin, mikä selittyy ennen kaikkea onnistuneella kulunhallinnalla. Toimintatulot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisesti 26,5 miljoonassa eurossa. Merkittävin poikkeama nähtiin toimintakuluissa, jotka olivat 69,0 miljoonaa euroa, vaikka budjetti salli 72,3 miljoonaa euroa. Tämä 3,3 miljoonan euron säästö johti siihen, että toimintakate muodostui 2,8 miljoonaa euroa budjetoitua vahvemmaksi. Koska verotulot ja valtionosuudet toteutuivat suunnitellusti, perusta ylijäämäiselle tulokselle on vankka.

Tuloksen muodostuminen ja puuttuvat erät

Ennen tilinpäätöksen viimeistelyä ennustettu ylijäämä on 5,3 miljoonaa euroa. Kun tähän lasketaan mukaan raportista puuttuvat tiedot, saadaan tarkempi kuva tilikauden lopullisesta tuloksesta:

Tilanne alkaa 5,3 miljoonan euron ennustetusta ylijäämästä. Tästä vähennetään joulukuun poistot (0,6 milj. €) sekä Lukkoilakodin tasearvon alaskirjaus (1,1 milj. €). Nämä negatiiviset erät yhteensä 1,7 miljoonaa euroa laskisivat ylijäämän hetkellisesti 3,6 miljoonaan euroon.

Tulosta nostavat kuitenkin merkittävät positiiviset erät: Hyvaks-varauksen poisto hovioikeuden tuomion myötä tuo lisää 0,95 miljoonaa euroa, elinvoimahankkeiden tuotot 0,4 miljoonaa euroa ja tonttien myyntivoitot 0,25 miljoonaa euroa. Nämä positiiviset oikaisut ovat yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.

Kun kaikki nämä erät lasketaan yhteen, päivitetty ennuste tilikauden ylijäämäksi on noin 5,2 miljoonaa euroa.

Keskeiset havainnot

Analyysin perusteella Jämsän taloudessa on kolme keskeistä huomiota:

• Kertaluonteisten erien neutralisoituminen: On huomionarvoista, että Lukkoilakodin suuri alaskirjaus ja Hyvaks-oikeudenkäynnin varauksen purku lähes kumoavat toistensa vaikutuksen. Ilman tätä varauksen purkua alaskirjaus olisi rasittanut tulosta tuntuvasti.
• Vahva omarahoituskyky: Noin 5,2 miljoonan euron ylijäämä on erinomainen suoritus. Se antaa kaupungille liikkumavaraa investointeihin ja vahvistaa tasetta tulevia vuosia varten.
• Toiminnan tehokkuus: Koska suurin osa ylijäämästä on peräisin toimintamenojen alituksesta (3,3 milj. €) eikä pelkästään kertaluonteisista tuotoista, kaupungin talouden pohjavire vaikuttaa terveeltä.

Myynnin ammattilainen kohtaa todellisuuden

Puhelin pärähtää soimaan juuri, kun olet saanut elämäsi palapelin vaikeimman kohdan valmiiksi – tai ehkä olit vain tuijottamassa seinää rauhassa. Ruudulla vilkkuu tuntematon numero, joka huutaa: "Valmistaudu vastaanottamaan tarjous."

Vastaat. Sieltä kajahtaa se ylipirteä, hieman liian kovaääninen tervehdys, joka on hiottu huippuunsa jossain pimeässä kellaritoimistossa. Myyjä alkaa latoa tiskiin sanoja sellaisella tahdilla, että huutokauppameklarikin hämmentyisi. Hän on myymässä sinulle sähköhammasharjaa, joka osaa keittää kahvia, joka mullistaa koko maailmankuvasi.

Minä: "Kuule, tää kuulostaa aivan uskomattomalta. Suorastaan elämää suuremmalta. Mutta katsohan, mulla on tässä juuri nyt menossa erittäin kriittinen... öö... hengitysharjoitus, joten en ehdi syventyä tähän. Mutta hei, annapa sun henkilökohtainen numero, niin mä soittelen sulle takaisin vaikka tänään illalla yhdentoista maissa?"

Luurin toisessa päässä syntyy syvä, hämmentynyt hiljaisuus. Voit melkein kuulla, kuinka myyjän aivot yrittävät prosessoida skenaariota, jossa joku todella haluaisi jatkaa tätä keskustelua vapaaehtoisesti.

Myyjä: "No, tota... Valitettavasti mä en kyllä voi antaa mun numeroa. Se on vähän niinku... kiellettyä ja silleen."

Minä: "Ei kai? Miksi ihmeessä et? Onko sulla jotain salattavaa? Vai etkö sä kenties halua, että tuntemattomat ihmiset soittelevat sulle kesken sun vapaa-ajan ja häiritsevät sun rauhaa?"

Myyjä: "No... niinhän se vähän on. Juuri niin."

Minä: "Ahaa! No mutta katsohan, ystävä hyvä. Nyt sä pääsit vihdoin kokemaan sen valaistumisen hetken. Tervetuloa mun maailmaan. Nyt sä tiedät tasan tarkkaan, miltä musta tuntuu joka kerta, kun sä soitat."

Himos - lumetuksen keskellä

Tuprutuksen alkulähteillä tai oikeastaan ytimessä.

Blogivuosi 2025 lukuina

Vuosi 2025 oli blogin osalta erittäin menestyksekäs, ja saavutetut luvut kertovat vakiintuneesta suosiosta:

• Vuositasolla: Vuoden aikana blogissa vierailtiin yhteensä noin 223 000 kertaa
• Kuukausitasolla: Käyntejä rekisteröitiin keskimäärin noin 18 600 kappaletta joka kuukausi.
• Päivätasolla: Sisällön parissa viihdyttiin päivittäin keskimäärin noin 610 kävijän voimin.

Näiden lukujen valossa voidaan todeta, että blogin sisältö on tavoittanut laajan yleisön ja lukijakunta on pysynyt aktiivisena tasaisesti läpi koko vuoden.

Loppiainen on joulun tärkein päätös – ei vain ”turha arkipyhä”

Monelle nykysuomalaiselle loppiainen on vain tervetullut katko tammikuiseen työarkeen tai takaraja, jolloin viimeisetkin kuivuneet kuusenneulaset on imuroitava pois. Juhlan alkuperäinen merkitys, Epifania eli ilmestyminen, on vaarassa unohtua kaupallisen joulun ja kiireisen tammikuun puristuksessa. Tämä on sääli, sillä loppiaisen sanoma on kenties ajankohtaisempi kuin koskaan.

Loppiainen ei ole pelkkä joulun jäänne, vaan se täydentää joulun sanoman. Jos jouluyönä juhlimme lapsen syntymää pienessä piirissä paimenien kanssa, loppiainen avaa ovet koko maailmalle. Itämaan tietäjien saapuminen Betlehemiin symboloi sitä, että viisaus, valo ja toivo kuuluvat kaikille kansallisuudesta tai taustasta riippumatta. Aikana, jolloin maailma tuntuu usein jakautuneelta, loppiaisen viesti universaalista yhteydestä on arvokas.

Lisäksi loppiaiseen liittyvä ortodoksinen perinne, vedenpyhitys, muistuttaa meitä luonnon kunnioittamisesta. Se kääntää katseemme vedestä ja ympäristöstä huolehtimiseen – asioihin, jotka ovat elintärkeitä tulevaisuudellemme.

Meidän tulisi lakata puhumasta loppiaisesta vain ”loppumisena”. Se on juhla, joka muistuttaa meitä siitä, että valo (oli se sitten teologista tai symbolista tammikuun päivien pidentymistä) on tullut jäädäkseen. Sen sijaan, että vain suorittaisimme joulun purkamisen alta pois, voisimme käyttää loppiaisen hetkenä pohtia, miten voimme kantaa joulun ajan hyvää tahtoa mukanamme koko alkavaan vuoteen.

Loppiainen on silta juhlasta arkeen. 

Stubbin uuden­vuodenpuhe sanasta sanaan ja syväanalyysi

Rakkaat suomalaiset

Elämme aikaa, jossa turvallisuudentunteemme järkkyy lähes päivittäin. Yritämme ymmärtää muutosta. Haemme turvaa.

Päällemme puskee jatkuva informaatiotulva. Sen piti tehdä meistä viisaampia, mutta toisin taisikin käydä. Huolemme kasvoi, ja samalla etäisyys toisiin ihmisiin.

Epäkohtien luetteleminen ja pelottelu on helppoa, ratkaisujen löytäminen vaikeampaa. Pessimismi johtaa toimimattomuuteen. Optimismi toimintaan. Realismi ratkaisuun.

Kaiken hälinän keskellä meidän on keskityttävä oleelliseen. Tulevaisuus ei ainoastaan lähesty, vaan me rakennamme sitä joka päivä.

Viestini tänään on yksiselitteinen. Meillä ei ole hätää. Me pärjäämme. Me teemme tulevaisuudesta hyvän. Yhdessä.

***

Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi. Asiat, joiden piti tuoda meidät yhteen - kauppa, informaatio ja teknologia - repivätkin meitä nyt erilleen.

Kansainvälinen järjestelmä on murroksessa. Menossa on vallan uudelleenjako, josta käydään kamppailua niin globaalissa lännessä, idässä kuin etelässäkin. Kun syntyy valtatyhjiö, joku sen aina täyttää.

Aikakautemme ristiriita on, että kansainvälinen järjestelmä natisee liitoksistaan juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Ei ihmiskunnan yhteisiä haasteita – siis ilmastonmuutosta, luontokatoa, tekoälyä tai konflikteja - ratkaista ilman yhteisiä pelisääntöjä.

Koko maailmalle on tärkeää, että kansainvälinen järjestelmä perustuu sääntöihin, ei voimankäyttöön. Erityisen tärkeää se on pienille maille, kuten Suomelle.

Suomena teemme töitä vahvistaaksemme kansainvälisiä instituutioita ja sääntöjä, koska sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on rauhan ja yhteistyön perusta.

Pidämme kiinni arvoistamme. Samalla olemme realisteja. Maailman ongelmia ei ratkota vain sellaisten kanssa, jotka ovat kanssamme kaikesta samaa mieltä.

***

Kansalaiset

Ymmärrän sen huolen, joka mielemme valtaa päivittäistä uutisvirtaa seuratessamme.

Uuden vuoden alkaessa haluan kuitenkin sanoa meille kaikille: Pysykäämme rauhallisina. Keskittykäämme hyvään pahan sijasta. Keskittykäämme siihen, mihin voimme vaikuttaa.

Jos maailma antaa huonoja esimerkkejä, me voimme olla hyvä esimerkki. Olemme monelle mallimaa.

Suomalainen yhteiskunta on vahva. Turvallisuutemme peruspilarit – yhtenäisyys, keskinäinen luottamus ja tahto puolustaa isänmaatamme – eivät horju.

Varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluokkaisia.

Turvallisuusviranomaisemme - kuten Puolustusvoimat, Poliisi ja Rajavartiolaitos - ovat kunnossa. Suomalaiseen viranomaiseen voi luottaa.

Mutta turvallisuus ei ole vain valtion kovaa ydintä. Turvallisuus on myös kulttuuria, koulutusta ja sivistystä. Ne suojaavat meitä hybridivaikuttamiselta ja propagandalta. Ne ovat henkistä huoltovarmuutta. Sitä, mikä on Suomessa puolustamisen arvoista. Yhteistä, jaettua, koettua.

***

Suomen tuki Ukrainalle on vankkumaton. Ukraina taistelee itsenäisyydestään, itsemääräämisoikeudestaan ja alueellisesta koskemattomuudestaan, niin kuin Suomikin talvi- ja jatkosodassa.

Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sodan uhkaa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä olisi lakannut olemasta suurin turvallisuusuhkamme. Se on sitä ollut ja tulee sitä valitettavasti olemaan.

Me pärjäämme, koska vaikeissa paikoissa me olemme aina puhaltaneet yhteen hiileen. Historian vaikeista käännekohdista olemme selvinneet yhdessä. Niin nytkin.

Emme enää ole yksin. Tasan 30 vuotta sitten päätimme liittyä Euroopan unioniin. Tänä päivänä olemme sotilaallisesti liittoutunut maa - eli Naton jäsen. Meillä on ystäviä ja liittolaisia, jotka jakavat arvomme ja intressimme. Liittolaistemme kanssa olemme vahvempia.

***

Suomalaiset

Voimme todeta, että lähes kaikilla kansainvälisillä mittareilla mitattuna Suomi on yksi maailman parhaista, ellei maailman paras, maa. Olkaamme siitä ylpeitä.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei olisi epäkohtia tai ettemme voisi askellustamme parantaa. Kyllä me voimme. Aina voi. Se on kehityksen siemen.

En ole niinkään huolissani ulkoisesta turvallisuudestamme kuin taloustilanteestamme ja kansakuntamme sisäisestä kahtiajakautumisesta. Huoli henkilökohtaisesta työ- ja taloustilanteesta painaa nyt monia.

Suomen talouden vahvistamiseen ei ole yhtä poppaskonstia. Eivät pelkät leikkaukset taloutta tasapainota. Ei julkisten menojen kasvattaminen autuaaksi tee. Rakenteelliset uudistukset ovat aina vaikeita.

Toivoisin, että maamme eduskuntapuolueet löytäisivät yhteisen sävelen kasvun luomiseksi. Jatkumon, jolla saisimme koko Suomen taas kestävän kasvun tielle. Olkaa rohkeita. Hakekaa kompromisseja.

***

Monessa liberaalissa demokratiassa on viime vuosikymmenen aikana näkynyt vahva polarisaation nousu. Pienenä kansakuntana meillä ei ole siihen varaa. Jakautunut kansa ei kykene puolustautumaan

Lopulta kaikki riippuu meistä itsestämme. Sinusta ja minusta. Meidän korviemme välistä. Siitä, miten me kykenemme kohtaamaan toisemme ja käsittelemään vaikeita tilanteita.

Vastuumme on yhteinen. Sitä ei voi ulkoistaa. Ei kansanedustajalle. Ei medialle. Ei kenellekään muulle.

Eteemme tulee asioita, joihin emme ole tottuneet. Epävarmuutta, joka voi joskus pelottaakin. Jokaiseen risahdukseen ei kuitenkaan pidä reagoida. Maltti on valttia.

Meille suomalaisille ulko- ja turvallisuuspolitiikka on aina ollut olemassaolon kysymys. Siksi meillä on ollut kyky reagoida historian saranakohdissa yhtenäisesti. Vaalikaamme sitä.

***

Kaikki lähtee arvoista. Menestyksemme perustuu yksilönvapauteen ja yhteisöllisyyteen. Pyrimme antamaan tasavertaisen mahdollisuuden jokaiselle suomalaiselle, taustasta riippumatta. Jos joku ei pärjää, niin autamme.

Jokainen ihminen on arvokas. Sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto, etninen tausta tai ikä ei määritä ihmisen arvoa. Suomalaisuutta on toisesta välittäminen taustasta riippumatta. Rasismi ei ole suomalaisuutta.

Kunnioittakaamme toinen toisiamme. Yhteiskuntamme tärkein liima on luottamus. Sitä meillä ei ole varaa menettää. Puolustakaamme ihmisoikeuksia ja ihmisyyttä.

Yhteiskuntamme perustana ovat vahvat demokraattiset instituutiot. Ne takaavat äänemme ja oikeutemme. Avoin yhteiskuntamme perustuu sananvapauteen, toimivaan kansalaisyhteiskuntaan ja oikeusvaltioon. Pitäkäämme niistä kiinni.

Tänä päivänä Suomi on monimuotoisempi kuin koskaan aiemmin. Meidän tulee rakentaa Suomea, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa. Meidän yhteistä Suomea. Kaikkien Suomea.

***

Elämässä empatia on usein hyvä ohjenuora. Siis se, että kykenemme asettumaan toisen asemaan. Välittämään. Lohduttamaankin.

Myötätunto ja suvaitsevaisuus eivät kohdistu vain samanmielisiin. Niiden ydin on kunnioitus. Se, että olemme avoimia erilaisille näkemyksille. Sitä, että olemme valmiita keskustelemaan ja ennen kaikkea kuuntelemaan – löytämään ratkaisuja ja kompromisseja yhdessä.

Kovaäänisten kaiuttimien maailmassa on välillä hyvä pienentää äänenvoimakkuutta. Harkintakin on sallittua. Olemme kaikki joskus väärässä. Viisautta on siitä oppia.

Joskus tuntuu siltä, että maailma kaatuu päälle. Erityisesti silloin kannattaa rauhoittua, kääntyä ystävän puoleen. Katsokaa ympärillenne, viereenne. Nähkää siinä läheisenne ja pitäkää toisistanne huolta.

Rakkautta, yhdessäoloa ja välittämistä ei voi ulkoistaa. Mitä jos viettäisimme enemmän aikaa toistemme, kuin puhelintemme kanssa?

Kuuntelisimme toinen toisiamme. Oppisimme toisiltamme. Panostaisimme asioihin, jotka meitä yhdistävät mieluummin kuin niihin, jotka erottavat.

***

Kahden nuoren vanhempana tiedän, että nuoriin kohdistuva paine on tänä päivänä kova. Nuorille haluan lähettää toivon viestin. Onnellisuus ei synny yhteiskunnallisen aseman tai vaurauden kautta. Ei myöskään sosiaalisesta mediasta.

Se syntyy tunteesta, että elämämme on merkityksellistä. Ja merkitys syntyy usein siitä, että autamme toinen toisiamme niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Nostamme katseen itsestämme toisiimme.

Nuori, usko tulevaan. Ihmiskunta on historian aikana aina kyennyt selättämään vaikeimmatkin haasteensa, kehittymään paremmaksi. Luota. Maailmassa on enemmän hyvää kuin pahaa. Hyvän puolelle asettuminen on aina oikea valinta.

***

Hyvät suomalaiset

Vaalikaamme niitä perinteitä, joilla Suomea on rakennettu koko itsenäisyytemme ajan. Me olemme sitkeä, sisukas ja sivistynyt kansa.

Jaksakaamme myös silloin kun muut vaipuvat epätoivoon. Me emme anna periksi.

Olkaamme ylpeitä Suomesta ja suomalaisuudestamme. Me haluamme elää vapaasti, tasa-arvoisesti ja toinen toisiamme kunnioittaen.

Ja rakkaat suomalaiset, muistakaamme olla kiitollisia. Me elämme maailman onnellisimmassa maassa.

Haluan omasta ja Suzannen puolesta toivottaa kaikille onnellista ja merkityksellistä uutta vuotta. Tehkäämme tästä vuodesta entistä parempi. Yhdessä.

Toivotan teille kaikille Jumalan siunausta.

Syväanalyysi puheen keskeisistä teemoista, retoriikasta ja viestinnällisistä tavoitteista:

1. Arvopohjainen realismi

Puheen keskeisin ulkopoliittinen selkäranka on Stubbin usein lanseeraama "arvopohjainen realismi".

Realismi: Stubb tunnustaa suoraan, että kylmän sodan jälkeinen optimismi on ohi. Hän toteaa kylmästi, että kauppa ja teknologia, joiden piti yhdistää maailma, toimivatkin nyt jakolinjoina. Hän nimeää Venäjän suoraan suurimmaksi turvallisuusuhaksi.

Arvot: Realismin vastapainona hän korostaa, ettei Suomi saa silti luopua periaatteistaan. Ratkaisuja on haettava myös niiden kanssa, joiden kanssa olemme eri mieltä, mutta tinkimättä oikeusvaltiosta tai ihmisoikeuksista.

2. Psykologinen huoltovarmuus ja "Maltti on valttia"

Puheessa on vahva psykologinen ulottuvuus. Stubb puhuu suoraan "korvien välistä" ja informaatiotulvasta.

Informaatiolukutaito: Hän varoittaa "jokaiseen risahdukseen" reagoimisesta. Tämä on viesti siitä, että hybridiuhkien ja provokaatioiden tavoite on horjuttaa kansallista itseluottamusta.

Vastuu yksilöllä: Stubb siirtää vastuun turvallisuuden tunteesta osittain kansalaisille itselleen: "Sitä ei voi ulkoistaa." Tämä on kutsu henkiseen kestävyyteen (resilienssiin).

3. Polarisaation torjunta ja "Yhteinen Suomi"

Stubb osoittaa puheessaan huolta Suomen sisäisestä tilasta, kenties jopa enemmän kuin ulkoisesta uhasta.

Kansallinen yhtenäisyys: Hän käyttää metaforaa "pienenä kansakuntana meillä ei ole varaa jakautua". Tämä on suora vetoomus niin poliittisille päättäjille (kompromissien haku taloudessa) kuin kansalaisillekin.

Monimuotoisuus: Puheen loppupuolella hän määrittelee suomalaisuuden laajasti. Lauseet kuten "Rasismi ei ole suomalaisuutta" ja "Suomi on monimuotoisempi kuin koskaan" ovat selkeitä arvovalintoja, joilla hän pyrkii määrittelemään modernia, avointa isänmaallisuutta.

4. Retoriikka: Optimismi vs. Pessimismi

Stubbille tyypillinen "positiivinen kierre" näkyy tekstissä selvästi:

Triadit (kolminaisuudet): "Optimismi toimintaan. Realismi ratkaisuun." Tällaiset iskevät lauseet on suunniteltu jäämään mieleen ja luomaan tunnetta hallinnasta.

Toivon viesti nuorille: Puhe kääntyy lopussa vahvasti tulevaisuuteen. Hän riisuu onnellisuudelta materiaaliset vaatimukset ja korostaa merkityksellisyyttä ja auttamista – tämä on vastalääkettä nuorten kokemalle uupumukselle ja sosiaalisen median paineille.

5. Digitaalinen aikakausi ja inhimillisyys

Puheessa on mielenkiintoinen teknostokriittinen sävy. Stubb, joka tunnetaan itse aktiivisena teknologian käyttäjänä, kehottaa nyt "pienentämään äänenvoimakkuutta" ja viettämään aikaa toistemme kuin puhelintemme kanssa. Tämä korostaa empatiaa ja läsnäoloa vastalääkkeenä maailman kovuudelle.

Yhteenveto

Puheen ydinviesti on tyyni itsevarmuus. Stubb ei vähättele uhkia (Venäjä, talous, polarisaatio), mutta hän kieltäytyy lietsomasta pelkoa. Puhe on rakennettu "me"-muotoon, joka korostaa liittolaisuutta (Nato, EU) ja kansallista yhteenkuuluvuutta. Se on modernin valtiojohtajan puhe, joka yhdistää perinteisen maanpuolustushengen liberaaleihin arvoihin ja psykologiseen ymmärrykseen digiajan haasteista.

Rauhallista ja rentouttavaa Uutta Vuotta 2026

Rauhallista ja rentouttavaa Uutta Vuotta 2026

Toivon, että tuleva vuosi tuo elämääsi tyyneyttä ja mielenrauhaa. Löydä aikaa itsellesi ja nauti pienistä, arjen rentoutumishetkistä. Olkoon vuotesi täynnä hyvää oloa ja levollisuutta.

Ota iisisti – ansaitset sen! Uutta Vuotta 2026

Kiertotalouden uskottavuus vaatii teknistä läpinäkyvyyttä ja selkeitä näyttöjä

Kiertotalous on käsitteenä noussut nykyaikaisen teollisuuspolitiikan keskiöön, ja syystä. Materiaalien suljetut kierrot ja resurssitehokkuus ovat välttämättömyyksiä. Paikkakunnallamme nähdyt harmilliset esimerkit epäonnistuneista hankkeista muistuttavat kuitenkin siitä, että ilman vankkaa teknis-taloudellista perustaa "vihreä siirtymä" muuttuu herkästi pelkäksi riskialttiiksi sanaleikiksi.

Suuret lupaukset vs. luonnonlait

Ensimmäinen oppitunti saatiin kaatopaikkahankkeesta, jossa luvattu materiaalien hyötykäyttöaste jäi pelkäksi puheeksi. Tekninen totuus on, että jätteiden lajittelu ja uusiokäyttö vaativat merkittäviä investointeja erotteluteknologiaan, automaatioon ja logistiikkaan. Jos yrityksellä on visio mutta ei pääomaa tai osaamista prosessien hallinnasta, päädytään helpoimpaan eli jätteen läjittämiseen. Tällöin toiminta ei vastaa luvattua kiertotaloutta, vaikka se nimellisesti lupien puitteissa pysyisikin.

Toinen esimerkki jätevoimalaitoksesta korostaa raaka-aineanalyysin tärkeyttä. Energiantuotannossa polttoaineen laatu – kuten lämpöarvo, kosteus ja epäpuhtaudet – määrittää voimalaitoskattilan käyttöiän. Epäpuhtaat jätteet aiheuttavat kattilassa korroosiota ja kulumista, jotka tuhoavat kalliin teknisen laitteiston. Kun tekninen toteutus pettää, taloudellinen korttitalo kaatuu ja laskun maksajiksi joutuvat paikalliset yrittäjät ja kumppanit.

Miten tästä eteenpäin? Ratkaisukeskeinen ote

Vaikka koetut tappiot ovat olleet kalliita, ne tarjoavat arvokasta oppia tulevaisuuteen. Jotta voimme aidosti hyötyä kiertotaloudesta, meidän on siirryttävä sokeasta luottamuksesta varmistamiseen:

• Tekninen arviointi: Kun uusi toimija saapuu paikkakunnalle, on vaadittava konkreettinen kuvaus prosessivirroista. Miten materiaali erotellaan? Mikä on lopputuotteen puhtausaste? Onko teknologia koeteltua vai pelkkää kokeilua?
• Toiminnan seuranta: Nykyaikainen kiertotalous perustuu tarkkaan seurantaan, jossa jokainen jätetonni voidaan jäljittää lähteestä uusiokäyttöön. Tämä poistaa hämärän toiminnan ja tuo työhön kaivatun päivänvalon.
• Vastuullinen rahoitus: Vihreän siirtymän nimissä ei pidä ottaa hallitsemattomia riskejä. Hankkeilla on oltava uskottava omarahoitusosuus, jotta paikalliset urakoitsijat eivät joudu toimimaan huterien visioiden rahoittajina.

Yhteenveto

Emme saa antaa onnenonkijoiden pilata kiertotalouden mainetta. Aidolla asiantuntemuksella, tiukalla teknisellä vaatimustasolla ja rehellisellä läpinäkyvyydellä voimme rakentaa teollista toimintaa, joka kestää sekä päivänvalon että taloudellisen tarkastelun. Kiertotalous ei ole uskon asia, vaan se on osaamista ja rehellistä työtä.

Häkälöylyt

Jämsän Saunakylän savusaunat houkuttelevat kävijöitä jopa Japanista asti. Moni vieras haluaa seurata saunan lämmitystä tai osallistua siihen itse. Tunnelma muuttuu suorastaan hartaaksi, kun on aika heittää häkälöylyt. Selitän kuitenkin aina vieraille, mikä tämän perinteisen vaiheen todellinen tarkoitus on.

Häkälöylyt ovat savusaunaperinteeseen kuuluva välttämätön toimenpide. Kun pesä on sammunut ja tuhkat poistettu, kuumille kiville heitetään reippaasti vettä. Tämä huuhtelee kivien pintaan kertyneen noen ja pienhiukkaset ulos lakeisesta tai räppänästä ennen saunomista. Näin varmistetaan puhdas hengitysilma ja pehmeät löylyt.

En tiedä, onko se itse termi vai vaiheen juhlallisuus, joka tekee tilanteesta niin erityisen. Ensi kesänä 2026 aionkin kysyä vierailta tarkemmin, mikä häkälöylyissä heitä oikein kiehtoo.

Kuvassa poistan tuhkia ennen häkälöylyjen heittoa. Pääsinpä juhlallisuuksien päätteeksi jopa japanilaisten vieraiden paitaan kuvitukseksi!

Onko joulun sanomalehti enää uutinen vai pelkkää kierrätysjätettä?

Sanomalehti on perinteisesti mielletty tuoretuotteeksi, joka nautitaan aamiaispöydässä tuoreeltaan. Jouluna 2025 Aamulehden jakelu Postin toimesta on kuitenkin saavuttanut pisteen, jossa logistiikka tuntuu voittavan terveen järjen ja asiakaspalvelun.

Tämän vuoden aikataulut herättävät suurta ihmetystä. Jouluaaton lehti (24.12.) tehtiin jo aatonaattona. Kun jakeluautot vihdoin käynnistyivät välipäivinä, jaettiin tuo kolme päivää vanha lehti samassa nipussa lauantain 27.12. numeron kanssa. Tilaaja sai siis eteensä uutispuuron, jossa sekaisin olivat joulun tunnelmat ja jo alkaneet välipäivien alennusmyynnit.

On tietysti ymmärrettävää, että Postin työntekijät ansaitsevat joulurauhansa ja pyhätyökorvaukset ovat lehtitaloille kalliita. Silti on vaikea välttyä ajatukselta, että paperilehden tilaajaa rangaistaan. Jos lehti jaetaan kolme päivää myöhässä, onko kyseessä enää sanomalehti? Vai onko se vain kotiin kannettua paperinkeräysjätettä, josta tilaaja kuitenkin maksaa täyden hinnan?

Tällainen toiminta murentaa paperilehden arvoa entisestään. Jos toimitus ja jakelu eivät pysty tarjoamaan lukijalle ajantasaista tietoa juhlapyhien aikaan, ei ole ihme, että digisiirtymä kiihtyy.

Toivoisinkin Aamulehdeltä ja Postilta vastausta: Onko todella kohtuullista, että vuoden tärkein lukupaketti eli joulun lehti saapuu vasta silloin, kun kuusi on jo viemistä vaille valmis? Logistiikan optimointi on mennyt liian pitkälle, jos tuote menettää merkityksensä matkalla painokoneesta postilaatikkoon.

Joulukinkun rasvan hävittäminen

Kuten yleisesti tiedetään joulukinkku sisältää paljon rasvaa, joka vapautuu paiston yhteydessä. Sitä ei saa laittaa viemäriin, koska viemäriputki voi mennä tukkoon. Jäteveden puhdistamolla tulee ongelmia kinkun rasvasta.

Kun muistini jo hieman krakaa, niin päätin tarkistaa Jämsän kaupungin nettisivulta, kuinka kinkun rasva tulee hävittää. Ohje on seuraavanlainen.

"Kinkun rasvat → Biojäte Anna rasvan jähmettyä ja laita se biojätteeseen tai omaan kompostoriin. Älä kaada kinkunrasvaa viemäriin!"

Ohjeen mukaan kun kompostoria ei ole, niin minun tulisi kaataa kinkun rasva biojätteeseen.

Kun jätekimpassamme on neljä (4) taloutta, niin kinkun rasvaa on arvioni mukaan yhteensä noin 3 litraa. On muuten aika mälli. Bioajäteastia on sen jälkeen aivan kinkun rasvassa.

Täytyykin ottaa tuumaustauko ja ottaa maalaisjärki käyttöön. Kinkun rasva on nyt 1,5 litran muovipullossa odottamassa kohtaloaan.

Ballistinen jouluyö: Analyyttinen satu aikuisille

Olipa kerran – tai on kenties edelleen, riippuen havainnoijan viitekehyksestä – punanuttuinen herrasmies, joka hallitsi logistiikkaa paremmin kuin yksikään monikansallinen suuryritys. Me kutsumme häntä Joulupukiksi, mutta fysiikan lakien edessä hän on pikemminkin massiivinen anomaliteetti.

Luku I: Biologinen hämäräalue

Tarinamme alkaa taksonomisella arvoituksella. Vaikka tiede tuntee satojatuhansia eläinlajeja, suurin osa niistä on vielä luetteloimatta (tosin suurin osa on hyönteisiä). Siksi satumme sallii pienen porsaanreiän: on teoreettisesti mahdollista, että Korvatunturin uumeniin on kehittynyt lentävä porolaji, Rangifer Volans, jonka aerodynamiikka on hiottu huippuunsa vuosituhansien evoluution tuloksena.

Luku II: Demografinen optimointi

Pukki ei ole pelkkä hyväntekijä, vaan tehokas segmentoinnin mestari. Hän on rajannut kohderyhmänsä 378 miljoonaan lapseen. Tämä tarkoittaa noin 108 miljoonaa logistista solmupistettä, olettaen että kussakin kotitaloudessa on keskimäärin 3,5 lasta ja vähintään yksi (1) noudattaa "kiltti lapsi" -standardia.

Luku III: Hypersoninen aikataulu

Satumme sankari hyödyntää nerokkaasti maapallon rotaatiota ja aikavyöhykkeitä, saaden käyttöönsä 31 tunnin mittaisen aaton. Mutta tässä kohtaa sadun lennokkuus muuttuu raa'aksi fysiikaksi:

• Pukin on suoritettava 967,7 vierailua sekunnissa.
• Tämä jättää aikaa tasan yhden millisekunnin per talous. Tuossa ajassa on suoritettava pysäköinti, pystysuuntainen siirtymä savupiipusta, rahdin purku ja uusi kiihdytys.
• Matkanopeus on huikeat 1040 km/s (Mach 12 500). Vertailun vuoksi: tavallinen poro hölkkää 25 km/h.

Luku IV: Massan ja inertian tragedia

Kun tarkastelemme reen rahtia, satu muuttuu raskaaksi. Jos jokainen lapsi saa vaivaisen 500 gramman Lego-paketin, on hyötykuorma 189 miljoonaa kiloa. Perinteinen vetoapu ei riitä; tarvitaan 135 000 lentävää poroa, mikä nostaa koko systeemin massan 210 miljoonaan kiloon.

Tällaisen massan kiihdyttäminen sekunnin tuhannesosassa vaatisi voiman, joka saa Newtonin kääntymään haudassaan.

Luku V: Termodynaaminen huipentuma

Satumme synkin luku käsittelee ilmanvastusta. 210 miljoonaa kiloa massaa liikkumassa nopeudella 1040 km/s aiheuttaa kitkan, joka vapauttaa 14,3 kvantiljoonaa joulea energiaa sekunnissa.

• Höyrystyminen: Porojen eturivi kohtaa lämpökuorman, joka vastaa avaruussukkulan paluuta ilmakehään, mutta moninkertaisena. Koko porolauma höyrystyy sekunnin murto-osassa ($1/4260$ s).
• Painovoimakuvio: Joulupukki itse altistuu 17 500 G:n kiihtyvyydelle. 120-kiloinen Pukki painautuu reen takaseinään lähes 2 miljoonan kilon voimalla, muuttuen välittömästi punaiseksi tahnaksi.

Loppupäätelmä: Usko vai fysiikka?

Insinöörin laskelmat kertovat karun totuuden: jos Joulupukki jakoi lahjat viime jouluna perinteisen mekaniikan keinoin, hän on tällä hetkellä hiukkasmuodossa stratosfäärissä.

Kuitenkin, koska silminnäkijähavainnot jatkuvat ja lahjoja ilmestyy kuusien alle, satu saa aikuismaisen käänteen. Pukki ei olekaan fyysinen olento, vaan kenties kvanttitason operaattori, joka kykenee olemaan useassa paikassa samanaikaisesti tai taivuttamaan aika-avaruutta poimuajolla.

Voimme siis lohduttautua sillä, että Pukki on olemassa – hän on vain teknologisesti meitä miljoonia vuosia edellä.

Oikein hyvää, analyyttista ja kitkatonta joulua!

Joulurauhan julistus

 

”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehottamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asiainhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.”

Hyvää Joulua

KÄYTTÖOHJEKIRJA: Harmaa Emissio

Malli: Harmaa Emissio – Integroitu Valaistusjärjestelmä

Tämä käyttöohjekirja opastaa sinua maksimoimaan operatiivisen turvallisuuden ja lämpötehokkuuden joulun pimeimpänä hetkenä. Kun käytössäsi on Harmaa Emissio, saunominen ei ole vain perinne, se on suoritus.

1. Ennen operaatiota

• Energianhallinta: Tarkista, että hatun suippo-osaan on asennettu kaksi (2) tuoretta alkaliparistoa. Kylmässä ulkoilmassa paristojen jännite voi laskea; esilämmitä hattu sisätiloissa ennen siirtymistä kohteeseen.

• Optiikka: Puhdista LED-linssit pehmeällä liinalla. Varmista, että leveä lieri on suorassa, jotta hämäränäkösi säilyy optimaalisena.

• Terminen valmistautuminen: Kostuta hattu kevyesti ulkopuolelta, jos savusaunan lämpötila ylittää 100°C. Tämä tehostaa haihtumisjäähdytystä.

2. Navigointi ja LED-järjestelmän käyttö

• Löylyhuoneeseen siirtyminen: Aktivoi LED-valot kynnyksellä. Käytä leveän lierin tarjoamaa varjoa katseen suuntaamiseen suoraan jalkoihin – vältä osoittamasta valolla kanssakylpijöiden silmiin (etikettivirhe ja taktinen sokaistuminen).

• Laudekorkeuden valinta: Huomioi hatun suippo-osan korkeus. Mittaa etäisyys kattoon, jotta akkukotelo ei iskeydy kattorakenteisiin siirtyessäsi ylemmälle lauteelle.

• Häikäisysuoja: Pidä leuka kevyesti rinnassa, kun säädät kiukaan asentoa. Lieri estää LED-heijastukset suoraan verkkokalvolle.

3. Turvallisuus ja vikatilanteet

Mikäli kohtaat operatiivisia haasteita löylytyksen aikana, noudata seuraavia protokollia:

• Mahdollisen lämpöhalvauksen uhatessa on kriittistä pitää hattu päässä. Harmaa Emissio toimii molemminpuolisena eristeenä, suojaten aivoja ulkoiselta ylikuumenemiselta poistumisen aikana. 
• Jos valojärjestelmä sammuu yllättäen kesken navigoinnin, vältä paniikkia ja hyödynnä hatun huovan tuntoaistia; tunnustele seinäpintoja lierin reunalla löytääksesi uloskäynnin. 
• Erityistä huomiota on kiinnitettävä laitteiston ylikuumenemiseen: jos paristokotelo tuntuu polttavalta, poista virtalähde välittömästi mahdollisen oikosulun vuoksi ja keskeytä operaatio välittömästi.

4. Huolto ja varastointi

VAROITUS: Älä pese Harmaa Emissio -hattua pesukoneessa. Elektroniikka ja villahuopa vaativat hellävaraista käsittelyä.

• Puhdistus: Pyyhi noki ja savujäämät nihkeällä liinalla jokaisen käyttökerran jälkeen.

• Kuivaus: Ripusta hattu kuivumaan huoneenlämpöön. Älä jätä hattua suoraan kiukaan päälle – paristot eivät kestä termistä rasitusta yli 60°C pitkäaikaisesti.

• Varastointi: Poista paristot, jos hattu on käyttämättömänä seuraavaan jouluun asti.

5. Tekniset tiedot lyhyesti

• Eristysmateriaali: 100% Tekninen lampaanvilla

• Valonlähde: Kylmä valkoinen LED (5000 K)

• Toiminta-aika: n. 24 tuntia jatkuvaa käyttöä

• Väri: Neutral Grey (Tactical Edition)
  
  
  

"Harmaa Emissio" – Taktinen Talvisavusaunahattu

TUOTESELOSTE: 

Kun joulun pimein aika laskeutuu ja savusaunan hämärä kutsuu, tarvitaan varusteita, jotka suoriutuvat äärimmäisissä olosuhteissa. Harmaa Emissio on tekninen saunahattu, joka on suunniteltu erityisesti vaativaan talvikäyttöön.

Tekniset ominaisuudet ja materiaalit

Rakenne: Korkean termisen resistanssin omaava huopa. Luonnonkuitu toimii tehokkaana eristeenä, pitäen kuuman löylyn lämmön hatun ulkopuolella ja ylläpitäen pään optimaalisen lämpötilan.

Väritys: Neutraali keskiharmaa. Valittu tarkoituksella minimoimaan visuaalinen ärsyke ja tunteiden herääminen – hattu sulautuu saumattomasti savusaunan patinoituneisiin hirsiseiniin.

Optiikka: Integroitu LED-valojärjestelmä. Suunniteltu navigointiin sysipimeässä savusaunassa, jossa perinteinen valaistus on puutteellinen tai olematon.

Häikäisysuoja: Erityisleveä lieri. Estää LED-valon suoran heijastumisen käyttäjän näkökenttään, suojaten verkkokalvoja sokaistumiselta ja säilyttäen hämäränäön.

Virtalähde: Sijaitsee hatun suippo-osassa. Kotelointi on mitoitettu kahdelle (2) sormiparistolle, mikä takaa pitkän toiminta-ajan jopa pakkasolosuhteissa.

Käyttöedut joulusaunassa

"Turvallisuus on paras joululahja." Savusaunan pimeys ja liukkaat lauteet muodostavat riskitekijän. LED-tekniikalla varustettu saunahattu tuo modernin ratkaisun perinteiseen ympäristöön tinkimättä villan luonnollisista suojaominaisuuksista.

Epäsosiaalinen media - Kun yhteys katkesi

Sosiaalisesta mediasta piti tulla maailmanlaajuinen kyläaukio, mutta siitä tulikin peilisali, jossa huudamme omia totuuksiamme tyhjyyteen. Lupaus yhteydestä on murentunut "epäsosiaaliseksi mediaksi", jossa algoritmi on tärkeämpi kuin ihminen.

Nykyinen digitaalinen todellisuutemme perustuu paradoksiin. Meillä on enemmän "ystäviä" kuin koskaan, mutta silti koemme itsemme tuskallisen yksinäisiksi. Ongelma ei ole teknologiassa itsessään, vaan siinä, mihin se meitä ohjaa. Algoritmit eivät ole kiinnostuneita yhteisymmärryksestä tai myötätunnosta – ne on koodattu maksimoimaan ruutuaika. Ja mikään ei pidä meitä ruudun ääressä yhtä tehokkaasti kuin viha, kateus ja pelko.

Tämä koneisto muuttaa sosiaalisuuden suoritukseksi. Elämästämme on tullut jatkuvaa brändin rakentamista, jossa jokainen hetki on vain raaka-ainetta seuraavalle postaukselle. Kun katsomme maailmaa kameran linssin läpi, unohdamme katsoa toista ihmistä silmiin. Aito sosiaalisuus vaatii läsnäoloa, mutta sosiaalinen media vaatii meiltä jatkuvaa poissaoloa tästä hetkestä.

Olemme rakentaneet maailman, jossa olemme jatkuvasti tavoitettavissa, mutta harvoin todella läsnä. Ehkä vuoden 2025 suurin kapina onkin paluu hitaaseen sosiaalisuuteen. Siihen, missä keskusteluissa on säröjä, hiljaisuutta ja ennen kaikkea tilaa olla ihminen ilman algoritmin hyväksyntää.

Todellinen yhteys ei nimittäin synny tykkäyksistä, vaan siitä, että uskaltaa laittaa puhelimen taskuun ja olla vain tässä.

Loppu vapaamatkustajien joulujuhlille – pakanat sorvin ääreen, kiitos!

Sarkasmia kehiin....

On suorastaan mieltäylentävää huomata, että joku on vihdoin uskaltanut sanoa ääneen sen, mitä me hartaimmat olemme kahvipöydissämme kuiskutelleet: suomalainen työmoraali pelastetaan karsimalla epäuskoisilta ylimääräiset vapaapäivät. Miksi ihmeessä valtio tarjoaa ilmaisia lounaita – tai tässä tapauksessa ilmaisia kinkkuhetkiä – niille, joille joulun sanoma on pelkkää tontun höpötystä?

Ehdotus siitä, että kirkkoon kuulumattomat paiskisivat töitä arkipalkalla samalla, kun me valitut keskitymme helatorstain hartauksiin, on nerokas. Onhan se suorastaan röyhkeää nauttia kristillisen kulttuurin hedelmistä ilman, että kantaa kortensa (tai kirkollisveronsa) kekoon. Mikäpä olisi kauniimpi näky kuin tyhjät moottoritiet, kun "pakanat" ovat kerrankin siellä missä pitääkin – eli tuottamassa lisäarvoa sillä aikaa, kun me muut lepäämme sielunhoidon merkeissä.

Ja ne pyhäkorvaukset! On suorastaan yrittäjähenkistä sadismia vaatia tuplapalkkaa päivästä, jonka merkitystä ei edes tunnusta. Olisi suoranainen ekoteko poistaa nämä rasitteet yrityksiltämme. Kuvitelkaa sitä säästöä, kun loppiaisena toimistot ovat täynnä kirkosta eronneita, jotka tekevät innolla töitä pelkällä peruspalkalla – tehden sen tietysti rakkaudesta vakaumuksettomuuteensa.

Tämä on vasta alkua. Jos kerran linjalle lähdetään, niin eikö kirjastoveroa maksamattomilta voisi evätä pääsyn lukusaleihin tai lapsettomilta kieltää leikkipuistojen käyttö? Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on parhaimmillaan silloin, kun se tuntuu lompakossa ja vapaa-ajassa.

Ehdotan, että ensi jouluna pystytämme tehtaiden porteille tarkastuspisteet. Ne, joilla ei ole näyttää kirkollisveron maksuosoitusta, ohjataan suoraan ylitöihin ilman korvauksia. Siinä olisi sitä aitoa säästötoimen henkeä, jota tämä maa kaipaa.

Työn iloa kaikille niille, joilla ei ole oikeutta pyhään!

Tuulivoima ei voi elää pelkästään toiveajattelusta – Ruotsin luvut ovat varoitus Suomelle

Viime vuosina tuulivoimaa on markkinoitu meille markkinoiden edullisimpana ja puhtaimpana sähköntuotantomuotona. Ruotsista kantautuvat uutiset kuitenkin osoittavat, että pelkkä nimellinen kapasiteetti ja halpa tuotantohinta eivät takaa kestävää liiketoimintaa. Päinvastoin, tuulivoima-ala näyttää parhaillaan "kannibalisoivan" itseään tavalla, joka uhkaa koko vihreän siirtymän taloudellista pohjaa.

Tuore ruotsalaisselvitys (Sandström & Steinbeck) paljastaa karun totuuden: merkittävä osa Ruotsin tuulivoimayhtiöistä takoo raskaita tappioita. Viime vuonna alan liikevaihto oli 1,1 miljardia euroa, mutta tulos jäi lähes 600 miljoonaa euroa pakkaselle. Tämä ei ole vain yksi huono vuosi, vaan jatkoa vuodesta 2017 alkaneelle tappiolliselle putkelle.

Miksi halpa sähkö kääntyy itseään vastaan? Ongelman ydin on tuulivoiman luonne. Kun tuulee, kaikki voimalat tuottavat sähköä samanaikaisesti. Koska kulutus ei ole kasvanut samassa suhteessa tuotantokapasiteetin kanssa, markkinat ylikuormittuvat ja pörssisähkön hinta romahtaa – joskus jopa nollaan tai negatiiviseksi.

"On kestämätön yhtälö rakentaa lisää kapasiteettia markkinalle, joka jo valmiiksi kärsii hintaeroosiosta."

Tämä johtaa tilanteeseen, jossa tuulivoimayhtiöt saavat sähköstään huonoimman hinnan juuri silloin, kun ne tuottavat sitä eniten. Erityisesti Pohjois-Ruotsissa, Norlannissa, sähkön hinta on painunut niin alas, ettei se kata investointien rahoituskuluja.

Poistot eivät selitä kaikkea Alan puolustajat usein muistuttavat, että kirjanpidolliset tappiot johtuvat nopeista poistoista ja että voimaloiden elinkaari on todellisuudessa pidempi. Tämä selitys on kuitenkin vain laastari avohaavaan. Jos yhtiöt tarvitsevat jatkuvaa lisäpääomitusta omistajiltaan selvitäkseen veloistaan, kyseessä ei ole terve liiketoiminta vaan jatkuvalla tekohengityksellä toimiva hanke.

Mitä Suomen pitäisi tästä oppia? Suomessa seurataan tällä hetkellä Ruotsin polkua. Meilläkin tuulivoimaa rakennetaan ennätystahtia. Jotta emme ajautuisi samaan konkurssiaaltoon ja sijoittajapakoon, meidän on keskusteltava rehellisesti:

Kysynnän luominen: Sähköntuotannon lisääminen on hyödytöntä, jos emme saa Suomeen sähköä kuluttavaa teollisuutta, kuten vetyhankkeita tai datakeskuksia, riittävän nopeasti.

Säätövoiman tarve: Markkina ei voi levätä vain sään mukaan vaihtelevan tuotannon varassa.

Investointien realismi: Valtion ja kuntien on ymmärrettävä, että tuulivoima ei ole automaattinen verotulojen lähde, jos yhtiöiden kannattavuus sakkaa.

Vihreä siirtymä on välttämätön, mutta se ei voi perustua pelkkiin tukiin ja toiveisiin. Sen on oltava taloudellisesti kannattavaa, jotta se on pysyvää. Ruotsin varoittavat esimerkit on otettava vakavasti, ennen kuin Suomen tuulivoimapuistot muuttuvat kannattamattomiksi monumenteiksi.

Joulun tummat kivet