Jämsänkoski 1900 -luvun alkupuolella

Sain haltuuni vanhoja karttoja ja kuvia siitä, miten vedet ovat virranneet Jämsänkoskella 1900 -luvun alkupuolella. Niistä selviää vesiuomien kulku. Läntisempi haara eli Hovilanhaara oli vesivoimaltaan paras, kapea ja vuolas. Se pyöritti aikanaan suurimpia vesimyllyjä ja Jämsänkosken vesisahaa sekä selluloosatehdasta.

Hovilanhaara jäi kokonaan maan alle, kun vesi johdettiiin putkistoja pitkin tehtaille ensimmäisen vedenkäsittelylaitoksen valmistuttua 1946.

Vuoden 1934 kuvassa näkyy, kuinka vesi on ohjattu korjauspajan jälkeen sellutehtaan vierestä (tai lähes alta) ja vanha uoma näkyy paperitehtaan seinämuurin vieressä.

Voit suurentaa kuvia ja historian havina on lähes käsin kosketeltavissa.

Kiitos Hannu Ahlstedt, että sain julkaista kuvat.

Linkki Hovilanhaaran paperitehdas, Jämsänkoski

Keskustan kartta 1902

Koskisaaren kartta 1939

Tehdasaluetta ja Koski-Keskistä 1946

Tehdasaluetta ja Koski-Keskistä 1934

Koskialueen kartta 1882

Jämsän kirkko

Iltakävelyllä nappasin kuvan Jämsän kirkosta 21.11.2022. Osui otos kerrankin kohdilleen. Tarpeeksi kun kuvia ottaa, niin välillä osuu kohdilleen. 

Hiilineutraali kunta - Päästölaskenta

Tutkin aihealuetta, kuinka hiilineutraali -laskenta tehdään. Hiilineutraalisuomi.fi sivulta löytyy Päästölaskennan menetelmän -laskentaperiaate. Poimin alle oleelliset kohdat.

Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ALas-mallilla. Päästöistä lasketaan eri päästösektoreiden

• hiilidioksidi-, 
• metaani- ja 
• dityppioksidipäästöt sekä 
• F-kaasut omana kokonaisuutenaan. 

Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina. Bioperäiset polttoaineet ovat hiilidioksidin osalta laskennallisesti nollapäästöisiä. Päästöjen lisäksi lasketaan eri toimintojen energiankulutus.

ALas-mallin laskentatapa on käyttöperusteinen, jossa lähtökohtana ovat alueen tuotantoperusteiset päästöt, mutta osa päästöjä aiheuttavista toiminnoista lasketaan kulutuksen perusteella, riippumatta niiden maantieteellisestä syntypaikasta.

Laskenta vastaa pääpiirteissään GHG Protocolin GPC-standardin perustasoa lisättynä maataloudella, henkilöautojen aluerajojen ulkopuolelle ulottuvalla liikenteellä, F-kaasuilla ja verkostohävikillä, mutta ilman standardiin kuuluvaa paikallista lentoliikennettä.

Hinku-laskenta on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli. Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa:

• päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä,
• teollisuuden sähkönkulutusta,
• teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä
• kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Lisäksi alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan kunnalle päästöhyvityksiä vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti.

Lämmitystarvekorjausta ei käytetä eri vuosien tai paikkakuntien välisten erojen tasoittamiseen. Sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitosten päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää.

ALas ei sisällä seuraavia sektoreita:

• Lentoliikenne
• Ulkomaan laivaliikenne
• Jäänmurtajat
• Teollisuusprosessit
• LULUCF (Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskeva asetus (EU) 2018/841 määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon)

No tämä päästölaskenta ei ehkä aukea ihan kaikille. Eikä muuten aukea pienen tutkiskelun jälkeen minullekaan. Konsultin hommia....

Ilmeisesti ALas mallilla homma hoituu kohtuu kivuttomasti, kunhan lähtöarvot löytyvät.

Hiilineutraalius

Jämsän tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että voimme päästää ilmaan hiilidioksidia vain sen verran kuin hiilinielumme, kuten metsät ja suot, sitovat. Vuoden 2035 jälkeen meidän pitäisi jo sitoa hiiltä enemmän kuin päästämme. Tavoite on kunnianhimoinen, eikä sitä ole helppo saavuttaa.

Hiilineutraalius voidaan saavuttaa joko siirtymällä täysin hiilipäästöttömään tekniikkaan tai tasapainottamalla toiminnan hiilipäästöt sitomalla ilmakehästä päästöjä vastaava määrä hiiltä.

Miksi hiilineutraali?

Hiilineutraalius = tilanne, jossa ihmistoiminnan hiilidioksidipäästöt pystytään sitomaan. Ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkein tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Hiilineutraaliuden sekä vähähiilisyyden käsitteitä käytetään kuvaamaan tavoitetilaa, jossa ihminen ei toiminnallaan edistä ilmastonmuutosta.

Tästä on kyse.

• Yhä useampi kunta Suomessa tavoittelee tilaa, jossa niiden toiminta on käytännössä hiilineutraalia.
• Yleisen käsityksen mukaan hiilineutraalius saavutetaan, kun valtaosa päästöistä saadaan pudotettua nollaan ja loput neutralisoidaan muilla tavoin.
• Siitä, mitkä päästöt lasketaan kunnalle kuuluviksi, ei ole vakiintunutta sääntöä.
• Ilmastoratkaisujen asiantuntija lähtökohtaisesti luottaa kotimaisten kuntien vilpittömyyteen, mutta tunnustaa viherpesun mahdollisuuden.

Nyt kun hiilineutraalisuus -asiaa ollaan Jämsän kaupunginvaltuustossa strategian yhteydessä päättämässä, niin 

• kuinka ja 
• miten todetaan, 

että olemme hiilineutraaleja 2035?

Sarkastisesti todettuna: "konsultti laskee ja rahastaa". Kyllä tämä hiilineutraalius tulee meidän ihan itse laskea. Näin se vaan on.

Linkki CO2 muunnin

Tässä insinöörimäisiä ajatuksia. Yritän ymmärtää, mitä olen/olemme päättämässä.

Jämsä - Henkilöstösuunnitelma

Valtuuston kokous on 28.11.2022. Lueskelin henkilöstösuunnitelmaa, talousarvio 2022 ja suunnitelmavuosia 2024 ja 2025. Otin ensimmäisestä sarakkeesta vuoden 2020 tilinpäätöksen luvut. Vertasin sitä suunnitelmavuoteen 2025.

Kun katsotaan, miten viidessä vuodessa Jämsän kaupungin henkilöstömäärä vakituisten osalta muuttuu, niin tulee 35 työpaikkaa lisää. Prosentteina tämä on noin 7,5.

Tulee muistaa, että samaan aikaa asukasmäärä laskee noin kahden prosentin vuosivauhtia.

Määräaikaisten osalta vertailua on mahdoton tehdä. Tähän on syynä se, että tilinpäätöksen (TP) ja suunnitelmavuosien (TASU) lukuarvot eivät ole vertailukelpoisia. Siis ei voi olla mahdollista, että määräaikaisten määrä laskee 57 %:n. 

Eli vakituisten (2020-2025) määrä nousee 35 htv eli 7,5 %.

Ja määräaikaisten määrästä ei saadun tiedon perusteella saa selkoa.

Alimpana kuvana on lähdetiedot ja ylempänä on excel-taulukointi aiheen tiimoilta. 

Olet kiltteystyypiltäsi - Käytännöllinen

Olet huolellinen ja toimit harkitusti. Lähestyt kiltteyden tekoja kuten muitakin elämäsi osa-alueita, käytännöllisesti. Mietit mikä on järkevää ja miten toinen osapuoli reagoi tilanteeseen. Pyrit aina optimoimaan tilanteen siten, että kaikille tulee hyvä mieli.

Vinkki: Kokeile jotain spontaanisti, saatat yllättyä! Lisää maanantain kauppareissulla ostoskoriin jotain odottamatonta tai suunnittele extempore-viikonloppu ystävän kanssa, näin arki maistuu taatusti paremmalta.

Tuli moinen testi tehtyä - Tee sinäkin.

Karl Fazer - Testaa kiltteyspersoonasi

Naapurin auto karkuteillä

Torstai aamuna 17.11.2022 aloitin puuron keiton 05.00. Sen jälkeen hain postia laatikosta noin kymmentä yli viisi. Naapuri siinä totesi, että auto karkasi hänen pihastaan Jämsänjoen rantahiekalle. Siitä se oli mennyt lehmuksen kannon yli. Sitten se meni meidän omenapuiden vierestä ja raparperimaan yli. Ei tässä vaiheessa ollut törmännyt vielä mihinkään. Seuraavaksi auton edessä oli käpyvalaisin, joka sai kipeetä. Sitten oli metrin pomppu alaspäin rannan laatoitukselle. Kuinka ollakkaan ja onneksi rantakoivu oli kulkureitillä. Siis lopuksi karkulainen pysähtyi rantakoivuun ja pysähtyi rantahiekalle. Rannan laatoitukselta oli viimeinen pomppu rantahiekalle, noin metri.

Jos rantakoivua ei olisi ollut, niin auto olisi ollut pitkällä Jämsänjoessa.

Sitten alkoi pelastusoperaatio aamupäivällä. Laaksosen Hinauspalvelu veti auton erittäin pitkällä ketju-vaijeri kombinaatiolla. 

Loppu hyvin ja kaikki hyvin - ketään ei sattunut.

Pispalantien eläkeläisillä oli aamupäivän viriketoimintaa, kun seurasivat pelastusoperaatiota. Helpolla se ammattimiesten (Laaksosen Hinauspalvelu) toimesta sieltä tuli takaisin Pispalantielle.

Jämsänjoki

Jämsänjoki on yksi Jämsän eniten kuvatuimmista kohteista. Itse otan kuvan ohimennessäni aina silloin tällöin Vitikkalan sillalta Seppolan sillalle päin. Näkymä on aina hieman erinäköinen, mutta hieno. 

Vanha Mylly

Ohimennessäni nappasin Ravintola Vanha Myllystä kuvan. Rakennuksesta on vaikea saada hyvää kuvaa, koska siinä vieressä on kaikenlaista "nykyajan härpäkettä", jotka niin sanotusti pilaavat kuvan. Mielestäni oheisessa kuvassa on mylly -fiilistä.

eBike - Jämsänkoski / Jämsä

Hieno ja aurinkoinen päivä, ulos oli päästävä. Ensin ajelin Asemanmäen ja Arvenmäen kautta Linnasenrinteeseen. Lavaojan vartta menin Korvenmäkeen ja edelleen Oinaalaan. Takaisinpäin kohti Jämsää tulin Kinulan ja Myllymäen läpi. Sivuutin Pääskysmäen, Kaukolan ja Lopotin. Keskustan kautta kiekkasin ja Lamminsuota ajelin Pispalaan.

Muutama vanhan talon ikuistin biteiksi. 

Matkaa kertyi 20,2 km https://share.trailmap.fi/292981022673

Astetta alemmas

Poimin Motivan marraskuun uutiskirjeestä muutaman kohdan, jotka jokaisen tulee muistaa ensi talvena.

Syksyllä on riittänyt uutisia vaikeasta energiatilanteesta, energiansäästöstä ja sähköpulan riskistä. Venäjän käynnistämä energiasota vaikuttaa energian saatavuuteen eikä Suomi vielä ole sähköntuotannossaan omavarainen. Sähköpulaa voidaan ehkäistä yhdessä, myös kodeissa. Torjuntavoitto on mahdollinen, kun jatkamme energiansäästöä ja vältämme suuritehoisten laitteiden käyttöä arkisin huippukulutustuntien aikana.

Huippukulutustuntien aikana kotitalouksissa sähkönkäyttöä on hyvä vähentää 5–10 prosenttia, pysyvästi. Huippukulutustunnit ovat tyypillisesti arkiaamuisin klo 8–10 ja arki-iltaisin klo 16:sta eteenpäin.

Sähköpula uhkaa, jos kotimainen sähköntuotanto ja tuonti Pohjoismaista eivät kata kulutusta. Tällöin käynnistyvät tarkkaan harjoitellut toimet, joilla teollisuus ja palveluyritykset alentavat sähkötehon tarvetta. Viimeisenä keinona kotitalouksiin lähtee pyyntö vähentää sähkönkäyttöä, jotta sähkökatkoihin ei ajauduttaisi.

Meille kaikille on turvallisinta ja helpointa, että torjumme jo ennakolta sähköpulaa.

1. Tutki sähkönkulutusta sähköyhtiösi online-palvelusta. Kiinnitä huomio eri viikonpäivien tuntikohtaiseen kulutukseen. Milloin sähköä kuluu eniten, minkä laitteiden käytöstä kulutuspiikit aiheutuvat?
2. Tarkastele arkiaamun sähkönkulutusta klo 8–10 väliltä. Silloin sähköpulan riski on suurimmillaan. Vähennä kulutusta ja siirrä suuritehoisten laitteiden käyttöä aikaisempaan aamuun tai myöhempään aamupäivään.
3. Työpäivän päätyttyä klo 16 jälkeen on toinen sähköpulan riskipaikka ja sähkön kokonaiskulutus pysyy korkealla koko illan. Mieti, voitko ajoittaa sähkölämmityksiä yöaikaan tai siirtää esimerkiksi pesukoneiden käyttöä myöhäisiltaan.
4. Laitteiden käynnistäminen ja käyttäminen vuorotellen madaltaa tehon tarvetta. Hyödynnä automatiikkaa ja ajastusominaisuuksia.
5. Jatka energiansäästötoimia ja pyri pysyvästi pienempään kulutukseen.
6. Seuraa online-palvelusta, miten energiansäästötoimet ja sähkönkäytön rytmittäminen näkyvät matalampina ja tasaisempina kulutuspylväinä.

Kiinnitä huomiota näiden laitteiden käytön ajoittamiseen:

• sähkölämmitys, sähköpatterit ja kylpyhuoneen mukavuuslattialämmitys
• käyttöveden lämmitys
• sähkökiuas
• sähköuuni
• sähköauton lataus
• auton moottorin esilämmitin ja auton sisätilalämmitin

• 

Hajatelma

Työnteko on toisinaan yhtä posmottamista ja perään katsomista.

Hajatelma

Mies voi kokea väkisinmakaamisen tuskan, jos unet eivät meinaa riittää aamuun saakka.

eFatbike - Tihilänvuori / Saunakylä / Himos

Aamulla oli pari astetta lämmintä ja tihuutti. Raahasin itseni ulko-oven kynnyksen yli.  Ensin ajelin Hartusvuoreen, Rahkavuoreen ja Tihilänvuoreen. Viimeksi mainitusta laskeuduin Juokslahden koululle. Polkaisin ison tien yli Saunakylään. Sieltä ajelin Laurilan kautta Hietamäkeen. Metsäautotien oli savisen lieruinen sekä pirullisen liukas, joku siellä oli autollaan rypenyt. Pienen rupeaman jälkeen olin Himoksella ja kahvitauon pidin Center Market Himoksella. Loppumatka menikin Säyryläntietä ja Jämsänjoen rantaa.

Vaikka keli oli raadollinen, niin kyllä kannatti. Rahkavuoren koillisen puolelta oli korjattu metsän viljaa. Hieman oli karun näköistä, mutta parissa vuodessa uusi metsä taas kasvaa ja on hiilinieluna.

Matkaa kertyi 34,7 km https://share.trailmap.fi/6605583408930

eFatbike - Alhojärvi / Hassintien Synninlukko / Kaipola

Kartalta bongasin Hassintien Synninlukon, joten pyöräilyn suunta oli selvä. Ensin ajelin Alhojärvelle ja Kolisevankylälle. Käännyin vasempaan Synnnlukolle ja poljin Kilpijärventielle. Hetken kuluttua olin jo Lopeistossa. Loppumatka meni Olkkolan ja Kaipolan kautta Seppolaan. 

Tunaroin Trailmapin kanssa eli sain sen sammutettua, mutta ohessa ajamani reitti.

Matkaa kertyi 37,0 km.

Kaipola ja Tarastenjärvi

Tampereelle mentäessä on Ruutanan Shellin jälkeen oikealla puolella kohtalaisen uusi ja moderni jätteenpolttolaitos Tammervoima Oy:n Tarastenjärvi. Laitoksessa poltetaan 600.000 asukkaan jätteet. Kaikki jäte, mitä on luokiteltu poltettavaksi jätteeksi poltetaan siihen suunnitellussa laitoksessa. Alueen viereen on rakentunut valtava mäki kattilassa palamattomista aineista/tuhka. Tampereen Tarastenjärven vuotuinen käsiteltävä jätemäärä on 180.000 tn.

Kaipolassa jätteenpolttoa koetoimintaluvalla harjoittaa Kaipola Recycling. Koetoimintaluvan mukaan laitoksessa voi polttaa lupaehtojen mukaisia jätejakeita 15.000 tonnia kuukaudessa koetoiminnan (10 kk) ajan eli yhteensä 150.000 tn. Kaipolassa poltetaan luvan mukaan pääosin puuta ja muovia, mutta muita jätejakeita. Kattilaa ei ole suunniteltu jätteen polttoon.

Molempien laitoksien luvat on myöntänyt Aluehallintovirasto (AVI). Luvan mukaisen toiminnan valvontaa suorittaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuskus eli kansankielellä ELY.

Se tässä on mielenkiintoista, että Kaipolassa poltetaan luvan mukaan jätettä koetoimintana 150.000 tn, vaikka laitos ei ole siihen täysin soveltuva. Poltettavan jätteen määrä suunnilleen saman verran kuin 600.000 tuhannen asukkkaan  jätteenpoltoon suunnitellussa laitoksessa Tarastenjärvellä 180.000 tn.

Kaipolan voimalaitoskattila on kooltaan 117 MW. Sähköä tuottavan turbiinin teho on 24 MW. Eli tällöin jopa 90 MW joudutaan puhaltamaan taivaan tuuliin, jos sille ei ole muuta tarvetta. Melu on aiheutunut juuri tästä ulospuhalluksesta. Lupaehdon mukaan melua pyritään vaimentamaan äänenvaimentimella.

Toivotaan, että kaikki toiminta Kaipolassa menee AVI:n asettamien lupaehtojen mukaisesti. ELY:n antaman lausunnon mukaan AVI on selkeästi tiukentanut koetoimintalupaa. ELY valvoo laitoksen toimintaa niin, että toimitaan annettujen lupaehtojen mukaisesti.

Jyrki Kokko ja Joonas Valkeajärvi
us

Pörssisähkön kanssa eläminen

Kuten olemme havainneet, niin päivällä ja illalla pörssisähkö on kallista ja aamuyön aikaan halpaa. Tästä tuumailin seuraavaa.

Eli kannattaa valvoa öisin ja kuluttaa sähköä mahdollisimman paljon. Siis pitää siirtyä töiden jälkeen pehkuihin ja kello 01.00 tikkana ylös, koska silloin sähkö on halpaa. Tämä on loogisen ajatelman tulos.

Tähän aikaan vuodesta illalla ja yöllä on ihan yhtä pimeää. On ihan sama nukkuuko illalla vai yöllä. Sehän on kuin tekisi niin sanottua iltavuoroa, kun menee töiden jälkeen nukkumaan.

Ihme, että pörssisähkömiehet eivät ole vielä tällaista keksineet.

Haravointi vai silppuaminen

Ikuisuuskysymys: kumpi on parempi nurmikolle, 

• lehtien haravointi vai 
• ruohonleikkurilla silppuaminen?

Vastaus on yksinkertaisen selkeä

• saa tietenkin haravoida, jos haluaa siistin jäljen. 
• mutta jos ajattelee vain nurmikkoa, lehtien silppuaminen on paras tapa.

Näin sanoo asiantuntija ja olen samaa mieltä. Siksi leikkaan vaahteran, hedelmäpuiden ja koivujen lehdet silpuksi. Sinne ne maatuu matojen ruuaksi. Myös tällöin ei tarvitse apulantaa kylvää, kun nurmikko saa silpusta ravinteet. 

Kerta ajo ei riitä, vaan pari kertaa tulee lehdet silputa. Hyvin se silppu sinne nurmikkoon katoaa. 

Näin on menty jo monta vuotta.

Oheisen vaahteran lehdet on nyt silppuna nurmikolla ja monen muun puun ja pensaan.

Jyrki ja hevonen sekä miesmuisti

Työkaverini lähetti minulle oheisen kuvan. Se on kuvattu Jämsänniemellä työpaikan illanvieton alussa. En olisi kyllä millään muistanut tuota, ellen olisi saanut sähköpostiini tätä kuvaa. Muisti palaa pätkittäin.

No se toisen kerran muistan selkeästi, kun olin työkaverin polttareissa Olkkolassa hevosella ratsastamassa. Siitä on pääkopassani selkeita muistikuvia ja siihen on omat syynsä. Sen jälkeen totesin vain, että miehen anatomia ei sovi ratsastamiseen.

No, sitä kolmatta kertaa ei ilmeisesti ole ollut, ellei joku laita muistin palauttamiseksi valokuvaa.

Että sellainen on miesmuisti.