Metsäsuunnitelmaan tulisi jollain tapaa erotella, mitkä metsäalueet ovat ihmisille tärkeitä lähivirkistysmetsiä. Perustelen tätä sillä, että nyt suurinta parranpärinää aiheuttavat juuri asuinalueiden viereiset metsät, joilla koetaan olevan erittäin merkityksellinen vaikutus ihmisten "mielenterveyteen". Suunnitelmassa tulisi selkeästi esittää, miten nämä lähivirkistysmetsät hoidetaan siten, ettei siitä aiheudu tietyille tahoille mielipahaa.
Eli lähivirkistysmetsät tulee määrittää, mitä ne ovat ja kuinka niitä hoidetaan.
No ne loput metsät ovat sitten talousmetsiä, elleivät ole suojelumetsiä. Näitä talousmetsiä hoidetaan niin kuin talousmetsiä tulee hoitaa. Siis metsänomistajan eli kaupungin tulee saada mahdollisimman hyvä tuotto omistamastaan metsästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti