Suuntana oli Himos. Ensin Lamminsuota kansanopistolle. Matka jatkui Salavatielle ja sitä rinteen juurta tunnelin kautta Keski-Himokseen. Isolla parkkiksella oli pari äijää paketoimassa isoa reppua. Olivat liitovarjoilijoita lakeuksilta Seinäjoelta ja Vaasasta. Myös Tamperelaiset olleet mukana, mutta olivat suunnanneet jo Nääsvillen suuntaan. Kehuivat Himosta hyväksi paikasi kyseiselle harrastukselle.
Jatkoin matkaa uteliaana matkakohteeseeni eli Päivin kaarteen uudistusta katsomaan. Metsäkone oli keräämässä kaadettuja puita. Nopeana analyytikkona tein seuraavat johtopäätökset. Päivin kaarteen molemmin puolin oli hieman kaadettu puita. Jussin jyrkän ja Päivin kaarteen yläosasta oli hieman rinnealuetta laajennettu. Suurin muutos laskettelijalle on entisen Pohjois-Himoksen kumparerinteen selkeä laajennus etelään päin. Saattoi olla muutakin, mutta se oli nopea silmäys alhaalta katsoen.
Äskeistä uudistusta kun ajattelee insinöörimäisen positiivisesti, niin laskettelijatiheyden käänteisluku kasvaa, koska lasketteluun käytettävä pinta-ala kasvaa. Oletuksena tähän matemaattiseen päätelmään on, että laskettelijoiden määrä on vakio. Kuitenkin tämä kehityssuunta lisää laskettelijoiden määrää.
Olisihan tuossa voinut pidemmänkin matkan tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti