Sivulla 218 lukee seuraavasti: ”Kun asemakaava oli vahvistunut 17. lokakuuta, kaupunki ja YIT ilmoittivat Himosvuori Oy:lle, että kaikki kaupungin Himoshaiskan maalle kaavoitetut rakennusoikeudet, noin 62 000 kerrosneliömetriä, kuuluvat aiesopimuksen mukaan YIT:lle. Kaupunki ja YIT alkoivat valmistella kokonaisuuteen liittyneitä lopullisia kauppoja. Himosvuori Oy riitautti tilanteen kaupungin ja yhtiön välisen maanvuokrasopimuksen optioehdon perusteella, olihan siinä sovittu rinneyhtiön rakentamisesta samoille maille hintoja myöten.”
Pakko oli nyt kysyä Juhani Ojalalta, että mitä siinä riitautettiin?
”Siinä riitautettiin juuri se kaupungin ilmoitus, että vuokrasopimuksen optioehto ei koske asemakaavassa vahvistuneita mitään rakennusoikeusalueita” tarkentaa Ojala.
Ojala tarkentaa, että kirjan samalla sivulla 218 kerrotaan tarkemmin lisää, että
”Ojala pyrki olemaan tarkkana, mitä kaupunki ja YIT olivat mahdollisesti aiesopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sopineet. Hän tilasi kaikki asiaan liittyvät julkiset asiakirjat ja sai paluupostissa vain valtuuston päätöksen Himoskylän asemaavasta. Päivi Kuokkanen pyysi vielä 2. marraskuuta kaupungin hallintojohtajalta Pirkko Lindströmiltä täsmällisesti niitä asiakirjoja, joiden mukaan kaupunki sitoutuu myymään YIT:lle tai sen osoittamille tahoille Himoskylän asemakaava-alueelta kaikki kaupungin maille tulleet 62 000 kerrosneliömetriä tammikuun 2006 aiesopimuksessa mainitun 37 500 kerrosneliömetrin sijaan. Lindström vastasi 6. marraskuuta, että hänellä ei ole tiedossaan uusia päätöksiä kaupungin ja YIT:n välillä. Mihin lienee perustunut YIT:n ja kaupungin virkamiesjohdon väite kaikkien kaupungin maiden rakennusoikeuksien siirtymisestä YIT:lle, Ojala ja Kuokkanen mietiskelivät.”
Edelleen Ojalan mukaan, Hiihtokeskus Himosvuori Oy ei tietenkään valittanut ko. asemakaavasta, vaan halusi näiden kaupungin ilmoitusten jälkeen tiedon, että miten rakennusoikeutta rasittava maanvuokrasopimus ja sen optio-oikeus puretaan asemakaavatonteilta, kun siitä ei kaupunki suostunut keskustelemaan, vedoten YIT:n aiesopimukseen? YIT:tä ei olisi pitänyt kiinnostaa mitenkään, miten aiesopimuksessa sovittu rakennusoikeuksien kauppahinta jaetaan kaupungin vuokralaisen kesken. Jakoperustehan oli sovittu vuokrasopimuksessa niin, että Jämsän kaupunki saa 50 €/rakennusoikeusneliö indeksiin sidottuna. Kaupunki olisi siis saanut n. 2,5 M€ niistä Himoksen osayleiskaavan optiorinnealueelle asemakaavoitetuista tonteista, kuittaa Ojala.
Lisäksi sivuilla 219-220 on seuraavaa
Edelleen Ojalan mukaan, Hiihtokeskus Himosvuori Oy ei tietenkään valittanut ko. asemakaavasta, vaan halusi näiden kaupungin ilmoitusten jälkeen tiedon, että miten rakennusoikeutta rasittava maanvuokrasopimus ja sen optio-oikeus puretaan asemakaavatonteilta, kun siitä ei kaupunki suostunut keskustelemaan, vedoten YIT:n aiesopimukseen? YIT:tä ei olisi pitänyt kiinnostaa mitenkään, miten aiesopimuksessa sovittu rakennusoikeuksien kauppahinta jaetaan kaupungin vuokralaisen kesken. Jakoperustehan oli sovittu vuokrasopimuksessa niin, että Jämsän kaupunki saa 50 €/rakennusoikeusneliö indeksiin sidottuna. Kaupunki olisi siis saanut n. 2,5 M€ niistä Himoksen osayleiskaavan optiorinnealueelle asemakaavoitetuista tonteista, kuittaa Ojala.
Lisäksi sivuilla 219-220 on seuraavaa
Vuokralainen Hiihtokeskus Himosvuori Oy oli pakotettu viemään 1.8.2005 allekirjoitettu maanvuokrasopimus sen optioehdon osalta käräjäoikeuteen ja jättämään turvaamiskanteen osuudestaan rakennusoikeustonttien myyntisaamiseen.
Linkki YLE:n artikkeliin, joka liittyy historiikin tekoon. Kuva on YLE:n sivulta ja se on Arvo Vuorelan ottama.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti