"Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Suhteellisessa vaalissa kullekin ehdokkaalle lasketaan vertailuluku, johon vaikuttavat sekä ehdokkaan saamien äänien että tämän edustaman puolueen saamien äänien määrä."
Tämän perusteella jokaisella puolueella/ryhmittymällä on vertailuluvut, joiden perusteella ruvetaan paikkoja jakamaan. Se tapahtuu suuruusjärjestyksessä.
Valitaan
- puheenjohtajat valtuustolle ja hallitukselle
- valtuustopaikat
- hallituspaikat
- lautakuntapaikat
- lautakuntien puheenjohtajat
- tytäryhtiöiden edustajat
- jne
Jotta paikkojen määräytyminen ei olisi nin helppoa, niin kuvioon astuu sukupuolikiintiö.
Kunnan toimielimiä ovat kuntalain 17 § mukaan kuntien omistamien liikelaitosten johtokunnat. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, joka kuuluu seuraavasti:
- hallituspaikat
- lautakuntapaikat
- lautakuntien puheenjohtajat
- tytäryhtiöiden edustajat
- jne
Jotta paikkojen määräytyminen ei olisi nin helppoa, niin kuvioon astuu sukupuolikiintiö.
Kunnan toimielimiä ovat kuntalain 17 § mukaan kuntien omistamien liikelaitosten johtokunnat. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a §, joka kuuluu seuraavasti:
"Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu."
Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan ja kuntayhtymän toimielimiä ml. kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaan kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla.
Eli soveltaen 9 jäsenisessä lautakunnassa on oltava 4 paikkaa vähemmistösukupuolelle
ja 7 jäsenisessä taas 3 paikkaa. Esimerkiksi 5 jäsenisessä tytäryhtiössä luku on 2.
Käytännössä käy kuitenkin sille, että on esimerkiksi pätevä nainen, mutta kun kiintiön mukaan pitää olla mies, niin siten valitaan ns. epäpätevä mies. Tai tietysti voihan käydä päinvastoinkin, että on pätevä mies ja kiintiön mukaan on valittava nainen. Tämä on tavanomainen tilanne valintahetkellä. Muodollisella pätevyydellä ei ole mitään merkitystä ;)
Toteutuuko tässä kuntalaisen etu?
Valitaanko pätevin hoitamaan yhteisiä asioitamme?
Tasa-arvopykälää ei voi sivuuttaa. Laki on laki. Naisesta ei voi tehdä hetkessä miestä. Kirurgisesti miehestä syntyy pienellä nopealla operaatiolla kyllä nainen ;)
Näin tämä poliittisten mandaattien jako menee. Ja sillä mennään kohti seuraavia vaaleja. Pika -kirurgia tarvitaan, jos halutaan valita pätevimmät.
Summa summarum: jokaisessa ehdokasryhmittymässä tulee olla hyviä naisia ja miehiä ehdokkaina, jotta voidaan valita mahdollisimman pätevät henkilöt hoitamaan yhteisiä asioitamme.
Summa summarum: jokaisessa ehdokasryhmittymässä tulee olla hyviä naisia ja miehiä ehdokkaina, jotta voidaan valita mahdollisimman pätevät henkilöt hoitamaan yhteisiä asioitamme.