keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Hörtsänän Arboretum

Suunnitelmissa oli ollut pitkään mennä Orivedelle Hörtsänän Arboretumiin. Ja aamulla suuntasimme sinne. Paikka sijaitsee pari kilometriä Orivedeltä pohjoiseen Onnisjärventiellä. Parkkeeraus sijaitsee kodan vieressä. Metsäsaarekkeessa on myös puucee. Siitä sitten lyhyt matka pellon yli metsään ja olet saapunut Hörtsänän Arboretumin ihmeelliseen maailmaan. Alue on 5 hehtaarin kokoinen.

Puita on jos jonkinlaisia laidasta laitaan ja Arboretum tarkoittaa juuri puista puistoa. Myös erikoisia puuharvinaisuuksia on puiston alueella. Kukkia on myös erittäin paljon. Kiviset portaat ja myllynkivet ovat alueen joka kolkassa useassa eri paikassa.

Alueen isäntä Juhani Hörtsänä on rakentanut alueelle erittäin pienen kappelin. Historia juontaa sadan vuoden taakse ja edellä mainitun isään.

Kuvat kertovat alueesta kaiken. Isojen puiden kuvaaminen oli metsässä mahdotonta tai oikeastaan järjetöntä. Keskityin pääosin kukkien kuvaamiseen sen helppouden takia.

Matkaa ysitieltä Hörtsänän Arboretumiin on alle 5 min.

Lisätietoja
http://hortsananarboretum.fi/
Karttalinkki
































tiistai 9. heinäkuuta 2019

eFatbike - Patalahti / Himos

Kesä ei näytä kesältä ja hädin tuskin + 12 C mittarissa. Keho tulee saada lämpöiseksi. Ei kun baanalle. Suunnaksi otin Patalahden ja Himoksen. Ensin ajelin mutkitellen Vitikkalan asuinalueen läpi kohti vanhaa nelostietä ja kohti Juokslahtea. Himoksen ristiltä käännyin oikeaan ja hetken kuluttua Hiekkapakan kautta Patapirtin risteykseen. Ysitien ylitys suoraan ja painelin pitkin Patapirtin tietä. Koivuhalkosouvi olin menossa pihapiirissä ja tovin rupateltiin. Pellon yli oli kärrypolkua mukava ajella, kun baana oli leikattu. Honkarannassa mutkittelin ja kävin mm. Piilopirtillä Tervajärven rannassa. Sitten koukkaus Patalahden pään kautta Pohjois-Himokseen.

Rinteen juuren reunaa pitkin ajelin aina golfkentälle saakka. Kuvien perusteella voitte todeta, että paljon tapahtuu kehitystä rinnealueilla. Laskettelija tulee yllättymään muutoksista ensi talvena 2019-2020. Turvallisuus paranee, kun rinteitä levennetään ja puita otetaan pois rinnealueen reunoista. "Bonus 2" on viritteillä, kun katsoo työn jälkiä. Myös lännen pulkkarinteen alueella tapahtuu paljon. Muun muassa isoa putkea upotetaan maahan.

Täytyy todeta, että nyt rinteillä tapahtuu paljon kaikenlaista. Lopputuloksen näemme ennen laskettelukauden alkua

Golf -kentän haminoilla akun "varaustila" näytti niin, että vain 2 km on jäljellä. Sitten piti himmaillen ajella kohti Jämsää ja Pispalaa. Viimeisen mutkan tein Keskuskadulla tsekkaamassa töiden etenemistä. Siitä kohti kotia ja kirkon kohdalla virta loppui, ensimmäisen kerran sähköläskin aikana. Siitä sitten muutama sata metriä ilman avustusta ja olin pihassa. Täytyy todeta, että kolmen reissun ajan ajoin yhdellä latauksella (15+22+28=65) virtaa säästelemättä.

Matka ei meinannut edetä, kun jäin suustani kiinni kolmesti. Ensin pari moottorin roplaajaa oli tauolla ja pari sanaa tuli vaihdettua. Sitten toiseksi oli puhelias savolainen isännän kanssa halkosouvissa. Pari parilla lauseella selvinnyt millään. Tosin laitettiin samalla Jämsän asioita kuntoon. Ja kolmanneksi oli rinteiden isäntä työjohtohommissa pulkkarinteiden tuntumassa. Jokunen sana vaihdettiin, mitä muutoksia alueella on tapahtumassa.

Sport Tracker näytti seuraavaa:
Matka 28,5 km
Aika 1:41
Keskinopeus 16,8 km/h

Patapirtin pihassa Sport Trackeri laukkasi pitkin pihaa, kuten kuvasta näkyy, vaikka olin paikoillani. Ensi kerralla laitan "Pause":n päälle.




















keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Pihlajavuori ja luola

Pihlajavuoren lentokoneluola tuli tutuksi lomapäivänä. Suuntasimme Hallin taajaman taakse näin Jämsästä katsottuna. Pihlajavuori sijaitsee entisen varuskunnan alueen ja Pihlaiston välissä.

Auto jätettiin ensin kartassa vihreällä merkittyyn kohtaan P1 itäisen luolan suuhun. Sitten suuntasimme kävellen kohti luolaa. Ensin virittelimme otsalamput päähän. Sitten luolan suulla kiipesimme maakasan päälle ja laskeuduimme luolaan. Kiertelimme tässä osassa luolaa ensin. Menimme sitten ison kivikasan ylitse, joka oli sortunut luolan katosta. Sen jälkeen palasimme takaisin. Koko luolasto on noin 200 m pitkä kaiken kaikkiaan. 

Koska luolasta meni joku putki ja kapea reitti ylös kallion päälle. Niin kävimme sielläkin kävellen polkua pitkin. Ylhäällä oli avonainen kaivonrengas, josta näkyi syvälle luolaan. No ei putoamaan pääse kuitenkaan. Maisemat Pihlajavuoren päältä olivat hienot.

Lopuksi suuntasimme autolle ja ajoimme läntiseen sisäänmenoaukkoon P2. Siellä oli kyltti "varo putoavia kiviä". Menimme rikotun rauta-aidan vasemmasta reunasta maa/kivikasan päälle luolan suulle. Siellä näkyi jokin iso rautarakenne. Itse luolaan emme täältä laskeutuneet.

HISTORIA:
"Suomen ilmavoimien 1950 ja 1960 -lukujen taitteessa louhima tunneli. Se oli tarkoitettu lähellä olevan armeijan lentokenttä kaluston suojaksi ja varastoksi. Hallin lentokentän kiitorata oli myös tarkoitus pidentää suihkukoneiden käyttöön ja siihen saatiin mursketta luolan louhinnasta. Luolassa on kaksi suuaukkoa. Luola ei kuitenkaan soveltunut käyttöön, koska kivilaji oli herkästi lohkeilevaa. Eli luola ei ollut koskaan siihen tarkoitetussa käytössä."
Linkki

VAROITUS: 
Jos menet sisään luolaan, niin teet sen täysin omalla vastuulla. Ja jos menet, niin ota vaikka kaveri mukaan. Keskellä luolaa on valtavan kokoinen kivikasa, joka on sortunut luolan katosta. Ja se kertoo luolan vaarallisuuden.

Pihlajavuoren luolalla käy jälkien mukaan erittäin paljon ihmisiä. Jäinkin ihmettelemään, miksi luolan suuaukkoja ei ole suljettu räjäyttämällä ne umpeen, koska luola on erittäin vaarallinen.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki


Itäinen puoli





Pihlajavuoren päällä




Läntinen puoli


maanantai 1. heinäkuuta 2019

Yläaseman maisemointi

Jämsäläiset muistavat kuinka Keski-Himoksen yläaseman maisemoinnista on väännetty peistä vuosien saatossa. Ihmettelyn aihetta se ainakin minussa on herättänyt aikoinaan.

Ei kun maalaisjärki käyttöön ja dokumentoimaan tilanne. Lomalla kun on kaikkeen aikaa. Pysähdyin ysitien laitaan ja otin oheisen kuvan.


Tuoltahan se näyttää turistiperspektiivistä. Alue pursuaa elinvoimaa. Näyttävää rantarakentamista.

Mutta missä onkaan se kuuluisa yläasema, joka uhkasakon siivittelemänä piti maisemoida?

Tuollahan se on, jos oikein tarkkaan tihruaa.


Sittemmin yläaseman yläosa maalattiin vihreän sävyillä.

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Kaikenlaisia kahvinkeittimiä

Kaikenlaisia kahvinkeittimiä insinöörit tekee, kun ei humanisti osaa käyttää.

Suodatinosan pidike on 'käyttämättä' oikealla.

Joku asia voi joillekin olla vaikeaa.

#kahvinkeitin #insinööri #humanisti #jämsä

Iskelmäfestareilla Himoksella Jämsässä

Kolmea tai kahta päivää en olisi jaksanut, yksi päivä kahdesta puoleenyöhön riitti, kroppa ei kestä, ei kintut eikä selkä.

lauantai 29. kesäkuuta 2019

Minun kaupunginjohtajani

Minun kaupunginjohtajani
- vastaa konkreettisesti kysymyksiin

Minun kaupunginjohtajani
- pysyy asiassa

Minun kaupunginjohtajani
- asettaa kaikki yrittäjät samalle viivalle

Minun kaupunginjohtajani
- kuuntelee minua ja muita

Minun kaupunginjohtajani
- on tukevasti jalat maassa

Minun kaupunginjohtajani
- osaa asettautua kuulijan tasolle

Minun kaupunginjohtajani
- esittää asiat selkeästi 

Minun kaupunginjohtajani
- esittää asiat muutamalla slidellä

Minun kaupunginjohtajani
- johtaa kaupunkiorganisaatiota

Minun kaupunginjohtajani
- ei selittele

Minun kaupunginjohtajani
- osaa tervehtiä

Onko minulla sellainen?
Tai sellainen minulla pitäisi olla?

Sitä olen miettinyt.

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Paska juttu

Välillä tulee pohdiskeltua elämän menoa. Paska jutut tulivat nyt ensin mieleen. Ja että miksi vai?

No siksi, kun ne eivät ole järjellä ymmärrettävissä.

Monella on koira lemmikkinä ja se saa paskoa pitkin metsiä, kikkareita ei joudu keräämään metsästä pois.

Sitten metsissä liikkuu metsän eläimiä, kuten hirvet. Niidenkin sontaläjät saa jäädä metsän siimekseen. Ei muuten haittaa ketään.

Hevoset ja lehmät sekä muut kotieläimet saavat käyskennellä pihapiirien pelloilla ja ulostaa ihan mihin tykkäävät. Ei ole kyse ihan pienestä kikkareesta, vaan päskäläjästä. Tässäkään ei ylitetä ympäristöterrorismin tiukkaa rajaa, ei muuten sitten piiruakaan.

Vesilinnutkin ulostavat ihan minne sattuu ja vielä suoraan vesistöihinkin. Muun muassa lokki lurauttelee valkoiset plörinänsä kysymättä keneltäkään yhtään mitään. Ei aiheudu tästäkään mielipahaa tai väristyksiä kenellekään.

Mutta entäs se metsämökin mummeli?

Päivittäinen paskakikkare mummelilta aiheuttaa suuria ympäristöongelmia. Täytyy vielä muistaa ettei edes joka päivä tule sitä kikkarettakaan. Ja se pienen pieni kikkare tulee pullottaa, jos vedellä siirretään pöntöstä putkeen. Sellainen ympäristön tuhoaja se on se mummelin paskakikkare.

Miksi metsämökin mummeli on se suuri ympäristöterroristi?