Keittiön pöydän ääressä suunniteltiin pyöräilyreitti perinteisille fillareille. Auto jätettiin Kääpälän ristille. Reittiä kierrettiin vastapäivään. Kääpälän suoran päässä otettiin vasempaan johtanut tie, "suunnitelman mukaan". Matkosvuoren juurella oli hiekkamonttu ja sen yläreunaa talutettiin kiltisti pyörää. Montun jälkeen jatkui leveä polku joka kapeni kuitenkin ennen Partalan tietä. Partalan tie oli hyvä ajella. Alamäestä pellon reunasta alkoi hyvä hiekkatie aina seuraavalle talolle saakka. Sen jälkeen kartalla oleva kärrypolku olikin pitkäheinäinen peltotie ja jouduimme taluttamaan aina lähes Nytkymenjoelle saakka. Matka sen jälkeen oli helppoa hiekkatietä aina junaradalle saakka. Siitä alkoi sitten erittäin heikko metsätie aina aaveradalle saakka. Oli talutettava ja hirvikärpäset olivat ilonamme. Aaverataa myöten haettiin aikoinaan hiekkaa kankaalta ja vietiin rataa myöten sinne, missä sitä tarvittiin. Loppumatka olikin hyvää baanaa, hevostelijat pitävät harjoittelutiet hyvässä kunnossa. Oli ilo pyöräillä niitä pitkin.
Voihan neronleimaus ja älynväläys, reitti oli kohtalaisen hankala. Keittiön pöydän ääressä syntyy mitä ihmeellisimpiä reittejä. Kokemus se oli tämäkin.
Matkaa kertyi 11,5 km. Sinisellä on merkattu kohdat, jotka talutettiin. Maastopyörällä olisi ollut lähes ajokelpoinen reitti.
Junaradan kohdilla ruvettiin jo hullun leimaa lyömään otsalohkoon koiraharrastajan toimesta ;)
Karttalinkki
Matkosvuori
Lisäys seuraavana aamuna: Hirvikärpänen hiipparoi niskassa :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti