Lukijalta: Puolueet ovat jäänne luokkayhteiskunnasta
Siksi varsinkin vanhojen valtapuolueiden hajaannus sisältää demokratian kannalta myönteisiä piirteitä.
Suomen puoluejärjestelmä osoittaa rapistumisen merkkejä. Eduskuntaryhmät repeilevät jäsentensä irtiotoissa. Myös Kouvolassa on alettu ymmärtää, että puoluevalta on demokratian vastainen voima. Se ei ole osa demokratiaa, vaikka puolueiden johto sitä sellaisena markkinoi.
Puoluevallan demokratiaa korruptoivasta vaikutuksesta voidaan antaa teoreettinen esimerkki. Oletetaan tilanne, jossa kaupunginvaltuustoon on tulossa äänestys kaupungintalon lisäsiiven rakentamisesta. Valtuustoryhmät pitävät kokouksensa ennen valtuustoäänestystä. Kolmen suurimman ryhmän sisäisissä äänestyksissä niukin mahdollinen enemmistö kannattaa rakentamista, joka siis tulee näiden kolmen suurimman ryhmän jäsenten yhteiseksi kannaksi.
Oletetaan sitten, että kaikki muut valtuustoryhmät vastustavat rakentamista yksimielisesti. Mikäli kaikki 59 kaupunginvaltuutettua äänestäisi itsenäisesti ilman puoluekuria, niin lisäsiiven rakentaminen häviäisi valtuustoäänestyksen. Kolmella suurimmalla ryhmällä on kuitenkin äänienemmistö rakentamisen puolesta, koska niissä myös rakentamisen vastustajat joutuvat valtuustosalissa äänestämään rakentamisen puolesta. Niinpä lisäsiipi rakennetaan vastoin kaupunginvaltuutettujen enemmistön tahtoa. Tällainen esimerkkitilanne on mahdollinen. Aidossa demokratiassa se ei kuitenkaan saisi olla mahdollinen.
Poliittiset puolueet ovat jäänne luokkayhteiskunnan ajoilta. Silloin niille oli tarve, koska yhteiskuntaluokkien oli pakko saada kurinalainen etujoukko edustamaan itseään poliittisessa päätöksenteossa. Enää ei äänestäjän yhteiskunnallinen asema määrittele kuin satunnaisesti puoluevalintaa. Enemmän vaikuttavat äänestäjän perinteinen poliittinen asenne, ystäväpiirin kanta, kunkin ehdokkaan näkyvyys ja ehdokkaiden henkilökohtainen uskottavuus. Ihmiset eivät enää ajattele äänestäessään luokkana, vaan yksilöinä. Siksi varsinkin vanhojen valtapuolueiden hajaannus sisältää demokratian kannalta myönteisiä piirteitä.
Jouni Suninen,
Siksi varsinkin vanhojen valtapuolueiden hajaannus sisältää demokratian kannalta myönteisiä piirteitä.
Suomen puoluejärjestelmä osoittaa rapistumisen merkkejä. Eduskuntaryhmät repeilevät jäsentensä irtiotoissa. Myös Kouvolassa on alettu ymmärtää, että puoluevalta on demokratian vastainen voima. Se ei ole osa demokratiaa, vaikka puolueiden johto sitä sellaisena markkinoi.
Puoluevallan demokratiaa korruptoivasta vaikutuksesta voidaan antaa teoreettinen esimerkki. Oletetaan tilanne, jossa kaupunginvaltuustoon on tulossa äänestys kaupungintalon lisäsiiven rakentamisesta. Valtuustoryhmät pitävät kokouksensa ennen valtuustoäänestystä. Kolmen suurimman ryhmän sisäisissä äänestyksissä niukin mahdollinen enemmistö kannattaa rakentamista, joka siis tulee näiden kolmen suurimman ryhmän jäsenten yhteiseksi kannaksi.
Oletetaan sitten, että kaikki muut valtuustoryhmät vastustavat rakentamista yksimielisesti. Mikäli kaikki 59 kaupunginvaltuutettua äänestäisi itsenäisesti ilman puoluekuria, niin lisäsiiven rakentaminen häviäisi valtuustoäänestyksen. Kolmella suurimmalla ryhmällä on kuitenkin äänienemmistö rakentamisen puolesta, koska niissä myös rakentamisen vastustajat joutuvat valtuustosalissa äänestämään rakentamisen puolesta. Niinpä lisäsiipi rakennetaan vastoin kaupunginvaltuutettujen enemmistön tahtoa. Tällainen esimerkkitilanne on mahdollinen. Aidossa demokratiassa se ei kuitenkaan saisi olla mahdollinen.
Poliittiset puolueet ovat jäänne luokkayhteiskunnan ajoilta. Silloin niille oli tarve, koska yhteiskuntaluokkien oli pakko saada kurinalainen etujoukko edustamaan itseään poliittisessa päätöksenteossa. Enää ei äänestäjän yhteiskunnallinen asema määrittele kuin satunnaisesti puoluevalintaa. Enemmän vaikuttavat äänestäjän perinteinen poliittinen asenne, ystäväpiirin kanta, kunkin ehdokkaan näkyvyys ja ehdokkaiden henkilökohtainen uskottavuus. Ihmiset eivät enää ajattele äänestäessään luokkana, vaan yksilöinä. Siksi varsinkin vanhojen valtapuolueiden hajaannus sisältää demokratian kannalta myönteisiä piirteitä.
Jouni Suninen,
kaupunginvaltuutettu (Suur-Kouvolan Sitoutumattomat)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti