eFatbike - Kintaus / Hepomäki / Nyrölä

Maitolaiturit odottelivat kuvaajaansa. Ajoin autolla Kintaukseen ja jätin sen parkkiin nuorisoseurantalon pihaan. Keli oli tuulinen ja lämpötila oli + 6 C. Alkoi polkeminen kohti pohjoista. Ensin tuolla ei missään vastaan tuli Yli-Kintauksen kylä. Sitten ohitin Hepoperän ja Hepomäen. Sitten matka jatkui edelleen pohjoiseen noin 3 km, kunnes oli kyltti oikeaan Nyrölä. Sytkyttelyn jälkeen oli Nyrölässä. Sen jälkeen käännyin oikeaan ja Liisanlanperä tuli tutuksi. Siitä vielä hetken poljin ja olinkin takaisin Kintauksessa.

Siis ajelin Petäjävedellä, Uuraisilla ja Jyväskylässä. Jokunen maitolaiturikin jäi objektiiviin. Tähtitorni oli Liisalanperässä, joka ei ollut edes kartassa kuin pisteenä.

Matkaa kertyi 41,9 km. 

Sorvajärven avajaiset

No sitä oli vähän niin kuin kutsuttuna lähdettävä paikalle, kun päättäjiä pyydettiin paikalle. Polkaisin Auvilan kautta Sorvajärvelle. Porukkaa oli laavulla sopivasti ja osa kiersi lenkkiä. Tulet olivat sopivimmillaan ja makkaroita kärisi ritilällä. Tuuli oli kova ja harvennettu puusto taipuili tuulessa.

Pitkiä tarinoita käytiin reitistöjen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä sen jälkeisestä ylläpidosta. Jos reitti on hyvin tehty eli ei ole mutaisia kohtia, niin reitti ei paljon huoltoa myöhemmin vaadi. Kyltit pysyvät kunnossa ainakin 10 vuotta ja pidempäänkin. Ainoastaan reitille kaatuneita puita tulee poistaa. Näinhän CC Ilves nytkin tekee eli poistavat nykyisiltä poluilta sinne kaatuneita puita. Sinänsä ei ole iso homma. Reitistöllä olevat laavut tulee olla helposti saavutettavissa eli autolla on päästävä viereen, jotta puuhuolto onnistuu helposti ja mahdollisimman vaivattomasti.

Avajaisissa oli tarjolla nuotiomakkaraa. No yksi meni sinapin kera kitusiini.

Sitten uskaltauduin itsekin ajamaan reitin läpi. En oikein pidä poluista juurineen ja kivineen. Taisi reitti kuitenkin viedä minulta pikkusormen. Sorastettua pintaa oli mukava ajella. Pari tiukkaa kinkamaa oli tunkattava. Säännöllä "päästä jarrut irti" oli helppo päästellä menemään, annoin vaan mennä. Nautiskelin ajosta.

Takaisn Pispalaan ajelin Särkijärven ja Hartusvuoren kautta.

Matkaa kertyi 13 km.

Karttalinkki

Nisät

Ei ole luoja ollut systemaattinen, kun nisäkkäitä loi. Nisät on vähän randomisti sijoitettu mahan puolelle. Toisinaan ne ovat pitkin vatsan alusta ja joskus "käsipäässä" tai "jalkopäässä".

Koostin eri nisäkkäitä nisineen alla olevaan kuvaan.

Lähdetään liikkeelle "käsipäästä" tai yläpäästä, kuvasta vasemmalta. No ihmisen nisät on siellä, missä jo tiesimmekin. Yllätyksenä tuli, että norsun nisät on myös "käsipässä". Ja apina ei ketään yllättänyt nisien paikoillaan.

Sitten on nisäkkäitä kuvan keskellä, joilla on vatsan alus täynnä nisiä. Nämä nisäkkäät ovat varmaan kaikille tuttuja; kissa, koira ja sika. No kun poikasian on paljon, niin ruokintapaikkojakin jälkeläisille on oltava paljon.

Kuvassa oikealla olevat nisäkkäät omaavat omaavat nisät "jalkopäässä". Näillä on usein yksi tai kaksi jälkeläistä. Tähän sarjaan kuuluvat lammas, lehmä ja vuohi. Käsittääkseni näitä nisiä voidaan myös utareiksi kutsua.  

Kaikki ovat niin sanotusti luojan luomia. 

Norsu tässä minut yllätti täysin nisien paikoilla. Sillä tiedolla voi muutaman vedon voittaa.

eFatbike - Mulikko / Haapajoenkulma / Himos

Vapaapäivä oli edessä ja aivot piti tuulettaa. Ensin ajelin Kellokalliolle. Sieltä ajelin UPM:n jauhomyllylle ja Arvenmäkeen. Mulikon kautta kurvailin Kastjärven kodalle. Sieltä nousin Hammaskalliontielle ja suuntasin hieman Pykälään päin. Otin oikeaan Viinasuolle ja jatkoin Haapajoenkulmalle. Sitten ajelin Moiskalantietä kaatopaikalle ja kiersin sen. Laskettelin alas ysitielle tsekkaamaan "louhimon" työmaata. Jatkoin eteenpäin kohti Jyväskylää. Käännyin Arontielle. Ajoin Himosrannan, Honkarannan ja Nuppulanrannan kautta Pohjois-Himokseen. Lumivarmaa latua päästelin Keski-Himokseen. Koukkasin Center Market Himokselle välipalalle. Menin golf -klubin kautta Kuikkaan. Sitten poljin Säyryläntietä ja Jämsänjoen rantaa keskustaan. Loppunykäisy ja olin Pispalassa.

Matkaa kertyi 36,2 km.

Uimahallin taksa ja demokratia

Sivistyslautakunnassa oli demokraattisessa päätännässä toimialan taksat ja maksut. Näillä korotuksilla saadaan kaikkiaan kaupungin taloutta tasapainotettua noin 25.000 euron edestä.

Välihuomiona tulee muistaa, että toisaalla saatetaan yhdellä nuijan kopautuksella käyttää yli kymmenkertainen määrä veronmaksajien rahoja.

Otetaan tarkasteluun monille niin tärkeä ja jopa ainoa liikuntamahdollisuus eli uimahallin uintikerran hinta. Tämä oli yksi taksa lukuisten muiden joukossa päätettävien asioiden joukossa. 

Jatkossa Jämsässä uinnin (+kuntosali) hinta on 8,70 €, eläkeläisiltä 5,70 €. Nousua molemmissa hinnoissa on + 0,10 €.

Tarkastellaan hieman eri uimahallien lippujen hintoja.  

Mäntässä hinnat ovat 7,50/5,50 €. Jyväskylässä Aalto Alvarissa hinnat ovat 9,00 €/6,50 € sekä Vaajakoskella 6,50 €/4,50 €. Muuramessa vastaavat hinnat ovat 7,00 €/5,00 €.

Sitten kun laitetaan nämä järjestykseen kallein ensin, niin järjestys on seuraava. Aalto Alvari 9,00/6,50, Jämsä 8,60/5,60, Mänttä 7,50/5,50, Muurame 7,00/5,00 ja Vaajakoski 6,50/4,50.

Kokouksessa Saara Peutere-Heikka VIHR esitti, ettei kaupunki korota sivistystoimen maksuja ko. esityksen mukaisesti. Esitystä kannattivat Timo Salokorpi US ja Tiina Altti SDP.

Koska oli vastaesitys olemassa, niin asiasta oli äänestettävä.

Äänestyksessä äänet jakaantuivat esittelijän ehdotus (6): Lea Hiekkamäki KESK, Jyrki Niittymaa PS, Taika Olin PS, Eero Peltola KOK, Veli-Erkki Ruotsalainen KESK, Ari Sarin SDP. Saara Peutere-Heikan ehdotus (3): Tiina Altti SDP, Saara Peutere-Heikka VIHR ja Timo Salokorpi US .

Uimahallin lipun hinta nousi hieman. Olemme uimahallin lippujen hintojen vertailussa tyyriyden suhteen hienosti hopeasijalla eli kakkosena.

Fakta on faktaa.

Tietolähteenä olen käyttänyt Jämsän kaupungin nettisivun tiedotetta ja eri uimahallien hinnastoja.

Himos - Aurinko nousee ja laskee

 Tulihan taas kikkailtua ajan kuluksi iMovien ja Himoksen Web -kamerakuvien kanssa, YouTube -linkki

eFatbike - Heinäjärvi / Soukkio

Sähköläski oli vihdoinkin kunnossa pitkällisen vaivan jälkeen ja baanalla oli päästävä. Eilen illalla suunniteltu reitti oli toteutusta vaille ajettu. Ensin ajelin Kastjärventietä aina Talaslahteen saakka. Heinävuoren kiersin vastapäivään ja oli litimärkä pätkä (200 m). Paljakan kautta poljin Silmälänaukealle. Matkalla oli junaradan ylitys, joka oli ennakoitua helpompi homma, niin saonutsti polku meni radan yli. Sitten edessä oli Koppelomäentie. Rongonsuon kohdalta käännyin Soukkion järvelle. Sitten rämpimisen (700 m) jälkeen olin Rongontien jatkeella ja Rongontiellä. Kaikenlaisia kieltokylttejä oli, mutta menin jokamiehenoikeudella, kun en mennyt pihapiiriin. Loppusuora kulki Oinaalan rantatien ja Kellokallion kautta Pispalaan. Kävin tsekkaamassa Kellokalliolla metsähakkuut.

Märkää ja vaikeakulkuista oli. Toisten en tätä reittiä kulje. Kartalla kohdassa 6,5-7,0 oli märkää Heinäjärven reitillä. Myös kohdassa 13,7-14,5 huudeilla Soukkiossa joutui tunkkaamaan tosi pitkän pätkän (700 m), raivattuja puolilajoja puita poikittain ja vetelän märkää. Siis kintut oli kahteen otteeseen nilkkaa myöten märkänä.

Hieman modifioituna reitti on varmaan ihan ookoo. Heinäjärven kohdalta modifiointi "myötäpäivään" on helpompi, Soukkio ei. Tai taidan joskus kokeilla, miltä Vireennsuo maistuu.

Suunnitelmassa pitäydyin jälleen, ei ollut ylitsepääsemätön 😊

Matkaa kertyi 28,6 km.

Tunnelma

Olin taannoin eräässä palaverissa ja sen jälkeen ajatukset pyörivät päässäni aamuyön tunteina. Asiaa googlettelin ja lähestyn asiaa positiivisen näkökulman kautta. Lainasin Esseepankista löytämiäni sanoja. Niiden avulla tuon ajatukseni esille.

Palaverin tunnelma voi olla moninainen. Alla on kerrottu, mikä on hyvä tunnelma.

No miten se hyvä tunnelma luodaan tai saadaan syntymään?

Hyvä tunnelma syntyy lyhykäisyydessään erilaisin sanoin ja teoin. Alla on listaus laaja-alaisesta tunnelman synnyttämisestä monin eri tavoin. 

Hyvä tunnelma on seuraavaa:
- hyvä tunnelma tarttuu
- hyvä tunnelma näkyy tavassa ajatella, toimia ja puhua toiselle
- arvostava kohtaaminen nostaa tunnelmaa
- luottamuksen ilmapiiri auttaa onnistumaan
- hyvä tunnelma saa ihmiset suosittelemaan
- hyvä tunnelma saa ihmiset puolellesi

Hyvä tunnelma syntyy seuraavilla tavoin:

- osoita arvostuksen tunnetta toista kohtaan sanoin ja teoin
- luo turvallisuuden ja varmuuden tunnetta
- tarjoa vaihtoehtoja ja anna jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa

- luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ole helposti lähestyttävä
- ole reilu ja auta toisia onnistumaan
- ole rohkea ja pidä aina toisten puolia
- ole viisas ja kuuntele ihmisiä uteliaalla korvalla
- ole myötätuntoinen itsellesi ja muille
- ole kiitollinen jokaisesta kohtaamastasi ihmisestä
- vietä aikaa ihmisten kanssa, takahuoneessa ja arjessa.

Mikä tämän blogikirjoituksen ns. opetus sitten on?

Mene vessaan peilin eteen. Ole peilin edessä kahdestaan, sinä ja peilikuva. Tee itsediagnoosi. Tarkastele itseäsi. Tee johtopäätöksiä.

eBike - Jyväskylä / Vaajakoski / Leppävesi

Auto jätettiin parkkiin Jyväskylässä Seppälään, Autovarusteen pihaan. Polkeminen kohti Vaajakoskea alkoi. Ensin sivuutimme Halssilan ja sitten Jyskän. Vaajakoskella oli pakollinen pysähtyminen Pandan tehtaanmyymälässä.  Sitten suunnattiin pohjoiseen, Tölskä, Kaunisharju ja Vihtiälä ohitettiin. Leppävedeltä ajeltiin Hiekkapohjaan, Näätämäkeen ja Pieleslehtoon. Seppälänkankaan ja Seppälän kautta päädyimme takaisin lähtöpaikkaamme.

Matkaa kertyi 30,7 km.

Kaunis - komea / nainen - mies

Perinteisesti käsityksen mukaan naisia kutsutaan kauniiksi. Miehiä taasen kutsutaan komeiksi. No tutkin sanojen kaunis ja komea määritelmiä tai kuvauksia, miksi niitä nyt sitten halutaankin sanoa.

Kaunis
Ulkoisilta ominaisuuksiltaan (sopusuhtaisen, sopusointuisen) miellyttävä, viehättävä, esteettinen

Komea

Ulkoisilta ominaisuuksiltaan vaikuttava, upea, uhkea, uljas, hieno, suurenmoinen, loistava

Se tässä on kummallista, että nainen ei voi olla komea eikä mieskään oikein voi olla kaunis. Siispä nainen on kaunis ja mies on komea - muuksi se ei muutu.

Näin se vaan on 😕

Paunun liikennejärjestelyt

Kuten kaikki Jämsäläiset tietävät, niin Paunun liikennejärjestelyt ovat hankalat aamuisin koulujen alkaessa ja niiden päättyessä. Aamuisin ongelma johtuu pääosin siitä, että monet lapset tuodaan autolla kouluun. Tällöin ruuhka on selviö. Ruuhkaa on vajaa vartti aamuisin ja iltapäivisin koulujen alkamis- ja päättymishetkinä.

Mielestäni vaarallisin asia on se, kun Seppolasta tuleva auto on kääntymässä Paunuun ja on pysähtyneenä suojatien eteen. Se on niin sanotusti kauhun paikka, kun autot ajavat pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen auton ohitse.

On esiintynyt idea, että Joonaantien risteykseen tulisi toinen liikenneympyrä. Tällöin kahden liikenneympyrän keskipisteiden väli olisi kartalta mitattuna 145 m. Ympyrän säde on 35 m, niin tällöin  ympyrästä toiseen on noin 100 m. Hinta tälle olisi budjetäärisesti noin 400.000 €. 

Mutta ratkeaako liikenneongelma tällä?

Keskusteluissa on myös esiintynyt mielestäni hyvä idea, että Sairaalantien risteyksestä olisi tieyhteys Paunuun. En tiedä kenen tämä alkuperäinen idea on, mutta mielestäni varteenotettava vaihtoehto Joonaantien liikenneympyrälle.

Tällä uudella tienpätkällä ruuhkaa poistuisi vaarallisesta Joonaantien risteyksestä. Myös tällöin voitaisiin käyttää "Punalankehätietä".

Hieman sarkastistisesti ajateltuna, ongelmaa ei olisi laisinkaan olemassa, jos oppilaat tulisivat kouluun pääosin jalkaisin tai pyörällä. Lasten autolla kouluun tuonti kiellettäisiin tyystin. Kaikin puolin Winwin -ratkaisu. Siis lapset saavat liikuntaa ja vältytään kalliilta investoinnilta 😐

Kaipolan paperitehdas 1968

Henry Espo otti kuvan Kaipolan tehtaasta 1968. Kuvassa näkyy Tiirinniemeläisten lasten koulutie rannassa. Myös Lehtolan talo ja betoniasema ovat olemassa. Betoniasema purettiin ensin. Ja Lehtolan talon purku tapahtui ennenkuin sahahakkeen vastaanottoasema tehtiin.

Kuvassa on rannan suuntaisesti paperitehdas 1, missä sijaitsivat paperikoneet 1 ja 2 sekä kartonkikone 3. Paperitehdas 2 on piipun vasemmalla puolen ja siellä olivat paperikoneet 4 ja 5. 

Puut tuotiin uittamalla ja varastointiin tehtaan edustalla. Myös autopuut varastoitiin myöhemmässä vaiheessa vedessä. Ne pudotettiin järveen, jotta ne eivät kuivuisi.

Tällaisena kokonaisuutena muistan Kaipolan tehtaan nuoruusvuosiltani.

Some:n maailmanloppu

Illalla olin hämmennyksissäni. Tarkoitukseni oli soittaa ulkomaille WhatApilla. No ei pelannut - herjasi verkkovikaa kännykässä. Facebook ei toiminut tietokoneella, mutta näytti toimivan kännykässä. Ja Instagram näytti niin sanotusti toimivan. 

Buuttasin reitittimen ja kun se lähti käyntiin ei WhatsApin verkko-ongelmat näyttäneet ratkeavan. Joten tein myös resetin siihen perään. Sitten tein Telian sivuilla verkkotestin, joka toimi. Ja tein nopeustestin Speed Testillä. Yhteys oli kunnossa. Siis verkko olisi käypänen eli pelittäisi.

No sitten lamppu syttyi Facebook ja WhatsApp ovat saman talon tuotteita ja niin oli muuten Instagramkin. Joten vika lienee yhteinen, kun Facebook ei toiminut läppärissä ja WhatsApp ei ollenkaan. Siis Facebook näytti toimivan kännykässä, mutta ei oikeasti toiminut. Ja sama Instagramissa.

Sitten googlasin ja ensimmäinen vastaus oli, että palvelut olivat alhaalla sekä Facebookissa, että WhatsApissa ja Instagramissa. Myös Ilta-Lehti uutisoi saman.

Joutuihan tuossa hieman päätä raapimaan, että missä oli vika. Hetken vei ja olin oikeasti hieman hämmentynyt. Oireet olivat varsin kummalliset. Jälkikäteen ajateltuna jatkossa toimin  toisin ongelmaa selvittäessäni. Jotain opin tästäkin.

Ei se sittenkään ollut some:n maailmanloppu. Onneksi 😂

Olisiko se sittenkin ihmiselle parempi, jos some kokisi maailmanlopun? Edes viikoksi?

Sometuskoppi

Keuruulta löytyi vanhoja puhelinkoppeja kaksi kappaletta Jukojärventie 474 kohdilta. Varsinaisia nostalgisia malleja olivat molemmat. Nykyään niitä voisi käyttää sometuskoppeina. Jäisi muuten somettaminen vähiin, jos se tapahtuisi vain ko. kopista. Voi muuten olla ruuhkainen paikka 😊

eBike - Keuruu / Lammasperä / Myllyperä

Fillarit otettiin auton perään ja matka Keuruulle alkoi. Auto jätettiin parkkiin vanhan kirkon pihaan. Sitten ajeltiin ensin länteenpäin Lammasperälle. Sitten poljettiin aina Ketveleenlahden ohi ja käännyttiin pohjoiseen. Tanhuan talon jälkeen käännyttiin kohti Myllyperää. Siitä sitten ajeltiin etelään. Ilvesjärven kohdin käännyttiin länteen ja pian olimmekin takaisin Keuruulla.

Matkan varrella ollutta puhelinkoppia käytimme sometuskopppina. 

Matkaa kertyi 33,2 km.