Riihivuori loppuu ja Himos ei kehity

Riihivuoren hiihtokeskuksen toiminta Muuramessa loppuu. Keski-Suomi menetti yhden hiihtokeskuksen ja Himoksen kehitystä jarruttaa maa-alueiden vuokrasopimusriita.

Keskisuomalainen - Riihivuoren hiihtokeskuksen tarina

Keski-Suomi menetti Riihivuoren hiihtokeskuksen ja Himoksen kehitystä jarruttaa rinneyrittäjän Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n ja Jämsän kaupungin Keski-Himoksen maa-alueiden vuokrasopimuksen ja Toistaiseksi varauksen riita.

Olen keskisuomalaisena laskettelijana nähnyt Riihivuoren ja Himoksen toimintavuodet. Riihivuoren toiminta alkoi 1981 ja Himoksen 1984. Kaupparekisterin tietojen mukaan Himoksen vuosittainen liikevaihto on ollut noin neljä kertaa suurempi kuin Riihivuoren ja Himos on Suomen viidenneksi suurin hiihtokeskus.

Olen Jämsän kaupunginvaltuutettuna todella huolissani Jämsän kaupungin ja rinneyrittäjän Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n välisestä Keski-Himoksen maanvuokrasopimuksen ja Toistaiseksi varauksen kiistasta, minkä aikana rinneyrittäjä ei ole investoinut "uhkauksensa mukaisesti" merkittävästi yli kymmeneen vuoteen liiketoimintansa kehittämiseen. Tässähän ei voi olla kysymys valtuuston tahtotilasta, kun tiedetään valtuuston juuri päättäneen yksimielisesti yhteensä n. 4,45 M€:n panostukseen kylpylän saamiseksi Himokseen.

Olen laskettelevasta pikkupojasta lähtien ja nyt kaupunginvaltuutettuna nähnyt Himoksen rinnetoimintojen kehityksen ja kehityksen pysähtymisen sekä siinä matkan varrella mm. kaupungin aiemmatkin kylpyläaiesopimukset ehtoineen kahden ison rakennusliikkeen kanssa. Nyt haluaisin nähdä, että kaupunki ja rinneyrittäjä päivittävät Keski-Himoksen maa-alueiden vuokrasopimuksen ja Toistaiseksi varauksen tahtotilan sekä sopimukset.

Se on nyt todettava yli kymmenen vuoden kokemuksella, että oikeuden päätöksellä ei voida kehittää ko. Keski-Himoksen maa-alueita ja sitä kautta koko Himosta.

Matematiikka on raakaa ja kylmää

Jämsän kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 lopussa 23691 asukasta ja vuoden 2017 ennuste on noin 21000. Joten asukasluku on vähentynyt 11,4 %. Oletin että vähenemä on 219 tänä vuonna, mutta luku lienee kuitenkin suurempi kuin olettamani. 

Jämsän kaupungin vakituinen henkilöstömäärä oli vuuden 2010 lopuussa 1338. SOTE ulkoistuksessa siirtyi vuonna 2015 Jämsän Terveyteen 431 henkilöä, mikä vaikuuttaa sen vuoden lopun lukuarvoon. Jokilaakson Terveyteen siirtyi 1.9.2010 154 henkilöä ja se on tarkastelujakson ulkopuolella eli ne luvut sisältyisivät 2009 lukuun, mutta ei vuoteen 2010.

Kun henkilöstömäärä oli 2016 lopussa 803 ja väkiluku on vähentynyt tarkastelujaksolla 11,4 %.Eli asukasluvun vähenemää 11,4 % käyttäen saadaan väkiluvuksi 755. Matemaattisesti kun asiaa tarkastellaan, niin kaupungin palkkalistoilla on noin 45-50 hengen ylimäärä. 

Lisäoletuksena olen pitänyt sitä, että määräaikaisten määrä on suhteellisti vakio. Jätin sen tarkastelun ulkopuolelle, koska epävarmuuksia ja -tarkkuuksia on jo muutenkin.

Matematiikka on raakaa ja kylmää.

Miten lähestyisit asiaa inhimillisemmin?

Himos - Paljakka

Kävimme Himos Centerissä hakemassa Himoksen patikointireitit kartan. Lähtöpaikka on ison hiekkakentan luoteiskulmasta. Paljakan reittin on merkattu maastoon keltaisilla spraypisteillä ja kylteillä. Reitti on Länsi-Himoksen eteläpuolella. Reitille tulee kokonaisuudessaan matkaa 7,4 km. Nousuakin matkalla on ihan riittämiin.

Reitin maisemallisesti hienoin osuus on reitin etelä osa.

Ole huolellinen kulkiessasi, reitin merkinnät eivät ole aivan selkeät ja metsänhoidolliset työt saattavat harhauttaa merkityltä reitiltä. Itse ainakin jouduin olemaan erityisen tarkkana merkintöjen kanssa.

Kartan saa paperisena Himos Centeristä sen aukioloaikoina.

Alla kuvia parilta kierrokselta 2.10.2016 ja 24.9.2017.

2.10.2016

24.9.2017

Helikopteriperspektiivistä tarkasteltuna

Viime viikkoina on ollut erinäisiä keskusteluja eri tahojen kanssa liittyen Himokseen. Itse olen porautunut omissa teksteissäni jo kohtalaisen syvälle. En näe asiaa välttämättä enää jämsäläisen silmin etäältä asioita. Myös muiden isojen rinnekeskusten vertaaminen Himokseen luo näkemystä, miten me Jämsässä homma klaarataan.

Kaikkien keskustelujen tiimoilta Eero Hakonen kiteytti Himosta tarkastellen asiaa helikopteriperspektiivistä. Katsantokanta on fyysinen mäki eli se Himosvuoren mäki on ympyrän keskellä. Kuvassa hiihtokeskus sijoittuu mäen keskelle. Muut toiminnot sijoittuvat ympyrän laidalle ja tukevat ydinliiketoimintaa.

Joku voisi kysyä, että miksi kylpylä ei ole ympyrän keskellä? Esimerkiksi Levillä kylpylä on selkeästi laskettelua tukevaa liiketoimintaa. Laskettelu on sitä ydinliiketoiminta. Näin se on, kun itsekin tarkemmin asiaa mietin. Ja olen sen henkilökohtaisesti kokenutkin. Samoin golf on samaisessa roolissa tunturin juurella.

Täytyy hattua nostaa Eerolle erittäin hyvästä ja neutraalista lähestymistavasta. Oheiset kuvat ja tekstit kertovat sinullekkin sen yksinkertaisen viestin.

Alla olevat kuvat ja tekstit ovat Eero Hakosen käsialaa.

Mitä eroa on Rukan ja Himoksen kaavoittamisessa

Mitä eroa on Kuusamon kaupungin Rukan ja Jämsän kaupungin Himoksen Rinnealueiden asemakaavoittamisessa?

Rukalla; "Urheilu- ja virkityspalvelualue. Alue on tarkoitettu ensisijaisesti laskettelua varten, alueelle saa rakentaa sen käyttöä palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita joiden kerrosala saa olla korkeintaan 1 % alueen pinta-alasta"

Tästä löytyy dokumentti linkki

Himoksella; "Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, laskettelurinnealue. Alueella sallitaan pääkäyttötarkoitusta varten tapahtuva pienimuotoinen rakentaminen.

Tästä löytyy dokumentti linkki

Rukalla ei ole mitään esteitä rinneyrittäjän rakentaa sen liiketoimintaa palvelevia rakennuksia, vaikka kuinka valtavia määriä, kun Maanmittauslaitoksen rekisterin mukaan vuokra-alue on n. 170 ha. Rakentaa saa korkeintaan 1 % eli 1,7 ha eli 17 000 m2 (1 ha = 10 000 m2).

Himoksessa rinneyrittäjä ei voi rakentaa kuin pääkäyttötarkoitusta varten pienimuotoista rakentamista.

Mitä se on?

Jämsän kaupungin viranhaltijat ovat kertoneet, että pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista olisi tässä tapauksessa n. 80 kerrosneliömetriä.

Siis mitä eroa on kehittää laskettelurinteitä Kuusamossa ja Jämsässä? 

Mieti sitä !!!

Option tarkennettu rautalankamalli

Mistä on kyse, kun puhutaan niin sanotusta Himoksella niin sanotusta OPTIOSTA?

Lapin laskettelukeskukset Ruka, Ylläs ja Levi ovat käyttäneet tätä optio -mallia menestyksekkäästi, viimeaikoina Rukalla. Lapin virkamiehet ovat käyttäneet ansiokkaasti mallia erittäin useasti. Laskettelukeskuksien kehittyminen on ollut erittäin voimakasta ja tehokasta.

Koska kaikki eivät ymmärrä, mistä on oikein kyse, niin erittäin yksinkertainen rautalankamalli auttaa.

TARKENNETTU RAUTALANKAMALLI

1. Jämsän kaupunki omistaa maata A.

2. Hiihtokeskus Himosvuori Oy vuokraa maa-alueen A sovitulla hinnalla ja muine maankäyttösopimuksen ehtoineen.

3. Hiihtokeskus Himosvuori Oy houkuttelee alueelle uusia yrityksiä.

4. Yritys X on kiinnostunut alueesta A, jonka on vuokrannut Hiihtokeskus Himosvuori Oy Jämsän kaupungilta.

5. Yritys X ostaa maa alueen A Jämsän kaupungilta ja hinta on HINTA 1. Maankäyttösopimuksen mukaisesti Yritys X maksaa Jämsän kaupungille tietyn summan.

6. Yritys X omistaa maa-alueen ja siihen on jäi rasitteeksi hiihtokeskuksen vuokrasopimus

7. Rasitteetsa eli vuokrasopimuksen purusta Hiihtokeskus Himosvuori Oy saa tietyn summan HINTA 2 yritykseltä X

8. Näin alueelle on syntynyt uutta yritystoimintaa

9. Kaupunki saa rahansa ja Hiihtokeskus Himosvuori Oy saa rahaa laskettelutoiminnan kehittämiseen

Käypä hinta maa-alueesta, jolla on rasitteena vuokrasopimus on alhaisempi kuin ns. MARKKINAHINTA.

Eli maa-alueen hinta (käypä hinta), jolla on rasitteena vuokrasopimus on HINTA 1. Vuokrasopimuksen purun hinta on HINTA 2.

Yhteensä HINTA 1 + HINTA 2 = MARKKINAHINTA

Perälaudaksi voisi sopia niin, että kaikki kyseisellä mallilla saadut rahat (HINTA 2) sijoitetaan 100 prosenttisesti korvamerkittynä rinteiden kehittämiseen rinneinvestointeina.

Tällä kehittämisratkaisulla saadaan vilkatettua merkittävästi myös tonttikauppaa Himoksella loma-asuntoalueilla, kun rinteet kehittyvät. Tällä luodaan vetovoimaa alueelle. Lisäksi kaikki lisärakentaminen parantaa kaikkien alueella toimivien palveluyritysten kannattavuutta. Myös lisärakentaminen tuo kipeästi kaivattavaa rahaa mm. kiinteistöveroina kaupungin eli jämsäläisten kassaan.

Täytyy vielä muistuttaa, että hiihtokeskusbisness ei ole kultakaivos. Sillä ei rakenneta uusia rinnealuekokonaisuuksia hisseineen. Yhden rinnekokonaisuuden hinta on noin 20-30 M€ kaikkine rakennelmineen.

Tällä tavoin pohjoisen laskettelukeskuksia kehitetään joko metsähallituksen tai kunnan kanssa.

Ei meillä ole varaa jarrutella, nyt pitää painaa kaasua.

Opas teineille: Näin tulet toimeen natsimutsin kanssa

Alkuperäinen kirjoitus on Lapin kansassa.

Oli meinaan sen verran passeli kirjoitus, että oli otettava talteen. Meillä asuu natsifatsi ;)

- - -
Muutama viikko sitten törmäsin kanssasisareeni, monstermamaan eli hirviöäitiin, jollaista ei pitänyt olla olemassa. Myös hän oli kuullut olevansa lajimme ainoa edustaja. Tai näin meille oli annettu ymmärtää. Pian kuulimme, että meitä samanlaisia hiukan vaativia äitejä on useammassakin kodissa.

Koska kyseessä on hyvin tavallinen teinien väärinymmärrys äidistä ja naisesta, päätin luoda nuorille manuaalin (käytösohjeet), jonka avulla nuori kykenee toimimaan natsimutsin kanssa.

1. Herää aamulla tasan silloin kun se kello soi, äläkä missään nimessä torkuta sitä viittä vaille koulun alkuun. Aamuisin äidillä ei ole pinnaa, sillä hänkin on ihan tavallinen ihminen, vaikka et sitä heti uskoisi.

2. Syö aamupala, vaikka olisi kuinka kiire. Muussa tapauksessa hankit sinä päivänä wilma-merkinnän viimeistään kolmannelta tunnilta kun verensokerisi on jo niin alhaalla, että joko häiriköit tuntiopetusta tai nuokut pää pulpetissa. Äidit ovat allergisia ylimääräisille wilma-merkinnöille. Kaiken lisäksi niistä seuraa joko nollasta sataan kiihtyvä aggressio tai pahimmassa tapauksessa rahahanat sulkeutuvat ainakin seuraavan viikon viikko- tai kuukausirahan verran.

3. Kun tulet koulusta kotiin, tule suoraan kotiin. Syö, tee kotiläksyt ja sitten vielä ne äidin antamat kotityöt. Ja muista petata sänky. Siitä saatat saada ylimääräisiä pisteitä, joihin voit vedota silloin, kun äidilläsi on heikko hetki tai hän on esimerkiksi puhelimessa ystävänsä kanssa.

4. Kotonasi majaileva tyranniäiti ei tunne sanaa kohta tai joojoo. Äidille on ihan yksi lysti kenen vuoro on viedä roskat tai tyhjentää se saakelin tiskikone, mutta pöydillä ei saa lojua likaisia astioita, kun hän saapuu väsyneenä kotiin. Mikäli olet yhdenkään tehtävän unohtanut hoitaa, voit olla varma, että kotiin tullessaan äiti on varsin räjähdysherkkä. Pahimmassa tapauksessa saatat joutua imuroimaan koko talon ja vielä samalle iltaa.

5. Älä haahuile kotona pipopäässä, äläkä potki jalkapalloa sisätiloissa. Muutoin sinulla ei ole huomenna ehjää palloa tai lakkisi löytyy pieniksi paloiksi pilkottuna roskiksesta. Äitisi tietää, että saksilla voi tehdä muutakin kuin askarrella.

6. Mobiililaitteita ei saa tuoda ruokapöytään. Ainoa poikkeuslupa on äidillä itsellään, sillä hän haluaa aamuisin lukea päivän lehdet verkosta ja juoda samalla kupillisen kahvia kaikessa rauhassa. Älä missään nimessä mene kyseenalaistamaan tätä oikeutta ainakaan tasa-arvoon vedoten. Mikäli sen teet, puhelimesi on kanissa ainakin seuraavan viikon, ellei jopa kuukauden.

7. Laita puhelimesi pois arki-iltaisin viimeistään kello 21. Miksi jo silloin? No siksi, ettei äiti jaksa tapella joka saamarin ilta samoista asioista. Ja siksi, että jos se puhelin on käytössäsi yhtään pitempään, ei nukkumaanmenosta tule mitään ja kierre on valmis. Aamusi alkaa jälleen torkutuksella, sitten huudolla, kiireellä, aamupalattomuudella ja loppu päivä olikin sitten siinä. Kiitos wilma-viestin.

Luonnonvoimatkin ovat vastaan

Amerikan presidentin valtakausi on alkanut, mitä erilaisimpien ja huvittavien twiittauksien merkeissä. Naurussa on ollut pitelemistä. Myös erilaiset teatraaliset uutislähetykset hänen teoistaan saavat hymykuopat näkyviin itse kullakin.

Omaa presidentin luottoporukkaa on vaihdettu kiivaaseen tahtiin. Taitaa olla muutama pesti vaihdettu jo muutamaan otteeseen Lisäksi oman puolueen kannattajien osajoukko on asettunut vastapuolen leiriin. Kannatus ja mainekuva on ollut heikossa hapessa.

Kun miestä ei ole saanut vaihdettua, niin luonnonvoimat asettuivat vielä häntä vastaan. Ensi moukaroi Rita hurrikaani Texasia ja perään tulivat tulvat. Sitten iski Irma Floridaan aiheuttaen suurta tuhoa. Ja kolmaskin hurrikaani on mahdollisesti tulossa.

Vain aika näyttää, kuinka Amerikan Yhdysvaltojen presidentin teatraalinen ura presidenttinä jatkuu.

Mikä saa Donald Trumpin syöstettyä jakkaraltaan?
Vai jatkaako hän twiittailujaan?

Blogin kirjoittamisen arkea

Blogikirjoittajana on paljastettava itsensä. Kaikki tietävät kuka kirjoittaja on. Toisinaan tekstiä syntyy pulppuamalla, jopa myrskyten. Välillä alitajunta ei tuota yhtään mitään, ei sitten kerrassaan mitään. Silloin ei ole kirjoittamisen aika. On vain odotettava sopivaa hetkeä.

Teksti syntyy monesti ajatuksen virrasta. Välillä ammutaan hieman yli kiinnostuksen ylläpitämiseksi. Toisinaan ammutaan suoraan kohti, osumia välttäen. Joskus räväkkä ja yliampuva piristää. Välillä on hyvä vetää ihan riman alta, mutta navan alle ei sovi mennä. Monia kirjoitukset ärsyttävät, mutta faktat on tarkoitus olla selventäviä. Kiitoksiakin on rullut runsaasti.

Moni teksti syntyy faktan perusteella. Fiktiotakin voi välillä heittää sekaan. Hulvattomastikin voi välillä esiintyä. Tiettyjä niin sanottuja totuuksia voi aivan avoimesti ihmetellä kysymysten muodossa. Voi hämmästellä maailman menoa.

Tiettyjen totuuksien kirjoittaminen aiheuttaa sen, että Suomi 24 sivulla ruoditaan tekstiäni. No siellä voi aivan vapaasti asioita retostella nimettömänä. Pidän tietyn linjan. Insinööri tietää, että on olemassa voiman ja vastavoiman laki. Ja ne vastavoimat ovat niitä, jotka Suomi 24 sivulla riepottelevat minua. Joku selkeästi ohjaa vastavoimia, ja niiden toimista ei kannata yöunia menettää.

Kaikesta huolimatta ei kukaan ole soittanut, että jutut eivät pidä paikkaansa. Faktajutuissa esintyy toisinaan nimiä. Fakta on faktaa. No asioillahan on aina kaksi puolta. Kerran eräs herkkähipiäinen virkamies kyllä pyysi poistamaan nimensä, mutta tämä on ainoa poikkeus. Mutta sellaiselle ihmisluonteelle ei voi mitään.

Mutta jatkan omaa linjaani pääsääntöisesti faktojen muodossa - intuitiolla ja tunteella.

Himoksen vetovoimayritysten aloittamisen ja kehittämisen tukeminen

Tässä on usealta taholta aina sanottu, että hiihtokeskus on saanut sitä ja tätä. Sitten tein lyhyen tutkielman saaduista tuista. Ja lopussa esitän lukijoille kysymyksen.

Sitten itse tutkielmaan...

--

Jämsän kaupunki on antanut Himoshotellin maapohjan (Säyrylän koulun ja sen ympäristön maat) Säyrylän Vapaa-aikakeskus Oy (Himoshotellin) perustamiseen "pienosakkaana apportiona", eli käytännössä ilman korvausta. Säyrylän Vapaa-aikakeskus meni konkurssiin ja kaupunki menetti osakkuutensa ja maansa. Konkurssipesän vakuudenhaltija vaihtoi kiinteistövaihdolla kiinteistön rakennuksineen Haljaloille.

Kaupunki tuki Hotellin tuloa Himokseen n. 330 000 eurolla.
--
Kaupunki rahoitti Himos Centerin rakentamisen ja sen päätoimijaksi tuli Haljaloiden yhtiöt. Haljalat eivät saaneet rakennukselle rahoitusta, koska Hannu Haljala oli linnassa talorikosten ja petoksen vuoksi. Rikokset on sovitettu. Kiinteistö oli luonnollisesti kaupungin vakuutena. Kaupunki vapautti kiinteistö, kun se siirtyi kiinteistön lainojen vakuudeksi eläkeyhtiölle ja kiinteistö täysin Haljaloiden omistukseen.

Kaupunki tuki Himos Centerin tuloa himokseen Haljaloiden yhtiöiden tukikohdaksi.
--
Jämsän kaupunki teki Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n kanssa Keski-Himos alueen kehittämissopimuksen Masterplanin mukaisesta toteuttamisesta. Sopimus perustui hiihtokeskusalueen vetovoimalla ja koko kehittämisalueen maanvuokrasopimukseen. Vuokrasopimuksen allekirjoitushetkellä koko kehittämisaluetta ei voitu vuokrata, koska kaupunki oli vuokrannut siitä osan Haljaloiden yhtiölle. Kaupunki kieltäytyi sopimuksesta, kun se sai paremman tarjouksen YIT Rakennus Oy:ltä.

Kaupunki ei ollut valmis tukemaan Keski-Himos alueen ja samalla koko Himoksen rinneliiketoimintojen kehittämistä.
--
Jämsän kaupunki vaihtoi golfkentän perustajan Himos Resort Oy:n kanssa kentän maat Himoskylä asemakaavan rakennusoikeusalueen 3 900 kem2:n tonttiin ja vuokrasi kentän takaisin kaupungilta. Resort Oy myi rakennusoikeuden Holiday Club Resorts Oy:lle 20 %:n katteella ja käytti rahat golfkentän rakentamiseen. Kaupunki osti kenttäalueen takaisin ominen kiemuraisine ehtoineen.

Kaupunki tuki Golfkentän tuloa Himokseen yli 700 000 €:lla.
--
Jämsän kaupunki ostaa 3 M€:lla kylpylätontin ja rakentaa sen yhteyteen "sovittuja muutoksia" 1 450 000 €:lla.

Kaupunki tukee kylpylän tuloa Himoksen 4,45 M€:lla. Tämä on se, mikä on tiedossa tällä hetkellä.
--
Ja sitten itse kysymykseen, minkä kirjoituksen alussa lupasin...

Voiko joku nimetä ne tukitoimet, millä kaupunki on tukenut Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n hankkeita ja niiden kehittämistä Himoksessa?

Minä en muuten tiedä ensimmäistäkään.

Vastaukset voi kirjoittaa blogin kommenttiin tähän alle. Jään odottamaan vastauksia kysymykseeni.

LISÄYS:

29.10.1984 päätöksen mukaan kaupunki rakentaa pysäköintialueen, vesi- ja viemärijohdon, teitä sekä tukirakennuksen ja 2,8 Mmk, josta hiihtokeskus maksaa takaisin 2,25 Mmk kymmenen vuoden vuokra-ajan kuluessa. Eli euroina 92 500 € (550 000 mk). Maksu maksettiin takaisin etuajassa.

Himottu vuori kirja sivut 94-95

"Tukirakennuksen lunastus etuajassa
Himosvuori Oy oli aloittanut kesällä 1987 Länsi-Himoksen rakentamisen. Juhani Ojalaa kaivelee, että yhtiö joutui maksamaan ensin alueelle rakennetusta kunnallistekniikasta yli kaksi miljoonaa markkaa ja vielä verkoston liittymismaksut sinne valmistuviin rakennuksiin. Kaupungin säästöpolitiikka johtui Ojalan käsityksen mukaan valtuutettujen Aku Lindroosin ja Veikko Kukkolan jatkuvasta painostuskampanjasta sekä kaupunginjohtaja Markku Lehtimäen nihkeästä asenteesta rinneyrittäjiä kohtaan.

Kaupunki lunasti Himosvuori Oy:ltä sen tekemän kunnallistekniikkainvestoinnin keväällä 1989, kun alueen asukkaat ja muutkin toimijat halusivat liittyä siihen. ”Me käytimme rahat Pohjois-Himoksen tukirakennuksen lunastamiseen, peräti seitsemän vuotta etuajassa, koska Kukkola ja Lindroos olivat jatkuvasti levittäneet perättömiä huhuja vuokran maksamatta jättämisestä.

Tukirakennuksen lunastuksen kautta rinneyhtiö sai vapautettua kaupungin hallussa olleita tärkeitä alkupään haltijavelkakirjoja uusien laajennushankkeidensa vakuudeksi. Samalla saatiin pahansuopaiset vastustajat siltä osin hiljaisiksi. Kirjan kuvatekstissä on, että Himosvuori Oy lunasti 1989 tukirakennuksen 2,5 Mmk:lla."