lauantai 16. syyskuuta 2017

Option tarkennettu rautalankamalli

Mistä on kyse, kun puhutaan niin sanotusta Himoksella niin sanotusta OPTIOSTA?

Lapin laskettelukeskukset Ruka, Ylläs ja Levi ovat käyttäneet tätä optio -mallia menestyksekkäästi, viimeaikoina Rukalla. Lapin virkamiehet ovat käyttäneet ansiokkaasti mallia erittäin useasti. Laskettelukeskuksien kehittyminen on ollut erittäin voimakasta ja tehokasta.

Koska kaikki eivät ymmärrä, mistä on oikein kyse, niin erittäin yksinkertainen rautalankamalli auttaa.

TARKENNETTU RAUTALANKAMALLI

1. Jämsän kaupunki omistaa maata A.

2. Hiihtokeskus Himosvuori Oy vuokraa maa-alueen A sovitulla hinnalla ja muine maankäyttösopimuksen ehtoineen.

3. Hiihtokeskus Himosvuori Oy houkuttelee alueelle uusia yrityksiä.

4. Yritys X on kiinnostunut alueesta A, jonka on vuokrannut Hiihtokeskus Himosvuori Oy Jämsän kaupungilta.

5. Yritys X ostaa maa alueen A Jämsän kaupungilta ja hinta on HINTA 1. Maankäyttösopimuksen mukaisesti Yritys X maksaa Jämsän kaupungille tietyn summan.

6. Yritys X omistaa maa-alueen ja siihen on jäi rasitteeksi hiihtokeskuksen vuokrasopimus

7. Rasitteetsa eli vuokrasopimuksen purusta Hiihtokeskus Himosvuori Oy saa tietyn summan HINTA 2 yritykseltä X

8. Näin alueelle on syntynyt uutta yritystoimintaa

9. Kaupunki saa rahansa ja Hiihtokeskus Himosvuori Oy saa rahaa laskettelutoiminnan kehittämiseen

Käypä hinta maa-alueesta, jolla on rasitteena vuokrasopimus on alhaisempi kuin ns. MARKKINAHINTA.

Eli maa-alueen hinta (käypä hinta), jolla on rasitteena vuokrasopimus on HINTA 1. Vuokrasopimuksen purun hinta on HINTA 2.

Yhteensä HINTA 1 + HINTA 2 = MARKKINAHINTA

Perälaudaksi voisi sopia niin, että kaikki kyseisellä mallilla saadut rahat (HINTA 2) sijoitetaan 100 prosenttisesti korvamerkittynä rinteiden kehittämiseen rinneinvestointeina.

Tällä kehittämisratkaisulla saadaan vilkatettua merkittävästi myös tonttikauppaa Himoksella loma-asuntoalueilla, kun rinteet kehittyvät. Tällä luodaan vetovoimaa alueelle. Lisäksi kaikki lisärakentaminen parantaa kaikkien alueella toimivien palveluyritysten kannattavuutta. Myös lisärakentaminen tuo kipeästi kaivattavaa rahaa mm. kiinteistöveroina kaupungin eli jämsäläisten kassaan.

Täytyy vielä muistuttaa, että hiihtokeskusbisness ei ole kultakaivos. Sillä ei rakenneta uusia rinnealuekokonaisuuksia hisseineen. Yhden rinnekokonaisuuden hinta on noin 20-30 M€ kaikkine rakennelmineen.

Tällä tavoin pohjoisen laskettelukeskuksia kehitetään joko metsähallituksen tai kunnan kanssa.

Ei meillä ole varaa jarrutella, nyt pitää painaa kaasua.

Ei kommentteja: