Aamulehti mielipidekirjoitus 27.5.2025
Tuulivoima ja datakeskukset eivät ole osa ratkaisua, vaan osa ongelmaa
Tuulivoiman lisäksi tarvitaan investointeja säätövoimaan sähkön riittävyyden ja vakauden takaamiseksi, kirjoittaa Jaakko Rytilä.
Suomi tavoittelee hiilineutraalia sähköntuotantoa tuulivoiman avulla, mutta sähkönkulutuksen räjähdysmäinen kasvu, erityisesti datakeskusten ja liikenteen sähköistymisen vuoksi, asettaa haasteita sähköjärjestelmän vakaudelle. Pelkkä tuulivoiman lisääminen ei riitä, vaan tarvitaan valtavia investointeja säätövoimaan sähkön riittävyyden ja vakauden takaamiseksi.
Tulevaisuudessa sähkönkulutus kasvaa merkittävästi. Jos Suomeen rakennetaan 100 suurta datakeskusta, joista kukin tarvitsee keskimäärin 100 megawattia (MW) jatkuvaa tehoa, sähköverkkoon syntyy 10 000 megawatin jatkuvaa lisäkuormaa. Tämä vastaa usean Olkiluoto 3 -ydinreaktorin tehoa.
Tieliikenteen sähköistäminen (henkilö- ja tavaraliikenne) lisää kulutusta noin 13,5 terawattituntia (TWh) vuosittain, mikä vastaa noin 1544 megawatin jatkuvaa tehoa. Terästeollisuuden siirtyminen vetypelkistykseen lisää kulutusta noin 1164 MW:lla jatkuvaa tehoa. Yhteensä datakeskukset, liikenteen sähköistäminen ja terästeollisuuden vihreä siirtymä tuovat sähköverkkoon huikeat 12 708 megawatin uuden, jatkuvan kulutuspiikin. Jos tämä kulutus pyrittäisiin kattamaan yksinomaan tuulivoimalla, jonka keskimääräinen tuotanto on noin 40 prosenttia nimellistehostaan, tarvittaisiin lähes 3971 uutta suurta tuulivoimalaa. Koko tieliikenteen sähköistäminen on siis pikkujuttu verrattuna datakeskusten aiheuttamaan kulutukseen.
Tuhansien tuulivoimaloiden rakentaminen voisi kattaa keskimääräisen sähköntarpeen, mutta se ei ratkaise tuulivoiman satunnaisuutta ja inertiaongelmaa. Sähköntuotanto vaihtelee rajusti tuulen tyyntyessä tai noustessa, ja järjestelmän on reagoitava siihen välittömästi taajuuden vakauden takaamiseksi. Skenaariossa, jossa uutta ydin- tai vesivoimaa ei voida rakentaa nopeasti ja sähkön tuonti voidaan korkeintaan kaksinkertaistaa, tilanne on erittäin haastava.
Tarvittavia ratkaisuja on viisi.
1. Massiiviset akkuvarastot, jotka kattavat tuhansien megawattien tehovajeen tunteja tai päiviä. Haasteina ovat valtavat investointikustannukset ja raaka-aineiden saatavuus.
2. Äärimmäisen tehokas kysyntäjousto, jossa suurkuluttajien (datakeskukset, vetyä tuottava terästeollisuus, liikenne) sähkönkulutus ohjataan dynaamisesti sähkön saatavuuden mukaan. Vetyä ja muita energiavarastoja tulisi voida varastoida paikan päällä.
3. Joustavat biovoimalaitokset maksimikapasiteetilla nopeasti käynnistettävänä ja säädettävänä voimana. Tämä edellyttäisi laitosten joustavuuden parantamista ja uusien voimaloiden rakentamista, mutta biopolttoaineiden kestävä saatavuus on kriittinen kysymys.
4. Verkon vakauden ratkaisujen massiivinen laajentaminen, kuten valtavat investoinnit synkronikondensaattoreihin ja muihin tehoelektroniikkalaitteisiin verkon taajuuden vakauttamiseksi.
5. Rajasiirtoyhteyksien täysimääräinen hyödyntäminen ja tiiviimpi yhteistyö Pohjoismaiden välillä.
Jos hiilineutraaliin yhteiskuntaan pyritään massiivisesti kasvavan sähkönkulutuksen ja tuulivoiman varassa ilman uutta ydin- tai vesivoimaa, investointitarpeet säätövoimaan ovat valtavat. Tämä vaatisi kymmenien tai jopa satojen miljardien eurojen investointeja akkuvarastoihin, verkon vahvistamiseen ja teollisuuden prosessien joustavuuteen.
Jaakko Rytilä
Kihniö
