Salmi.
Jyrki tuopi kainalossa, varpu tuopi vakkasella, miikkula koko reellä.
Antrea.
Jyrki heinää syleltä, pyhä risti parmahalta.
Koivisto.
Jyrki ahvenkesselin kera tulee, miikkula vihannan vihkon.
Vuonninen.
Jyrki ahvenkesselin tuopi.
Kuusamo.
Jyrinpäivänä jyräys kalamiehen kattilassa.
Savonlinna.
Jyrinpäivänä jyräys lintumiehen pyydyksessä, ristinpäivänä rimaus kalamiehen kattilassa.
Riistavesi.
Luteitten karkoittamiseksi talosta tuotiin ennen jyrkiä tapetun käärmeen pää kenenkään tietämättä tupaan ja pantiin seinän rakoon. Silloin lähtivät luteet talosta pois.
Sortavala.
Jos ennen jyrinpäivää kuka käärmeen tappaa ja vie kapustamaahan, niin sinä kesänä eivät madot kapustoja syö.
Suistamo.
Kapusta = kaali.
Jyrinpäivänä piti olla oikein hiljaa. Piti kävellä sukkasillaan ja voidella oven saranatkin. Sitten ei ukkonen tehnyt kesällä pahojaan.
Uusikirkko.
Jyrinpäivänä ei saa tehdä mitään semmoista työtä, joka ryskää tai rymähtelee. Kesällä ei sitten ukkonen tee vahinkoa karjalle eikä kartanolle.
Pielavesi.
Jyrinpäivänä ei saa halkoja kolisten pudottaa lattialle, ettei kesällä ukkonen huoneissa tärisisi.
Vuokkiniemi.
Jyrinpäivänä ei saanut jauhaa, ei kävellä kovasti huoneissa eikä hakata, vieläpä pidettiin vaatteet ovissa, etteivät ovet paukkaneet. Tämä hiljaisuus merkitsi sitä, että sitten ei kesällä paukkanut ukkonen. Kuta hiljempaa sinä päivänä oli, sitä rauhaisampi oli kesä.
Haukivuori.
Jyrkinä jos russakkakin rusahtaa, tulee kesällä ukkonen.
Liperi.
Jyrynpäivänä kuljeskeltiin metsissä jyskämässä sen sijaan kun kotona hiljaa oltiin, että ukkonen jyrisisi metsissä eikä kotona.
Kärsämäki.
Jyrinpäivänä on piirakan tekeminen värttinällä kielletty, ja köysiä ei sinä päivänä suvaittaisi nähdä, jotta muka ei kesällä käärmeitä näkisi paljon.
Suojärvi.
Yrjönpäivänä eivät akat kehrää, peläten kovia ukonilmoja.
Karttula.
Jyrinpäivänä ei pidä antaa kellekään mitään, että tulisi hyvä vuosi.
Kontiolahti.
Jyrkinä ei saa viedä mitään toiseen taloon, ei edes tulta.
Impilahti.
Jyrinpäivänä ei milloinkaan menty paljain käsin ulos. Pidettiin aina lapaset käsissä, vaikka olisi kuinka lämmin ilma ollut. Sanottiin, että kädet ovat koko kesän kipeitä täynnä, kun jyrkinä on paljain käsin.
Kuolemajärvi.
Jyrinpäivänä kaikki narut, kirveet, vasarat, viikatteet, härkkimet, piirakkakapulat, seulat ja puukot peitettiin maahan tai muualle, etteivät ne olleet näkösällä. Tämä peittäminen merkitsi, että ei tullut seka- melskaa asioissa missään eikä kiistoja talon joukon kesken.
Suojärvi.
Jyrinpäivä on heposien hengähdyspäivä, silloin ei saa ajaa heposilla. Ken ajaa, sitä karhu kesällä ahdistaa.
Vuonninen.
Jyrinpäivän aattona tehtiin ennen liidulla tai savella kaikkiin oviin, olipa suoja mikä tahansa, semmoinen pyöreä kuin pienen tuopin pohja, ja keskeen tehtiin vielä pystyristi. Kirnuihinkin tehtiin semmoiset ristit.
Joroinen.
Jyrinpäivänä raudoilla kierrettiin huoneet ympäri, kirves kädessä, jokin rauta kainalossa tai muuten, etteivät madot tulisi pihaan.
Ilomantsi.
Jyrkinä kastelevat nuoret ja vanhat toisiaan, etteivät kesällä sääsket söisi.
Moloskovitsa.
Jyristä alkavalla viikolla aloitettiin touon teko. Kun aamiaisaika lähestyi, emäntä toi aitasta ne kolme rukiista leipää, jotka olivat joulunpyhät olleet pöydällä, ja pesi niistä lian. Sitten hän leikkasi ne palasiksi ja pani suureen pataan, jossa oli keitettyä maitoa. Näin valmistettiin kyntäjille ja kylväjille aamiainen.
Ulvila.
Jyrinpäivänä pitää nousta varhain aamusella tupaa lämmittämään ja rieska jouduttaa. Kuka ensimmäisenä kerkeää tupansa lämmitä panemaan, sen kesätyöt ovat aina etukynnessä tehdyt.
Rääkkylä.
Jyrinpäivää vasten yöllä mentiin navettaan takaperin kävellen ja silmät kiinni koettelemaan sonnin kiveksiä. Kesällä tämän johdosta löydettiin paljon vesilintujen pesiä, joista otettiin munat, keitettiin ja syö- tiin.
Nilsiä.
Jyrinaamuna toivotaan miestä ensimmäiseksi vieraaksi taloon. Jos nainen sattuu tulemaan, seuraa siitä onnettomuuksia.
Koprina.
Kiehuvaan lähteeseen pantiin vaskiraha jyrinyönä.
Pielavesi.
Pennasessa jyrinpäivää pidettiin jonkinmoisena juhlana. Silloin ei saanut talossa roiskia eikä kovaa puhella. Isoa kuusta papitettiin ja lahjottiin se seisoo vieläkin sen talon pellon pientareella maantien vieressä. Kuusen juurelle vietiin ruokia: piiraita, voita, maitoa, munia ja lihaa. Jos eläin keskellä kesää kuoli, siinä se vika, ettei sikealla tavalla tullut jyrin päivä pidettyä.
Kitee.
Lunkulansaaressa Salmin on ollut tapana lahjoittaa rukoushuoneelle jyrkinä pässi, "villavuona". Joku lupautuu sen tekemään onnettomuuden tulon estämiseksi tai karjan menestykseksi. Se luvataan jo lampaan synnyttyä. Entiseen aikaan syötiin vuona rukoushuoneella, myöhemmin tuli tavaksi se myydä; rahat peri rukoushuone.
Salmi.
Keväällä jyrinpäivänä pitää panna talvelliset uuniluudat aidanseipäisiin. Sitten menestyvät kanat hyvästi, eivätkä haukat niitä tapaa.
Juva.
Jos ennen jyrkiä löytää sammakon ja syöttää siitä toisen puolen hevoselle ja toisen puolen ompelee kellon kantaan, niin ei sinä kesänä hevonen kauas loittone eikä aitojen yli hypi.
Liperi.
Lohen nahka syötetään hä-rälle jyrinpäivänä. Sitten se on hyvä. Lehmistä sanottiin: "Jyrkinä kun jyrähtää, niin paavaliksi pamahtaa." Jyrkinä kun käypi härällä, niin paavaliksi poikii.
Valkeasaari.
Jyrinpäivänä juoksevat lapset koko aamun kello kädessä: lehmät tulevat paremmin kotiin.
Venehjärvi.
Oli vielä moniailla, jotta jyriä ajettiin. Illalla lehmänkelloja ja kaikkia tiukuja aisoihin, ja ajettiin hämärissä jyriä, jotta jos ei ajeta, niin eivät elä vasikat.
Utajärvi.
Ennen oli sellainen tapa, että jyrinpäivän aattoiltana juostiin lehmien kelloja kaulassa myötäpäivään ympäri rakennuksien kolmeen kertaan ja juostessa luettiin: "Pyhä Jyrki syöttäi, pane hurtat kiinni; sivo sellin seipähäh, otsa päin kiveh, takaraivo tantereh, olkisih ohjaksih, vaskisih valjaksih, rautasih rinnuimih!"
Salmi.
Jyrinpäivänä, aamulla, ennen syöntiä, ennen juontia, heti noustua, pannaan kirves vyön alle ja otetaan kellot käteen. Kierretään talo kaksi kertaa myötäpäivään, kerran vastapäivään. Luetaan: "Pyhä Jyrgi kormelitsa, kui katšoit katoksen alla, niin katšo kannarvikossa; loaai rautazet aiat moast saati taivahazen, taivahasta moahan asti, ku ei peäsis lintu peälitš lentämäh, hiiri alitše juoksemah!"
Suojärvi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti