Ei ollut ketään saattamassa kun vanhemmat oli viikot töissä pelloilla ja illat ja viikonloput sodassa.
Koululle piti suunnistaa kyläkirkon tuoreen maalin hajun perusteella umpitiheässä metsässä pilkkopimeässä, kun pakkasta oli -49 astetta ja lunta oli kaulaan asti kesälläkin.
Ja kesällä ilma oli sakeanaan tuohivirsujeni kokoisia hyttysiä, jotka eivät imeneet verta vaan söivät lihaa ja saalistivat ne heikoimmat naapurin lapset, joita lukemattomat sudet ja karhut eivät olleet vielä syöneet.
Mutta tänä päivänä ne kovat ajat ovatkin, kun oravannahoilla pitäisi töppöset saada.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti