MOT - Sähkölaskun salaisuus

Kuuntelin MOT ohjelmaa, joka kertoo sähkölaskun salaisuuden energiakriisissä. Otin otteita ohjelmasta oman pääni mukaan.

- - -

Sähkön tuottamisen kustannukset eivät ole nousseet energiakriisissä. 

Sähkömarkkinat ovat aika erikoislaatuinen markkina, täytyy myöntää. Energiakriisi on energiantuottajien paratiisi, parempaa ei voi olla.

Ennen sähköenergia maksoi noin 5 c/kWh ja nyt kriisissä se on ollut 20-40 c/kWh.

Täm on tulonsiirto sähkön kuluttajilta tuottajille. Ei tämä ihan oikeudenmukaista ole. Ei näin voida toimia reilussa pelissä.

Suomeen on tuotu sähköä Venäjältä noin 10 % Suomen kulutuksesta. Kriisissä sähkön hinta moninkertaistuisi.

Sähkömarkkinat on hyvä mekanismi hoitamaan sähkön kysyntää ja tarjontaa. Mutta kriisitilanteissa sähkömarkkina ei toimi oikein. Sähkön hinta voi ryöstäytyä.

Hintaennätys oli syksyllä 8.8.2022 86 c/kWh. Normaalisti hinta on ollut 3-5 c/kWh ja syksyllä 2022 hinta oli keskimäärin keskimäärin 25 c/kWh.

Yhtiöt ovat tehneet aivan valtavia voittoja.

Kun tuulee, niin Suomen sähköenergian tarpeesta voidaan tuottaa noin 1/3 Suomen sähköstä.

Huomenna tuotettu ja kulutettu sähkö myydään tänään sähköpörssissä. Sähkönkuluttajat kertovat paljon ne tarvitsevat sähköä. Sähkön tuottajat kertovat paljon ne voivat tuottaa sähköä ja mihin hintaan.

Sähkökaupalla on ajojärjestys. Ensimmäiseksi tarjotaan halvimpia, päästöttömiä, aurinko ja tuulivoimaa, tuotantokustannus 0,5 c/kWh, vesivoimaa 1,0 c/kWh, ydinvoima, tuotantokustannus 1,5 c/kWh. Jos halvat eivät riitä, energiayhtiöt alkavat myydä kalliimpaa fossiililla polttoaineilla tuotettua sähköä, kivihiili 20 c/kWh ja kaasu 55 c/kWh.

Tarjousten perusteella sähköpörssi määrittää sähkölle markkinahinnan. Kaikki sähkö myydään kalleimman pörssissä läpimenneen myyntitarjouksen hinnalla. Vaikka suurin osa tuotetusta sähköstä olisi tuotettu halvalla, se myydään kalleimman fossiilisähkön hintaan. Tätä kutsutaan marginaalihinnoitteluksi.

Tämä on hinnanmuodostusmallin ongelma. Kallein energiantuotantomuoto, mikä meillä on, se asettaa hinnan kaikelle sähköntuotannolle. Hinta määräytyy Saksasta, ei Suomesta eikä Pohjoismaista.

Tämähän on niin kuin hinnanmuodostusmallin ongelma. Ja lähtee yksinkertaisesti siitä, että se kallein energiatuotantomuoto, mikä meillä on, se asettaa hinnan kaikelle sähköntuotannolle.

Aalto yliopiston tutkijoiden ehdotus oli, että muutetaan mallia tässä poikkeustilanteessa. Yksinkertaistaen ajojärjestys menisi kahdessa osassa ensin päästöttömät, aurinko, tuuli, vesi ja ydinvoima. Niille tulisi halpa hinta, tuotantokustannusten mukaan. Sitten jos sähköä tarvitaan enemmän, toinen olisi kalliimpaa, hiili tai kaasupohjaista sähköä. Lopputuloksena olisi kohtuullinen sähkölasku.

Kuka hyötyy? 

Ja tässä markkinatilanteessa voi sanoa, että ilman muuta sähköntuottajat, joilla on puhdasta energiantuotantoa. Energiakriisi on ihan oikeastaan energiantuottajan paratiisi.

Tiedätkö, miten korkealle se sähkön hinta voi teoriassa nousta? Se voi nousta 4 euroon kilowattitunnilta. Jos se sähkö normaalisti maksaa 4 senttiä kilowattitunti ja viime syksynä se oli niinkin korkealla kuin 40 senttiä kilowattitunti. Se voi nousta siitä vielä 10 kertaa isommaksi. Siis jos tää kahvi olisi 4 € normaalisti, niin puhutaan neljänsadan euron kahvikupista. Voisitko kahvia vielä sillä juoda? Ei kiitos.

Olisiko mallissa korjattavaa?

Kysymyksestä on käyty vääntöä EU maiden välillä. Iso osa esitetyistä ratkaisuista vastaa Aalto Yliopiston ehdotusta, jonkinlainen huippuhintojen leikkuri. Jos yksi sähkön lähde kallistuu äkisti, se erotettaisiin markkinasta ja myytäisiin erikseen sovittuun hintaan. Näin kaikki sähkö ei kallistuisi yhden kalliin energiamuodon vuoksi. Suomen energiasta vastaavasta ministeriöstä eli työ- ja elinkeinoministeriöstä ei tällaisia avauksia kuitenkaan ole kuultu.

Lintilän kirjeessä ehdotetaan sähkön hintakaton alentamista. Se on tällä hetkellä 4 € kilowattitunnilta. Lintilä on ehdottanut, että se laskisi 1-2 € kilowattitunnilta. Sähkön markkinahinta ei käynyt viime vuonna kertaakaan Lintilän ehdottamassa hintakatossa.

Suomi on mukana Hollannin laatimassa kirjeessä, missä vastustetaan kaikin tavoin sähkömarkkinamallin muutoksia. Kirjeessä ei ehdoteta hintakaton alentamista neljästä eurosta.

- - - 

Eli varaudu siihen, että sähkö voi maksaa 4 € kilowattitunnilta, vaikka sen tuottaminen maksaa vain sadasosan siitä. 

Journalismi

Journalismi on toimintaa, jonka tehtävänä on 

• kerätä, 
• varmentaa ja 
• eritellä tietoa 

ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa. 

Sen kohteena ovat erityisesti 

• yhteiskunnallisesti tärkeät, 
• ajankohtaiset ja 
• kiinnostavat asiat ja 
• ihmiset. 

Sana journalismi tulee ranskan sanasta jour, joka merkitsee päivää. Journalismia harjoittavat journalistit eli toimittajat.

Journalismia julkaistaan 

• sanomalehdissä, 
• televisiossa, 
• radiossa, 
• internetissä ja 
• kirjoissa. 

Journalismi itsessään on julkaisumuodosta riippumatonta, mutta nykyisin tehdään usein jako

• printtijournalismin ja 
• verkkojournalismin välillä. 

Verkkomedia miellettiin aluksi sanomalehtien sähköiseksi versioksi, mutta siitä on kehittynyt ympäristönä pikemminkin 

• radion, 
• television ja 
• printtimedian fuusio, 

joka perustuu tekstiin enemmän kuin televisiojournalismi, mutta vähemmän kuin printtijournalismi.

Verkkojournalismille on muodostuneet omat viestinnälliset ja sosiaaliset käytännöt.

Lähde: Wikipedia

Toijalanranta - Rasuanniemi

Kevätaurinko paistoi ja jäälle tahtoi mieli. Suunnaksi otettiin Kankarisvesi. Auto jätettiin Toijalanrantaan. Siellä oli muutama muukin auto. Rannasta lähti loistava aurattu baana rantaa pitkin Rasuanniemen laavulle. Pienoinen kylmä pohjoistuuli viilensi kyllä menoa ja paikalleen ei juuri tohtinut jäädä. Ulkoilijoita oli välillä ihan ruuhkaksi asti. Paluumatka autolle myötätuulessa on jo siedettävä. 

Aurattu reitti jatkui Muilahteen päin ties minne saakka. Iso kiitos auraajille.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki P-paikka

Heretyn luontopolku - Isojärvi

Tulihan lähdettyä Isojärvelle talviseen aikaan. Heretyn parkkipaikalla oli mennessä jo muutama auto. Heretyn metsäkämppä oli talvisessa asussaan. Lähdimme saunan kulmalta kiertämään Heretyn luontopolkua, vihreällä merkitty reitti. Näin talvisena aikana polku oli erinomaisessa kunnossa, luminen ja mukava kävellä, ei ollenkaan jäinen. Alkumatka oli ns. uutta polkua ja hetken kuluttua se yhdistyi vanhaan polkuun. Rauhallisen mukava oli reitti. Paluumatkalla piipahdimme Kannuslahden laavulla ja söimme eväät. Siitä oli enää pieni matka autolle. Palatessamme autolle sinne oli ilmestynyt noin kymmenkunta autoa. 

Reitin pituus oli noin 3 km, mutta kuten yleisesti tiedetään mäkinen maasto on "hikinen" kulkea.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki P-paikka

Himos - Kevätauringossa

Tulee nykyään ronklattua noiden kelien kanssa. Aurinko paistoi ja kun pakkanen laski alle -15 C, niin rinteitä koluamaan.  Rinteet on ihan huippukunnossa, kovaa lunta ja jäästä ei ole tietoakaan. Vauhti se vaan kasvaa, mitä pidemmälle kevättä edetään. Taas osaan tuon homman, laskettelemisen riemun. Yksi kuva on historian havinaa , kuva tukirakennuksesta Pohjois-Himoksen kahvion seinällä joulukuulta 1985.

Ilmalämpöpumpun sähkönsäästö

Ostin puolitoista vuotta sitten ilmalämpöpumpun. Mietin, miten voisin saada selville sen tuomat sähkönsäästöhyödyt. Keräsin Elenia Aina -järjestelmästä kuukausittaiset sähkönkulutukset ja keskilämpötilat ennen ja myöhemmin jälkeen hankinnan. Siniset pisteet ovat aika ennen ilmalämpöpumppua ja punaiset sen jälkeen. Sijoitin kuukauden keskilämpötilat Y-akselille ja sähkönkulutuksen X-akselille, koska sähkökulutus on riippuvainen kuukauden keskilämpötilasta sähkölämmitteisessä talossa. Viimeisen kuukauden (2/2023) merkitsin graafiin punaisella ympyrällä.

Sitten katselin taulukkoa ja nopealla silmäyksellä voin todeta, että säästän lämmityskaudella noin 200 kWh/kk, siis sinisen ja punaisen viivan etäisyys toisistaan vaakasuorassa. Minun sähkönenergian hinnoilla päivä 5,19 snt/kWh ja yö 3,99 snt/kWh säästö kuukaudessa on noin 60 €.

Jos sähköenergian hinta olisi 10 snt/kWh, siis pörssisähkön tämänhetkinen hinta, niin säästö olisi noin 70 € kuukaudessa.

Jos olisin lyönyt kiinni tarjouksen 30 snt/kWh, niin kuukausittain "voittaisin" 110 €. No oikeasti olisin tuollaisen sähkönhinnan kanssa ns. "pississä".

Kuten yleisesti tiedetään, niin ilmalämpöpumppu maksaa hieman yli 2000 €.  Kuuden kympin säästön hinnalla takaisinmaksu kestää noin kolme neljä vuotta ja 110 € kuukausittaisella säästöllä takaisinmaksuaika on noin 2 v.

Takaisinmaksuajan jälkeen ilmalämpöpumppu tekee rahaa. 

Kuitenkin suurin hyöty ilmalämpöpumpusta on kesähelteiden aikaan raikas huoneilma ja sen myötä hyvät yöunet. Tätä mukavuutta ei voi rahalla mitata. Jäähdyttäminen muutaman asteen verran ei juuri mitään rahassa maksa. 

Markkinakartoitus

Mitä markkinakartoituksessa tarkalleen ottaen kartoitetaan? 

Markkinakartoituksen tarkoituksena on lisätä hankintayksikön markkinatuntemusta ja antaa mahdollisimman objektiivinen ja kattava käsitys muun muassa siitä:  

• millaisia ratkaisuja hankintayksikön hankintatarpeisiin on tarjolla, 
• millaisia toimijoita markkinoilla on,
• miten ja millä tasolla hankinnan kohde tulisi tarjouspyynnössä määritellä ja rajata,  
• millaisia ideoita, näkemyksiä ja uusia ratkaisuja markkinatoimijoilla on hankintaan liittyen, 
• mitä ja minkä tasoisia vaatimuksia hankinta-asiakirjoihin kannattaa asettaa tarjoajille, hankinnan kohteelle sekä tarjousten tekemiselle, 
• mitä hankintamenettelyä tai hankintamallia kannattaa käyttää, 
• minkälaisia hinnoittelumekanismeja ja muita käytäntöjä toimialalla esiintyy, 
• millaisia vertailuperusteita (hintaa vai hinta-laatusuhdetta) kannattaa käyttää ja 
• minkälaisia sopimusehtoja alalla yleisesti käytetään. 

LIITE: 

KEINO, Markkinakartoitus