Hallikenttää euron neliö

Jämsässä yrittäjien yhtymä kehittelee vuokra- tai businesshallia erilaisille toimijoille. Sijainti olisi tärkeä, jotta toimijoita saataisiin tehtävään halliin. Itseasiassa useammalle hallille on olemassa suunnitelmia eri tahoilla.

Myllymäki II aluetta ei koeta kiinnostavana sen sijaintinsa takia. Se kuulostaa hassulta, mutta lienee taivaan tosi, niin ovat yrittäjien tuntosarvet aistineet.

Jämsässä maaperänä on yleensä se maankuulu jämsäläinen savi. Kiinnostavia liikepaikkoja on olemassa, mutta niiden pohjien teko maksaa noin 50 €/m2. Silläkään summalla ei ehkä ihan päästä alkuun.

Vertailuna on isommissa lähikaupungeissa tarjolla jo rakennusvalmista louhekenttää 1 €/m2. Siihen vain suoraan rakentamaan hallia. On aivan mahdottoman suuri kilpailuetu.

Kun huomioidaan pohjien teon kustannus savimaalle, ja siihen lisätään tontin ostokustannukset, niin Jämsä jää kakkoseksi lähikaupungeille. Ei oikein kiinnosta. Ei ole eikä tule olemaan businekseltään houkutteleva.

Täytyy kuitenkin muistaa, että Jämsän sijainti on erinomainen Suomessa. Koko eteläinen Suomi on alle 250 km päässä. Luulisi, että kiinnostaisi.

Pitäisikö tonttimaata antaa "ilmaiseksi", että kiinnostaa?

Mielestäni osittain kyllä, koska pohjien tekeminen jämsäläiseen saveen on kallista muihin kuntiin verrattuna.

Hieman ammun yli kirjoituksellani, mutta avaan keskustelun.

Vesimittarista sukellusvene

Kaikkihan tietää ettei pesuaineita saa laittaa vesistöön. Pitäisikö olla biohajoavaa shampoota vai mitä, kun mökillä pesen hiuksia järvessä?

Kaikki tietävät, että vesimittari liikkuu veden päällä pintajännityksen voimin.

TEORIAA

Pintajännitys on fysiikassa nesteen pinnan ilmiö, jonka vuoksi pinta käyttäytyy kuin joustava kalvo. Se mahdollistaa vesimittarien kaltaisten hyönteisten kävelyn veden pinnalla ja aiheuttaa muun muassa kapillaari-ilmiön.

Sitten yritin googlettamalla selvittää, miten toimii biohajoava shampoo. Ei löytynyt ratkaisua. Ei vaikka kuinka etsisi vastausta.

Väitänkin, että vesimittarista tulee sukellusvene, vaikka käyttäisinkin biohajoavaa shampoota. Eli pintajännitys katoaa ja vesimittari uppoaa pohjaan.

Se siitä...

Kelvenne

Matkasimme autolla Padasjoen satamaan tiistaina 3.7.2018. Lähdimme Elbatar laivalla Kelventeelle. Päivä oli sateinen, joten emme jääneet heti Kelventeelle vaan piipahdimme risteillen Vääksyssä. Siis pidimme sadetta. Paluumatkalla jäimme Kelventeen eteläiseen kärkeen Kirkkosalmen laiturille.

Siis vaihtoehtoja on olemassa tiistaisin heinäkuussa 2018, aamu- tai iltapäivän retki tai sitten koko päivä. Aikataulua voi tutkailla halujensa mukaisesti. Laivamatka ei ole hinnan kiroissa, pari kymppiä aikuista päätä kohti.

Kirkkosalmessa on erittäin hyvä katoksellinen nuotiopaikka. Ei kun tulet ja lounaan lämmittämiseen. Sade ei juurikaan hellittänyt, vaikka tunnin verran taukoa vietettiin. Ei kun sadetta uhmaten kohti Hinttolahiekkaa. Ja sieltä matka jatkui kohti Kyyränlahtea. Silloin olikin jo kahvitauon paikka. Sytytimme tulet rannan nuotiopaikalle. Pisaroita tuli edelleen taivaalta. Ajastaan sade onneksi rupesi helittämään. Päätimme reippailla vielä lämpimiksemme Nimettömään. Juuri ennen Nimetöntä oli todella upea hiekkaranta. Kello rupesi painamaan päälle ja ei kun takaisin Kyyränlahteen odottelemaan Elbatar -laivan saapumista. Siitä oli reilun puolen tunnin istuskelu laivan kajuutassa Padasjoen satamaan. Kahvion antimet olivat suosittuja. Sitten odotti kotimatka Padasjoelta Jämsään.

Siinä sitä koko päivä vierähti, kotoa lähdettiin 07.00 ja sinne palattiin 21.00.

Matkaa reitille kertyi reilun 7 km. Saimme kokea ylä- ja alamäkiä, kivikoita ja juurakoita sekä hiekkaa. Sadetta oli ilmassa ihan riittämiin. Mutta kokemisen arvoinen retki.

Toijala

Toijalan kierros alkoi Aarnenpolun pohjoispäästä. Aarne Viitanen oli aikoinaan Jämsänkosken kaupunginjohtaja ja siitä juontuu tien nimi. Siitä reittimme kulki vastapäivään rantapolkua pitkin. Sää oli erittäin tuulinen. Rannalla oli viileä ja metsässä kuuma. Toijalan rantasaunalla oli yksi uimari menossa hyiseen Kankarisveteen. Matkan varrella oli hienoja hiekkarantoja ja erikoisia mäntyjä. Erityisesti rannan mäntyjen juuret olivat aivan ilmassa. Rannalta löytyy myös hiekkajyrkänteitä ja rantakallioita. Paluumatkalla mäntykankaalla oli hieno vanha kelo ja parisataa vuotta vanha iso mänty, merkattu karttaan tähtimäisellä merkillä.

Matkalla voi nähdä nykytaidetta, lienee kirkkovenesoutajien tai nuorison tekeleitä.

Matkaa reitille kertyi vajaa 5 km.