lauantai 6. helmikuuta 2021

Talvi


Värkkäilin talvikuvista pienen esityksen. 
Harjoittelin pieniä pikku temppuja iMovie:lla. 

Ohessa YouTube linkki.

Jämsä - asujan silmin

Näin talvisen pakkaspäivän aamuna koostin YouTube videoksi omia kuvia Jämsästä vuosilta 2019-2020. 

Videon kesto on hieman yli 8 min. Kokoa mp4 -tiedostolle tuli 160 Mt eli valtavan kokoinen.

Tuli opittua jotain uutta:
- videon tekemisen
- musiikin laittamisen videon taustalle ja
- lataamisen YouTubeen

Olin mukavuusalueeni ulkopuolella hetken ja tovin. Ja nyt tuokin asettuu mukavuusalueelleni.

Katso ! 

Uusi Suunta -ryhmän strategia ja tavoitteet

Alta löytyy Uusi Suunta ryhmän strategia ja tavoitteet. Samainen materiaali on ryhmämme vaalisivulla www.kuntavaaliehdokkaatjamsa.fi. Sieltä löytyvät päivitettynä tietoa vaaleista.













torstai 4. helmikuuta 2021

Vanhenen päivä kerrallaan

Koittaa aamu ja olen päivää vanhempi. Vanhenen vain päivä kerrallaan. Joskus rankan päivän jälkeen tuntuu sille, että olen vanhentunut monta päivää kerrallaan. Ja syntymäpäivänä mukamas vanhenen 365 päivää. Tämä on vain harhaa. Joskus puhutaan naisten äkillisestä rupsahtamisesta syntymäpäivänä ja sekin on harhaa. Olen kuitenkin tänään vain päivän vanhempi kuin eilen.

Nyt tuli mittariin 19 724 päivää. Tämä on yksi merkkipaalu elämässäni. Huomenna päiviä on taas yksi enemmän.

Mitä vanhemmaksi elän sen nopeampaa päivät tuntuvat juoksevan. Näin kaikki muutkin tuntevat päivien juoksevan - vanhempana aina vaan nopeampaa. Mistä lie se sitten johtuu?

Pyyhkäisen kermavaahdon suupielistäni. Jatkan kohti huomista, uutta päivää.

keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Valtuustoaloite - Kaupunginjuristin palkkaaminen

Jämsän kaupunki on kuluneen valtuustokauden aikana ollut koko 4 vuoden ajan oikeudessa. Useasti monessa oikeuskäsittelyssä jopa saman aikaisesti. 

Näitä käräjöintejä on ollut erityisesti Himoksen palveluja kehittävien yhtiöiden osalta mutta myös yksittäisiä jämsäläisiä on haastettu oikeuteen. Osa oikeuskäsittelyistä on liittynyt epäselviin ja huonosti laadittuihin sopimuksiin sekä epäselviin tarjouskilpailuihin. Myös Pihlajalinnan yhteistyö on johtanut käräjöintiin.

Runsaista oikeuskäsittelyistä voidaan päätellä, että kaupungin toiminnassa on joitain merkittäviä puutteita.

Esitämme, että asiantilan korjaamiseksi palkataan kaupunginjuristi, joka jatkossa vastaa siitä, että toimintamme on ryhdikästä eikä johda tarpeettomiin oikeustoimiin.

Uusi Suunta valtuustoryhmä

Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto talvipakkasilla

Suomessa tarvitaan paljon sähköä kovilla pakkasilla. Sähkön tuottamiseen on erilaisia tuotantotapoja, jotka selviävät Fingridin sivuilta. Viime vuosina on tuuli- ja aurinvoima ajanut itseään läpi.

Fingrifin sivuilta selviää reaaliaikaiset tuotanto ja kulutustiedot (kuva 1).

Mielenkiintoisen luvun saa aikaiseksi, kun jättää ruksit vain tuuli- ja aurinkovoiman kohdalle (kuva 2).

Siis...
- kulutus on 13017 MW ja
- tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto on 774 MW eli
- hieman alle 6 % tarvittavasta sähköstä tuotetaan tuuli- ja aurinkovoimalla.

Suomessa turvaudutaan tuontisähköön n. 2600 MW:n verran, kun oma tuotanto ei riitä. (kuva 3).

Haluamiaan lukuja saa aikaiseksi klikkailemalla sopivia kohtia. Ja kovilla pakkasilla on tapana ollut ettei tuule. Tosin aurinkoivoimastakaan ei silloin ole juurikaan hyötyä. Eli silloin, kun sähköä tarvitaan, niin tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vähissä eli jopa nollassa. 

Tuota Fingridin sivua kannattaa ihan mielenkiinnolla seurailla varsinkin kovilla pakkasilla.


Kuva 1


Kuva 2

Kuva 3

maanantai 1. helmikuuta 2021

Työmatkani nostalgisin osuus

Työmatkani loppupäässä on sen nostalgisin osuus. Lienee tekniikka ajalta ennen syntymääni. Hetken huilaan kopissa parin kerroksen verran 3-4-5. Talvipalttoo päällä tulee muuten liian kuuma. Saan silti 4 kerrosta käppäillä portaita.

Nostagia on tässä hyvin lähellä käsin kosketeltavissa.

Tokaisuja

On tämä runo erään kirjoituksen kurssista 
on niin kuin neulaa etsisi nyt heinäsuovasta
tuntuu että oma lehmä on nyt ojassa
paraneeko polvi vielä polvi joskus pojassa

   Vaan ethän koskaan lyötyä sä miestä enää lyö
   ei läheskään niin nälkä ole välillä kun syö
   Kun sanotaan niin joka junaan riittää lähtijää
   vaan parempi on virsta väärää kun on heikko jää

Jos koira haukkuu luullaan että se ei purisi
ei kaatunutta maitoakaan kukaan surisi
Jos jättää jotain taakseen sen voi löytää edestään
nyt nostaisin jo kissan vaan ei ole pöytääkään

   Vaan entäs sitten jos se kissa kielen sulta vei
   ei silloin enää auta itku markkinoilla ei
   Se minkä tehdä tänään voit se ei jää huomiseen
   on vesi vanhin voitehista, käytä juomiseen

Kuin härkä uutta porttia vain katsomaan mä jäin
kun mummo sano lumessa nyt mennään eteenpäin
Jos oppii nuori jotain vanhana ei muistakaan
se sukuvika vain on jos ei suksi luistakaan

   Naiset ensin menköön vaikka onkin heikko jää
  surkoon sitä hevonen, on sillä iso pää
   Se joka toiselle on joskus kuoppaa kaivanut
  niin tuskin koskaan parhaiten on itse nauranut

Ei eksyvä kai ole koskaan tietä kysynyt
ei kantovesi kaivossakaan ole pysynyt
Ei kukaan ole seppä ollut vielä syntyessään
on parempi kun suutari vain pysyy lestissään

   Ei pidä vielä nuolaista kun kohta tipahtaa
   niin metsä vastaa aina niin kuin sinne huudahtaa
   Ei pidä mennä merta edemmäksi kalalle
   ei ainakaan jos ottaa toisellekin jalalle

     - Eero Virtanen -

perjantai 29. tammikuuta 2021

Suhtaudun positiivisesti kiertotalouteen

Olen tässä pohtinut lisää kiertotaloutta koko viime yön. Suhtaudun uusiomateriaalien hyötykäyttöön positiivisesti. Aiemman kirjoitukseni "Jätevillaa 2700 m3 Himoksen lumivarman ladun pohjaan", kommentissa Tarja uusipaasto mainitsee, että 

"Mineraalivillan raaka-aineet eivät sinällään ole ongelma eikä este uusiokäytölle. Lasivilla valmistetaan yleensä jätelasista (kvartsihiekka, sooda ja kalkkikivi), kivivilla emäksisistä kivilajeista, sideaineena bakeliittiliima. Ongelmana voi olla jätevillan mukana olevat epäpuhtaudet."

Juurikin näin eli haasteena on epäpuhtaudet.

Lisäksi Tarja mainitsee, että "GRK:n sivuilta löytyy kaksi kiertotalouskohdetta". Näin on, mutta kummassakaan ei ole käytetty jätevillaa rakenteissa, vaan betoni- ja tiilimurskaa sekä täyttömaata ja pieniä määriä  peltiä, lasia, autonrenkaita, puu- ja kivihiilituhkaa.

Liikenneviraston uusiomateriaalien materiaalihyväksyntä ja tuotantokäyttö on pitkä prosessi (alla kuva). Materiaalien eli tässä tapauksessa mineraalivillan haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet tulee tutkia.

Lumivarman latuun liittyvissä esityslistoissa eikä niiden liitteiden yhteydessä ole ollut tutkimustuloksia jätevillan haitta-aineiden pitoisuuksista eikä liukoisuustutkimustuloksia. 

Lisäksi uusiomateriaalin materiaalihyväksyntä kestää useamman vuoden.

Mutta olen edelleen uusiomateriaalien hyötykäytön kannalla, kunhan ympäristöasiat huomioidaan oikealla tavalla. 

Kaipaan selkeitä raportteja ja tutkimustuloksia jätevillan epäpuhtauksista ja liukoisuustutkimustuloksista.

torstai 28. tammikuuta 2021

Himos - Illan hämyssä

Minua koskettavia sitaatteja

Viime aikoina olen joutunut pohtimaan monia hyvinkin erilaisia asioita. Sitten törmäsin vahingossa Albert Einsteinin sitaatteihin. Poimin muutaman minua koskettavan sitaatin.

Ne on esitetty kokonaisuudessaan Wikiquote:ssa.


"Jos et pysty selittämään asiaa selvästi, et tiedä siitä tarpeeksi." 

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne."

"Hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus." 

"Informaatio ei ole tietoa."

"Kaikkien pitäisi olla kunnioitettuja henkilöinä, mutta kenenkään ei pitäisi olla palvottu."

"Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta."

"Terve järki on kokoelma ennakkoluuloja, jotka ihminen hankkii ennen kahdeksantoista vuoden ikää."

"Tärkein asia on olla lopettamatta kyselemistä."

keskiviikko 27. tammikuuta 2021

Ympäristönsuojelulaki § 16 ja 17

Täytyi tutkia myös ympäristönsuojelulakia liittyen mineraalivillan käyttämiseen latupohjan rakenteessa. Viranomainen vaatii, mitä se vaatii, mutta laki pykälä 16 ja 17 kertoo seuraavaa:

16 §

Maaperän pilaamiskielto

Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka eliöitä tai pieneliöitä siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

17 §

Pohjaveden pilaamiskielto

Ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että:

1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka pohjaveden laatu voi muutoin olennaisesti huonontua;

2) toisen kiinteistöllä olevan pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka tehdä pohjaveden kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai

3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sellaisista 1 momentissa tarkoitetuista aineista, jotka ovat ympäristölle ja terveydelle vaarallisia ja joiden päästäminen suoraan tai epäsuorasti pohjaveteen on kielletty.

Mineraalivillaeristeiden kiertotalous

Otin lyhyen oppimäärän mineraalivillaeristeiden kiertotalouteen. Netistä löytyy Vahaselle tehty opinnäytetyö Janne Ruokosen tekemänä vuodelta 2020 linkki.

Hyvä yleissivistävä dokumentti ja antaa vinkkejä pitkään oppimäärään. Materiaalista löytyy eri lait, mitkä liittyvät aiheeseen.

Tutustu avoimin mielin.

MINERAALIVILLAN JATKOKÄYTTÖ

• Purku- ja rakennusjätemineraalivilla kuuluu tällä hetkellä ”Hyödyntäminen jätteenä” kategoriaan ja sitä voidaan hyödyntää ympäristö- tai koetoimintaluvan mukaisesti.

• Vaatimuksiin kuuluu, että kun jätemateriaali muutetaan jätteestä tuotteeksi, sen tulee olla prosessoitu jollakin tapaa.

• Lisäksi uuden materiaalin tekniset ominaisuudet pitää olla tiedossa ja testattu. Usein tämä on vaativin vaihe jätemateriaalien hyödyntämisessä.

• Sen sijaan ympäristökelpoisuus ei ole tyypillisesti ongelma.


MINERAALIVILLAN PURKUUN JA KIERRÄTYKSEEN LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET

• Purkamista ja kierrättämistä ohjataan lainsäädännöllä. Tärkeimmät lait, joita kiertotaloudessa noudatetaan ovat:

– Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö, maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)

– Työturvallisuuslainsäädäntö, työturvallisuuslaki (738/2002)

– Asbestilainsäädäntö, laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015)

– Jätelainsäädäntö, jätelaki (646/2011)

– Ympäristölainsäädäntö, ympäristönsuojelulaki (527/2014)

– Muu lainsäädäntö (Terveydensuojelulaki (753/1994) ja Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

• Lisäksi noudatetaan erinäisiä ministeriöiden ohjeita sekä RT- ja Ratu- kortteja


PURKUJÄTTEESTÄ UUDEKSI TUOTTEEKSI?

• Jätteenä materiaali kuuluu jätelainsäädännön piiriin.

→Kun se muokataan uudeksi tuotteeksi, sen käyttöä ohjaa tuotelainsäädäntö.

• Ville Puhakan (TKI-asiantuntija, LAB-ammattikorkeakoulu) näkemys kiertotaloudesta:

” Varmasti lainsäädännön muutokset auttavat tässä osaltaan ja nyt näiden vuoden alusta voimaan tulleiden muutosten ansiosta hyötykäyttö nähdään varmasti vielä houkuttelevampana vaihtoehtona. Lainsäädännön kiristäminen vaatinee myös valvontaa. Toisaalta olennaista on myös uusiotuotteiden tekeminen houkuttelevammiksi, tässä voisi auttaa esim. laatumerkinnät. Ideaalitilanteessa varmaankin eri jakeille löydettäisiin sellaisia hyötykäyttökohteita, että materiaalien uusiokäyttö ja tarkempi lajittelu olisi houkutteleva vaihtoehto, ja näitä jätevirtoja pidettäisiin jopa resursseina. Eli kyseessä ei pitäisi olla kätevä tapa hävittää jätteitä, vaan aidosti hankkia uusia raaka-aineita.”


KÄYTETTY MINERAALIVILLA

”Käytetyssä” mineraalivillassa on oletettavasti uuteen verrattuna:

• mikrobikasvustoja

• näiden aineenvaihduntatuotteita

• villaan kertynyttä orgaanista ja epäorgaanista likaa

• ikääntymisen takia haurastunutta sideainetta (urea- tai fenoliformaldehydihartsi)

• muiden lisäaineiden hajoamistuotteita

• eri aikakausien villareseptien aiheuttamia ”yllätyksiä”


MINERAALIVILLASTA SELVITETTÄVÄ

• kemialliset ominaisuudet (sideaineet) ja materiaaliemissiot

• kuitujen ominaisuudet

• lämmöneristävyys

• orgaanisen lian määrä

• epäorgaanisen lian määrä (voiko olla esim. lyijyä tmv. raskasmetalleja liikenteen pölyistä)

• pölyävyys

• mikrobipitoisuudet ja lajisto

• mikrobitoksiinipitoisuudet

materiaalin kokonaistoksisuus ja mahdolliset muut tutkittavissa olevat mahdolliset haitalliset ominaisuudet


MINERAALIVILLAN KIERRÄTYS

• Pitkään vanhoja purettavia rakennuksia ja rakenteita ei inventoitu ns. arvottomien tai huokeasti uusilla rakenteilla tai muilla tuotteilla korvattavien materiaalien osalta mitenkään. Purkutyö tehtiin lajittelematta ja purkujäte toimitettiin kaatopaikalle tai haudattiin jopa maahan.

• Ennen laki ei asettanut velvoitteita lajittelulle, joten purkutyöt ja purkutoiminta olivat melko vapaata.

• Mineraalivillan kierrätys käytetystä tuotteesta uudelleen käyttöön on erittäin vähäistä. Ympäri maailmaa on käynnissä tutkimushankkeita, joissa kehitetään uusia käyttömahdollisuuksia ja kohteita purkamisesta tai rakennusaikaisesta syntyvälle mineraalivillamassalle.

• Jotkin yritykset, ovat kehittäneet strategioita, joilla he luovat tuotteilleen käyttöketjun, jossa minimoidaan esimerkiksi uuden mineraalivillan hävikkiä talotehtailla ja rakennustyömailla.

• Rakentamisen ympäristöohjauksen painopiste on siirtymässä käyttövaiheesta rakennuksen koko elinkaaren ympäristökuormien tarkasteluun. Samalla rakennusmateriaalien merkitys sekä ilmastotavoitteiden että kiertotalouden näkökulmasta korostuu. Suomen tavoitteena on päästä rakennus- ja purkujätteissä EU:n jätedirektiivin asettamaan 70%:n materiaalihyödyntämisasteeseen vuoteen (2020) mennessä. (Ympäristöministeriö, Purkukartoitus – opas laatijalle, 15.11.2019)

• Rakennusjätteen kierrätyksessä ollaan Suomessa reilusti takamatkalla, sanoo professori Timo Kärki Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta. Aikarajan nyt umpeuduttua kiertoon päätyy vain runsaat 50 prosenttia rakennusjätteestä. (https://yle.fi/uutiset/3-11341859)


KONKREETTINEN PURKUKOHDE JA TUTKIMUSHANKE MINERAALIVILLAN JATKOKÄYTTÖÖN

• Lopputyön yhtenä osiona toteutetaan teoreettinen tutkimus ja selvitys konkreettisesta purkukohteesta sekä kohteessa käytetyn mineraalivillaeristeen reitistä purkutyömaalta eteenpäin.

• Kohteen mineraalivillan laatu ja paksuus ulkoseinärakenteessa selvitettiin kohdekäynnillä ja sen yhteydessä tehtävillä rakenneporauksilla.

• Tutkimuskohteen mineraalivillaeristeet tullaan lajittelemaan purkutyömaalla ja ne toimitetaan Etelä-Karjalan Jätekeskus Oy:n jatkokäsittelyyn.

– Jätekeskuksella ei ole tiedossa hyötykäyttöä mineraalivillajätteelle, joten ne tullaan loppusijoittamaan kaatopaikalle.

• Puretuille mineraalivillalle etsitään, tutkitaan ja toteutetaan mahdollinen prosessointitapa, jolla ainakin osa purettavista mineraalivillaeristeistä voitaisiin uusiokäyttää eristystarkoitukseen.

• Hankkeen pääidea on siinä, että pidetään jo kertaalleen luodun rakennusmateriaalin käyttötarkoitus alkuperäisenä.


KEHITYSHANKKEITA

• WOOL2LOOP –hanke, jossa lasivillan geopolymeerit irrotetaan korvaamaan betonin sementtiliima.

– WOOL2LOOP-hankkeessa koetetaan luoda kemiallisesti uusi tuote markkinoille. Hanke on kolmivuotinen ja siinä on mukana alalla olevia tahoja ympäri Eurooppaa. Tässä tapauksessa täytyy huomata, että hankkeessa käsitellään pelkästään lasivillaa, jolloin vuorivillaa ei saada hyödynnettyä ollenkaan.

• Mineraalivillasta tehdään puhallusvillaa. https://www.eko- expert.com/rakennuseristeiden-kierratys-ja-uusiokaytto

– Tässä yhteydessä toimija kertoo käyttävänsä vain ja ainoastaan vaurioitumatonta eristemateriaalia.

• Kaatopaikkojen sulkukerroksiin mahdollisesti tarvitaan ”patjamaista” rakennetta.

– Tähän käy missä kunnossa tahansa oleva mineraalivilla. Se puristetaan tiiviiksi ja neulotaan yhtenäiseksi matoksi.


POHDINTAA

• Laajan Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun yliopiston toteuttaman yhteistutkimuksen mukaan vain 6,6 % rakenteista otetuista materiaalinäytteistä on selvästi vaurioituneita.

– Tämänkin tutkimuksen tulosten perusteella valtaosa rakennusten ulkoseinien mineraalivillaeristeistä olisi mahdollista uusiokäyttää. Asiaa tietysti mutkistaa mahdolliset mineraalivillaan kulkeutuneet tai emittoituneet haitta-aineet tai muut rakennusjätteen partikkelit.

• Järkevää tuotteistettua jatkokäyttöä mineraalivillalle ei vielä ole.

– Euroopassa penkataan yli 2 miljoonaa tonnia mineraalivillamassoja kaatopaikoille.

– Suomessa pelkästään Etelä-Karjalan alueella vuonna 2019 kaatopaikalle kertyi 3 400 tonnia mineraalivillaa.

• Ympäristöministeriö on julkaissut oppaita niin purkukartoitukseen, purkutöihin kuin kiertotalouteen purkuhankkeissa. Oppaat ovat uusia ja osa niiden neuvoista on suosituksia. Oppaat ovat selkeitä ja prosessit kuvataan niissä hyvin, mutta niiden oppien käyttöönotto tulee viemään aikaa.

– Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että EU:n jätedirektiivin asettamaa 70 %:n materiaalinhyödyntämisastetta vuonna 2020 ei tulla saavuttamaan.

maanantai 25. tammikuuta 2021

Vanhan kansan sanontoja

Vanhan kansan sanonnat on edelleen pätevia ja paikkansa pitäviä. Sisältöä niistä löytyy. Kannattaa lukea rauhassa ja ajatuksella. Opiksi on otettava itse kunkin. 
  1. Aika kuluu ja varjo venyy.
  2. Aika kuluu arvellessa, päivä päätä käännellessä.
  3. Aika tavaran kaupittelee.
  4. Ei lämmin luita riko, vaan vilu tekee vaivaisia.
  5. Kun asia pitkistyy, niin se samalla mutkistuu.
  6. Lunta tullee ku turkin hihasta.
  7. Aika sen näyttää ja akat sen tietää.
  8. Kulluu se päivä pilvessäkin, aika akkana ollessa.
  9. Mitä usiampi kokki, sitä huonompi soppa.
  10. Talo elää tavallaan, vieras käypi ajallaan.
  11. Työ ei tekemällä lopu, eikä ruoka syömällä.
  12. Ei oo niin nöpönnuukaa.
  13. Joka säästää saadessaan, on varaa ottaa tarvitessaan.
  14. Kiljaisi köyhyys, kun meiltä lähti ja lupasi pian palata.
  15. Köyhä antaa kontistaan, rikas ei aitastakaan.
  16. Mitä meillä ei ole, sitä meillä ei tarvita.
  17. Niin nuuka, että panee penninki kahtia.
  18. On se syöjä säästäjälläki.
  19. Ota vaan toinenki, ei meillä lasketa.
  20. Tarkka se talonsa pitää.
  21. Tule raha, mene raha, vaan älä tee kasaa.
  22. Lankes ku Manulle illallinen.
  23. Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä.
  24. Joka syyttä suuttuu se lahjatta leppyy.

sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Panoraamaa

Panoraamakuva om otettu Länsi-Himoksesta Mukkelin päältä noin 10:05 lauantaina 23.1.2021 juuri hissien aukaisun jälkeen. Huomionarvoista on, että parkkipaikka oli jo melkein puolillaan tuohon aikaan. Myöhemmin parkkipaikka oli täynnä. Keski-Himoksen iso parkkipaikka oli tarpeen sen jälkeen. 

Laskettelijat olivat hyvin liikkeellä. Onneksi Pohjois-Himos aukeaa ensi viikonloppuna ja ruuhkat tasoittuvat. Mielestäni pohjoisen rinteet ovat erittäin hyvät.

lauantai 23. tammikuuta 2021

SOME-maailman kummallisuuden ihmettely

Olen tuumaillut yhtä SOME-maailman kummallisuutta. Kuvitellaan nyt seuraavaa tilanne, joka on minun osaltani kuvitteellinen, mutta reaalielämässä tosi:

--- jaan SOME:ssa kaikki työpaikkani julkaisemat päivitykset eli postaukset ja

--- jaan edustamani organisaation johtajan kaikki päivitykset.

Ajattelenko minä näin toimien juuri samalla tavalla kuin edustamani organisaatio ja sen johtaja? Ja miten sinä voit tietää, mitä mieltä minä olen asioista, jos toimisin näin?

Kuitenkin kirjoitan blogissani omia ajatuksiani ja juuri sellaisessa muodossa kuin itse haluan.

Jätevillaa 2700 m3 Himoksen lumivarman ladun pohjaan

Nykyinen ensilumenlatu kiertää Kuolemanjärven (Kuikanjärven) ympäri ja päättyy Keski-Himokselle. Ja uusi lumivarma latu tulee ensilumenladun jatkeeksi Keski-Himokselta Pohjois-Himokseen.

Mineraalivillalla tarkoitetaan kivivillaa ja lasivillaa. Jämsän kaupungilla on ympäristölupa kivivillan koeluontoisesta käytöstä latupohjassa Särkijärven asuntoalueen takana. Siis päätös oli kivivillalle, mutta kuinkas ollakkaan maahan laitettiin lasivillaa. Siis toimittiin ympäristölautakunnan päätöksen vastaisesti. Mitään tieteellistä hyötyä ei ole esitetty jätevillan käytöstä latupohjassa. Eikä ole myöskään esitetty mitään näyttöä sen hyödyllisyydestä.

Nyt Himokselle suunnitellaan lumivarmaa latua Jämsän kaupungin toimesta, mikä on hieno asia ja olen ehdottomasti sen kannalla. 

Mutta suunnitelmassa on, että latupohjan rakenteeseen tullaan laittamaan jätemineraalivillaa 20 cm kerros, jos ympäristölupa saadaan. Asia on teknisen lautakunnan esityslistalla 28.1.2021

Pienenä kuriositeettina ihmettelen, miksi esittelytekstissä ei ole mainittu, että latupohjarakenteeseen suunnitellaan laitettavaksi jätevillaa. Tämä on mielestäni oleellinen asia päätöksessä. Asia selviää liitteen pienellä präntätystä osiosta, kun oikein asiaa tutkii. Mielestäni tämä on hyvän hallintotavan vastaista.

Siis Suomessa syntyvää mineraalivillajätettä haudataan Himoksen lumivarman ladun pohjaan. GRK on varastoinut suuria määriä mineraalivillaa Metsä-Kivelän kaatopaikalle ja nyt se haudataan lumivarman ladun pohjarakenteisiin. GRK käärii ison summan rahaa ja Jämsän kaupunki ottaa ympäristö- ja imagoriskin saamatta lantin lanttia.

Mikä muuten on maahan haudattavan jätteen määrä?

Pituutta ladulla on 1689,7 m ja leveyttä 8 m. Tampatun ja painuneen jätevillakerroksen paksuus on 200 mm. Nopealla laskutoimituksella 1689,7 x 8 x 0,2 jätevillan määräksi tulee 2704 m3.

Mielestäni tämä on Jämsän kaupungin sekä  imagoasia että ympäristöasia, että mineraalivillajätettä EI LAITETA Himoksen lumivarman ladun latupohjaan 2700 m3.

Herääkin kysymys, miksi muut kunnat tai kaupungit eivät ole lähteneet tällaiseen projektiin mukaan?

LISÄYS 27.1.2021 Lumivarman ladun rakennesuunnitelmassa on kaksi (2) toteutusvaihtoehtoa eli perinteinen rakenne ja rakenne, missä yhtenä rakennekerroksena on jätevilla. Olen perinteisen rakenneratkaisun kannalla, jos minulta kysytään asiaa. Perusteluna on se, etten ymmärrä maassa olevan syksysateen kasteleman märän jätevillan järkevyyttä. Mielestäni märkä jätevilla maassa ei eristä mitään. Lisäksi jätevillan puhtaus askarruttaa. Myös jätevillasta liukenevat ainesosat eivät ole tunnettuja, koska jätevilla voi olla kotoisin melkein mistä tahansa. Miten taataan, että jätevilla on puhdasta?



torstai 21. tammikuuta 2021

21.1.2021 21.21:21

Elimme hetkessä,..

kahdennenkymmenennenensimmäisen vuosisadan,

kahdennenkymmenennenensimmäisen vuoden,

kahdennenkymmenennenensimmäisen päivän,

kahdennenkymmenennenensimmäisen tunnin,

kahdennenkymmenennenensimmäisen minuutin ja

kahdennenkymmenennenensimmäinen sekuntin.

Ja kohti uusia numeraalisia hetkiä.

Sähköpyöräily kumipuvussa

 Jotkut sähköpyöräilee varman päälle, kumipuku päällä. No hiki tulee takuulla, mutta ei sähköiskua.

Ohessa Pertti Jarlan näkemys aiheesta ;)

"En oikein luota sähköpyöriin, ja laitoin varmuudeksi kumipuvun"

tiistai 19. tammikuuta 2021

Kenen homma

Kertomus neljästä henkilöstä, joiden nimet olivat Jokainen, Joku, Kukatahansa ja Kukaan.

Piti tehdä tärkeä työ, ja Jokainen oli varma, että Joku tekisi sen. Kukatahansa olisi voinut sen tehdä, mutta Kukaan ei tehnyt. Tästä Joku suuttui, koska se oli Jokaisen työ.

Jokainen ajatteli, että Kukatahansa voisi tehdä sen, mutta Kukaan ei ymmärtänyt, että Jokainen ei tekisi sitä. Kaikki päättyi siihen, että Jokainen syytti Jotakuta, kun Kukaan ei tehnyt sitä, minkä Kukatahansa olisi voinut tehdä.

sunnuntai 17. tammikuuta 2021

Jämsän kylät - SOME -yhteistyön tulos

Heitin Facebookkiin alun ja kysyin, että mitä ovat Jämsän kylät. Sen verran rajasin, että kaupunginosia en laita. Sitten tuli esille kylän määritelmä. Ja eteen tuli onko kylä sellainen, missä on ollut kauppa tai koulu. Yritin pitäytyä kylän määritelmistä ja tieteestä hieman kauempana. No vieläkään kuvassa ei ole ihan kaikkia, mutta melko monta jämsäläistä kylää. 

Ihan oikeaan paikkaan en kyllä kyliä pysty laittamaan kartalle, mutta suunnilleen kohdilleen ne on aseteltu. Toteutus on allekirjoittaneen ja tehty omalla insinöörimäisellä visualisoinnilla.

Tästä syntyi SOME -yhteistyön taidonnäyte.

lauantai 16. tammikuuta 2021

Jämsän kylät - kolme versiota

Ensimmäisestä versiosta puuttui kuulemma kyliä, kun siihen oli esitetty tarkoituksella vain taajamat tai isoimmat kylät. Päädyin tähän, koska halusin pitää kuvan yksinkertaisena.

Toisessa versiossa olivat nuolet palautteen mukaan kuulemma väärään suuntaan eli ulospäin. Pitäisi olla nuolet sisäänpäin. Nuolet ulospäin kuvaa mielleyhtymän mukaan väestökatoa ja kaikkea muuta. Ja sitten siitä puuttui kaupunginosia ja kyliä. Ei ollut tarkoituskaan kaupunginosia laittaa. Ja Jämsässä on niin paljon kyliä ettei ne millään mahdu kuvaan.

Myös nuolten järjestys oli väärä, vaikka taiteilijan näkemys täällä näppiksellä oli ihan toinen.

Nuolia pyydettiin myös sisäänpäin. Perusteluina oli se, että kylät on Jämsän voimavara. 

Kolmas versio syntyi pakkaspäivänä ennen auringon nousua. Nyt nuolet ovat sisäänpäin. Saa nähdä minkälaisen palautteen se saa. 

Leonardo Da Vincin Mona Lisa on taideteos. Ei siitäkään menty taiteilijalle sanomaan "olisit käyttänyt miesmallia" ja "katse olisi pitänyt olla oikealle". "Kuule Leonardo, ei tolleen" ;)

Teen taiteilijan vapaudella ihan, mitä mieleen juolahtaa.

Alla versiot kolme, kaksi ja yksi.

Kolmas versio

Toinen versio

Ensimmäinen versio

Talviaurinko