Himos - Auringonlasku

Auringonlaskua olin jahtaamassa Keski-Himoksen päällä. Sieltä se tuli hieman kahdeksan jälkeen. Auringonlaskussa lenteli vesitaso, joka laskeutui Patalahdelle. Vesitaso ajeli Centerin ympyrän lahden pohjukkaan. Hyvä arvaus, meni oluelle Villiin Länteen tai sitten jotain ihan muuta.

Kunnallisveron 0,5 % ja 0,2 % korotuksen vaikutus jämsäläisiin

Kuvaaja kertoo puolen prosentin kunnallisveron korotuksen vaikutuksista jämsäläisiin, jolla saadaan +2 M€. Vuosittainen vaje on juuri tuon verran.

Kuvaajassa on niin eläkkeiden, työttömyysetuuksien kuin palkansaajien mediaanit sekä lukumäärät ansiotuloluokittain, kuten myös virkamiesjohdon ja johtavat luottamushenkilöt.

Kuva: Aki Lemmetyinen

Eli jos tienaa

• 30.000 €, niin 0,5 % korotus tarkoittaa noin 10 €/kk veronkorotuksen
• 50.000 €, niin 0,5 % korotus tarkoittaa noin 20 €/kk veronkorotuksen
• 80.000 €, niin 0,5 % korotus tarkoittaa noin 30 €/kk veronkorotuksen

niin sillä katetaan koko 2 M€ vaje.

Jos korotetaan 0,2 % veroja, niin se tarkoittaa kuukaudessa seuraavilla kuukausituloilla oheista

• 30.000 €, korotus tarkoittaa alle viiden euron veronkorotuksen
• 50.000 €, korotus tarkoittaa alle kymmenen euron veronkorotuksen
• 80.000 €, korotus tarkoittaa alle viidentoista euron euron veronkorotuksen

ja tällä kerätään noin 800.000 €.

Peruskysymys on, 

• että karsitaanko höyläämällä palveluja vielä lisää 2 M€ edestä vai 
• kerätäänkö osa veronkorotuksilla ja osa höyläämällä vai
• kerätäänkö koko vaje veronkorotuksilla.

Siinäpä pohdittavaa itse kullekin.

Valtuustokysely ja -seminaari sekä pimeähuonetesti

Oli valtuustoseminaari ja moni asia jäi pyörimään päähäni. Valtuustokyselyn vastausprosentti oli vain 66, joten siitä ei voi vetää juurikaan johtopäätöksiä. Kysymysten asetanta oli mielestäni johdatteleva ja epämääräinen. Jäin miettimään sitä, miten kysymykset aidosti ymmärrettiin.

Seminaarin jälkeen olisi mielenkiintoista tehdä päättäjille "pimeähaastattelu". No miten se tapahtuu?

• Luottamushenkilöt laitetaan kukin vuorollaan pimeään huoneeseen.
• Hetken päästä tulee monotoninen ääni. 
• "Kerro omin sanoin, miten ymmärrät valtuustokyselyn säästökohteen X. Ilmaise asia yksilöidysti, lyhyesti ja selkeästi mahdollisine vaikutuksineen".
• Vastaus kirjataan ylös. 

Tämän jälkeen käydään läpi vastaavasti kaikki valtuustokyselyn säästökohteet Y, Z ja jne.

Kaikkien vastaukset jokaisesta asiakohdasta koostetaan ja julkaistaan. Sitten analysoidaan onko kysymykset ymmärretty samalla tavalla. Vastaukset tulevat olemaan mielenkiintoiset, ainakin niin uskon. 

Tästä pimeähaastattelusta selviää se, että ymmärsivätkö päättäjät, mitä kysyttiin. Samalla selviää oliko kysymystenasetenta sopiva huomioiden kaikki valtuutetut mukaan lukien muutama "insinööri".

Jos yksittäinen päättäjä on ymmärtänyt kysymykset ns. väärin, niin hän ei pääse ehdolle seuraaviin vaaleihin, koska hän on kykenemätön tekemään päätöksiä.

Heitän esimerkkeinä kysymyksiä valtuustokyselystä. Lisäksi laitoin tarkentavia kysymyksiä.

• Jämsänkosken hiihtokeskuksen lakkautus? 
• Missä on? Mitä vaikuttaa? Onko Jämsänkoskella muita hiihtolatuja?
• Kaupungin uimarantojen vähennys 9-6?
• Missä on nykyiset 9 uimarantaa? Mitkä vähentäisit?
• Opistojen palveluverkon linjaus?
• Mikä on nykyinen palveluverkko? Missä tiloissa nykyisin toimitaan?
• Mitkä perusopetuksen palvelupisteet lopettaisit?
• Missä on Korvenkoulu? Miten sen lopetus vaikuttaisi kouluverkon kokonaisuuteen?
• Nuorisotilojen palveluverkon linjaus?
• Missä on nykyiset nuorisotilat? Miten keskittäisit?
• Kertaluonteiset erät?
• Vesiliikelaitoksen yhtiöitys? Mitä vaikuttaa koko kaupungin talouteen?
• SOTE-kiinteistöjen yhtiöitys? Siirretäänkö vain rahaa taskusta toiseen?
• Talouden ja toiminnan suunnittelu tulee ulottaa riittävän pitkälle 6-8 vuoteen?
• No kun nyt ei tiedetä edes kolmea vuotta?
• 2024 talousarvio on eri näkemysten mukaan heittänyt 3-5 M€ eli miten nähdään yli viiden vuoden päähän?

Eri yhteyksistä olen havainnut, etteivät em. kysymykset ole selkeitä kaikille.

Koko valtuustokyselyn ja valtuustoseminaarin tulos

Ei saavutettu haluttuja vastauksia, mitä johtavat poliitikot halusivat, joten ei tehdä mitään. Odotetaan, että seuraava valtuusto tekee haluttuja päätöksiä.

Tulos oli useamman eri henkilön päätelmä valtuustoseminaaripäivästä.

LISÄYS: Tarvitaankin 2 miljoonaa euroa lisää, käsky tuli. Jostain se olisi raavittava.

Saunakylä - Viikonlopun tunnelmia

Saunakylä, Nuku yö ulkona 31.8.-1.9.2024.

Kuvat: Ayana Murase

Maanantai

Koska kuu maanantaina sateella syntyy, sataa melkein koko wiikon.
Uusi ja Wakaa Ilman-Ennustaja 1851.

Maanantaita sanotaan kovaksi päiväksi; silloin ei aloiteta minkäänlaista työtä, joka tulee kestämään useampia päiviä.
Kolppana.

Kylvöpäivä ei saa olla maanantai, sillä maanantain kylvöstä tulee maatiaisruista.
Pielavesi.

Maanantaina ei saa aloittaa heinäntekoa. Jos maanantainakin aikoo aloittaa, pitää vaikka kotona lyödä heiniä poikki jonakin muuna viikonpäivänä.
Kuusamo.

Ostettua lehmää ei haeta maanantaina, sillä silloin ei olisi haetulla onnea. 

Kivijärvi.

Lehmät päästetään umpeen maanantaina, ettei poikiminen menisi ohi määräajan.
Myrskylä.

Kun keväällä lasketaan ensi kerran lehmiä laitumelle, niin se ei saa tapahtua maanantaipäivänä. Jos silloin lasketaan lehmät ensi kerran metsään, niin ne pysyvät siellä aina viikoittaisin.
Lehtimäki.

Lampaita on kerittävä niinä viikonpäivinä, joiden nimessä on -taki, esim. maanantakina, jotta lampaat taas saisivat uuden takin.
Koski ΗΛ.

Lampaat piti kerittämän ensimmäisenä maanantaina alkukuulla.
Köyliö.

Ei saa keritä maanantaina, jos toivoo lampaista hyviä villoja.
Laihia.

Maanantaina ja perjantaina ennen aina teurastettiin, ei muina päivinä koskaan.
Kolari.

Eläimiä ei saa tappaa muulloin kuin maanantaina, torstaina ja lauantaina; muuten ei karja menesty.
Juva.

Nuottaverkon kutojilla on määrä, ettei maanantaina, keskiviikkona eikä perjantaina saa aloittaa verkon kudontaa. Ei myöskään saa niinä samoina päivinä viedä nuottaa ensi kertaa vesille.
Itä-Pohjanmaa.

Laskettelukeskukseen matkailutulo tuo kuntaan 10 kertaisen matkailutulon

Tutkitusti valtakunnallinen laskettelukeskus tuo sijaintikuntaansa sen liikevaihtoon nähden 10 kertaisen matkailutulon.

Himoksen lasketteluliiketoiminnan liikevaihto on nyt n. 7 – 8 M€, joten sen tuoma matkailutulo on 70 – 80 M€.

Jämsän väkiluku on n. 20 000, joten laskettelukeskuksen tuoma tulo on 4 000 €/as.

Siis Himoksen laskettelukeskuksella merkittävä vaikutus jämsäläisiin veronmaksajiin.

Lähde https://yle.fi/a/74-20107982

Vanhat merkkipäivät - Jyrkin, Jyrgin, Jyrin ja Yrjönpäivä

Jyrki tuo takan heinää, miikkula tulee heinäreen kanssa.

Salmi.


Jyrki tuopi kainalossa, varpu tuopi vakkasella, miikkula koko reellä.

Antrea.


Jyrki heinää syleltä, pyhä risti parmahalta.

Koivisto.


Jyrki ahvenkesselin kera tulee, miikkula vihannan vihkon.

Vuonninen.


Jyrki ahvenkesselin tuopi.

Kuusamo.


Jyrinpäivänä jyräys kalamiehen kattilassa.

Savonlinna.


Jyrinpäivänä jyräys lintumiehen pyydyksessä, ristinpäivänä rimaus kalamiehen kattilassa.

Riistavesi.


Luteitten karkoittamiseksi talosta tuotiin ennen jyrkiä tapetun käärmeen pää kenenkään tietämättä tupaan ja pantiin seinän rakoon. Silloin lähtivät luteet talosta pois.

Sortavala.


Jos ennen jyrinpäivää kuka käärmeen tappaa ja vie kapustamaahan, niin sinä kesänä eivät madot kapustoja syö.

Suistamo.

Kapusta = kaali.


Jyrinpäivänä piti olla oikein hiljaa. Piti kävellä sukkasillaan ja voidella oven saranatkin. Sitten ei ukkonen tehnyt kesällä pahojaan.

Uusikirkko.


Jyrinpäivänä ei saa tehdä mitään semmoista työtä, joka ryskää tai rymähtelee. Kesällä ei sitten ukkonen tee vahinkoa karjalle eikä kartanolle.

Pielavesi.


Jyrinpäivänä ei saa halkoja kolisten pudottaa lattialle, ettei kesällä ukkonen huoneissa tärisisi.

Vuokkiniemi.


Jyrinpäivänä ei saanut jauhaa, ei kävellä kovasti huoneissa eikä hakata, vieläpä pidettiin vaatteet ovissa, etteivät ovet paukkaneet. Tämä hiljaisuus merkitsi sitä, että sitten ei kesällä paukkanut ukkonen. Kuta hiljempaa sinä päivänä oli, sitä rauhaisampi oli kesä.

Haukivuori.


Jyrkinä jos russakkakin rusahtaa, tulee kesällä ukkonen.

Liperi.


Jyrynpäivänä kuljeskeltiin metsissä jyskämässä sen sijaan kun kotona hiljaa oltiin, että ukkonen jyrisisi metsissä eikä kotona.

Kärsämäki.


Jyrinpäivänä on piirakan tekeminen värttinällä kielletty, ja köysiä ei sinä päivänä suvaittaisi nähdä, jotta muka ei kesällä käärmeitä näkisi paljon.

Suojärvi.


Yrjönpäivänä eivät akat kehrää, peläten kovia ukonilmoja.

Karttula.


Jyrinpäivänä ei pidä antaa kellekään mitään, että tulisi hyvä vuosi.

Kontiolahti.


Jyrkinä ei saa viedä mitään toiseen taloon, ei edes tulta.

Impilahti.


Jyrinpäivänä ei milloinkaan menty paljain käsin ulos. Pidettiin aina lapaset käsissä, vaikka olisi kuinka lämmin ilma ollut. Sanottiin, että kädet ovat koko kesän kipeitä täynnä, kun jyrkinä on paljain käsin.

Kuolemajärvi.


Jyrinpäivänä kaikki narut, kirveet, vasarat, viikatteet, härkkimet, piirakkakapulat, seulat ja puukot peitettiin maahan tai muualle, etteivät ne olleet näkösällä. Tämä peittäminen merkitsi, että ei tullut seka- melskaa asioissa missään eikä kiistoja talon joukon kesken.

Suojärvi.


Jyrinpäivä on heposien hengähdyspäivä, silloin ei saa ajaa heposilla. Ken ajaa, sitä karhu kesällä ahdistaa.

Vuonninen.


Jyrinpäivän aattona tehtiin ennen liidulla tai savella kaikkiin oviin, olipa suoja mikä tahansa, semmoinen pyöreä kuin pienen tuopin pohja, ja keskeen tehtiin vielä pystyristi. Kirnuihinkin tehtiin semmoiset ristit.

Joroinen.


Jyrinpäivänä raudoilla kierrettiin huoneet ympäri, kirves kädessä, jokin rauta kainalossa tai muuten, etteivät madot tulisi pihaan.

Ilomantsi.


Jyrkinä kastelevat nuoret ja vanhat toisiaan, etteivät kesällä sääsket söisi.

Moloskovitsa.


Jyristä alkavalla viikolla aloitettiin touon teko. Kun aamiaisaika lähestyi, emäntä toi aitasta ne kolme rukiista leipää, jotka olivat joulunpyhät olleet pöydällä, ja pesi niistä lian. Sitten hän leikkasi ne palasiksi ja pani suureen pataan, jossa oli keitettyä maitoa. Näin valmistettiin kyntäjille ja kylväjille aamiainen.

Ulvila.


Jyrinpäivänä pitää nousta varhain aamusella tupaa lämmittämään ja rieska jouduttaa. Kuka ensimmäisenä kerkeää tupansa lämmitä panemaan, sen kesätyöt ovat aina etukynnessä tehdyt.

Rääkkylä.


Jyrinpäivää vasten yöllä mentiin navettaan takaperin kävellen ja silmät kiinni koettelemaan sonnin kiveksiä. Kesällä tämän johdosta löydettiin paljon vesilintujen pesiä, joista otettiin munat, keitettiin ja syö- tiin.

Nilsiä.


Jyrinaamuna toivotaan miestä ensimmäiseksi vieraaksi taloon. Jos nainen sattuu tulemaan, seuraa siitä onnettomuuksia.

Koprina.


Kiehuvaan lähteeseen pantiin vaskiraha jyrinyönä.

Pielavesi.


Pennasessa jyrinpäivää pidettiin jonkinmoisena juhlana. Silloin ei saanut talossa roiskia eikä kovaa puhella. Isoa kuusta papitettiin ja lahjottiin se seisoo vieläkin sen talon pellon pientareella maantien vieressä. Kuusen juurelle vietiin ruokia: piiraita, voita, maitoa, munia ja lihaa. Jos eläin keskellä kesää kuoli, siinä se vika, ettei sikealla tavalla tullut jyrin päivä pidettyä.

Kitee.


Lunkulansaaressa Salmin on ollut tapana lahjoittaa rukoushuoneelle jyrkinä pässi, "villavuona". Joku lupautuu sen tekemään onnettomuuden tulon estämiseksi tai karjan menestykseksi. Se luvataan jo lampaan synnyttyä. Entiseen aikaan syötiin vuona rukoushuoneella, myöhemmin tuli tavaksi se myydä; rahat peri rukoushuone.

Salmi.


Keväällä jyrinpäivänä pitää panna talvelliset uuniluudat aidanseipäisiin. Sitten menestyvät kanat hyvästi, eivätkä haukat niitä tapaa.

Juva.


Jos ennen jyrkiä löytää sammakon ja syöttää siitä toisen puolen hevoselle ja toisen puolen ompelee kellon kantaan, niin ei sinä kesänä hevonen kauas loittone eikä aitojen yli hypi.

Liperi.


Lohen nahka syötetään hä-rälle jyrinpäivänä. Sitten se on hyvä. Lehmistä sanottiin: "Jyrkinä kun jyrähtää, niin paavaliksi pamahtaa." Jyrkinä kun käypi härällä, niin paavaliksi poikii.

Valkeasaari.


Jyrinpäivänä juoksevat lapset koko aamun kello kädessä: lehmät tulevat paremmin kotiin.

Venehjärvi.


Oli vielä moniailla, jotta jyriä ajettiin. Illalla lehmänkelloja ja kaikkia tiukuja aisoihin, ja ajettiin hämärissä jyriä, jotta jos ei ajeta, niin eivät elä vasikat.

Utajärvi.


Ennen oli sellainen tapa, että jyrinpäivän aattoiltana juostiin lehmien kelloja kaulassa myötäpäivään ympäri rakennuksien kolmeen kertaan ja juostessa luettiin: "Pyhä Jyrki syöttäi, pane hurtat kiinni; sivo sellin seipähäh, otsa päin kiveh, takaraivo tantereh, olkisih ohjaksih, vaskisih valjaksih, rautasih rinnuimih!"

Salmi.


Jyrinpäivänä, aamulla, ennen syöntiä, ennen juontia, heti noustua, pannaan kirves vyön alle ja otetaan kellot käteen. Kierretään talo kaksi kertaa myötäpäivään, kerran vastapäivään. Luetaan: "Pyhä Jyrgi kormelitsa, kui katšoit katoksen alla, niin katšo kannarvikossa; loaai rautazet aiat moast saati taivahazen, taivahasta moahan asti, ku ei peäsis lintu peälitš lentämäh, hiiri alitše juoksemah!"

Suojärvi.

Yhdyssanojen merkitys

Yhdyssanojen oikeinkirjoituksella ei ole mitään väliä. Vai onko?

Oheiset lauseet kuuvavat, mikä on yhdyssanojen oikeinkirjoittamisen merkitys.

• Kirjoitin vihkoon muistiin panoni. / Kirjoitin vihkoon muistiinpanoni.
• Poika laski mäkeä muna asennossa / Poika laski mäkeä muna-asennossa
• Juoppo kuski / Juoppokuski
• Tapa kristitty / Tapakristitty
• Haluatko possu junaan? / Haluatko possujunaan?
• Hän oli viime viikolla patja kaupassa / Hän oli viime viikolla patjakaupassa
• Ranta kuntoon kesäksi / Rantakuntoon kesäksi
• Ajan puutteen vuoksi / Ajanpuutteen vuoksi

Ajan hermolla - Aurinkoenergia

Tuli opeteltua aurinkoenergiaan liittyvää termistöä, jotta pysyn ajan hermolla.

Termit:

Aurinkomaatalous (agrivoltaics): samaa aluetta hyödynnetään aurinkosähkön tuotantoon ja maatalouteen.

Aurinkoviljely: paneelien alla ja paneelirivien välissä viljellään maata.

Aurinkolaidunnus: paneelien alla ja paneelirivien välissä kasvatetaan karjaa.

Korvapumppu pelastaa maailman

Foemina korvapumppu on korvakäytävän huuhteluun.

Täytä pumppu kädenlämpöisellä vedellä. Vie pumpun kärki varovasti korvakäytävän suulle. Huuhdo korvaa puristamalla pumppua kevyesti. Toista tämä, kunnes ulos tuleva vesi on kirkasta.

Käytön jälkeen pese pumppu lämpimällä vedellä. Puhdista ja desinfioi pumppu ennen uudelleenkäyttöä.

Aikoinaan lääkäri tuhannen taudin Tamminen sanoi, että vain kaikki kyynärpäätä isommat voi laittaa korvaan. Eli vanu- tai korvapuikkoa ei saa laittaa korvaan 😂

Loppui vanupuikkojen ostaminen ja maailma pelastuu. 😀

Kaipolan paperitehtaan henkilöstöä

Nostagiapläjäys Kaipolan henkilöstöstä vuosien varrelta. Lukuisia kuvia eri työyhteisöistä.

Linkki

Maastopyöräily ja jokamiehenoikeudet

Lähde: Maastopyöräily ja jokamiehenoikeudet, Suomen Latu ry

Jokamiehenoikeus tarkoittaa jokaisen mahdollisuutta liikkua omin voimin luonnossa, oleskella ja kerätä tiettyjä luonnontuotteita ilman erityistä lupaa tai suostumusta. Jokamiehenoikeus on samanlainen riippumatta siitä, kuka omistaa maan tai on sen haltija. Jokamiehenoikeuden käyttämisestä ei tarvitse maksaa mitään.

Jokamiehenoikeudella ei saa liikkua toisten piha-alueilla, viljelyksillä, taimikoissa tai muissa erityiseen käyttöön otetuissa paikoissa, joissa jokamiehenoikeuden käyttäminen aiheuttaa todellista haittaa tai vahinkoa vallitsevalle maankäytölle. Jokamiehenoikeutta ei ole lainkaan alueilla, joilla viranomainen kieltää liikkumisen. Tällaisia alueita ovat mm. monet puolustusvoimien alueet, rajavyöhyke ja voimalaitosten läheisyydessä olevat alueet.

Luonnonsuojelulaki (36§) kieltää lakiin perustumattomien jokamiehenoikeuksia rajoittavien kylttien asettamisen, joten jokamiehenoikeudella tapahtuvaa toimintaa, kuten esimerkiksi pyöräilyä, ei voi kieltää ilman lakiin nojautuvaa perustetta. Luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissakin maastopyöräilyä voidaan rajoittaa, jos kasvillisuuden tai eläimistön säilyminen sitä edellyttää (luonnonsuojelulaki, 18 §). Jokamiehenoikeuden käyttämisen kieltäminen onkin aina poikkeus.

Tulenteko toisen maalla ei kuulu jokamiehenoikeuteen, vaan vaatii aina maanomistajan luvan. Yleiseen käyttöön tarkoitetut tulipaikat on kuitenkin tehty tulistelua varten, ja siksi niitä voi useimmiten käyttää, ellei rakenteisiin ole kiinnitetty omistajan toimesta kieltoja. Tulen sytyttäjä vastaa aina siitä, että tuli ei pääse leviämään maastoon. Retkikeitintä ei yleisesti lueta avotuleksi ja sen käyttö luonto-oloissa on siksi sallittua.

Jokamiehenoikeudella saa:

• liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnon niityillä ja vesistöissä; ratsastaa;
• oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua;
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja;
• onkia ja pilkkiä sekä
• veneillä, uida ja peseytyä vesistössä ja kulkea jäällä.

Jokamiehenoikeudella ei saa:

• haitata maanomistajan maankäyttöä;
• kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla;
• kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta;
• ottaa sammalta tai jäkälää;
• tehdä avotulta toisen maalle;
• häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla;
• roskata ympäristöä;
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa;
• häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia;
• häiritä eläimiä eikä
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

Maastopyöräily ja tapahtumien järjestäminen

Pyöräily kuuluu voimassa olevan lainsäädännön perusteella jokamiehenoikeuteen. Pyöräilyn aiheuttama maaston kuluminen riippuu muun muassa sääolosuhteista, vuodenajasta ja maaperästä. Maastopyöräily on sallittua ilman maanomistajan suostumusta, mutta siitä ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa tai
vahinkoa maankäytölle. Olemassa olevilla poluilla ja urilla pyöräileminen ei yleensä aiheuta haittaa maastolle. Jos maastopyöräilyyn käytetään laajassa mitassa samoja alueita, siitä on hyvä sopia maanomistajan kanssa. Merkityillä reiteillä voidaan ohjata maastopyöräilyä ja ehkäistä ulkoilun aiheuttamaa maaston kulumista.

Ryhmässä liikkuminen tai järjestetty toiminta ei sinällään sulje luonnossa liikkumista jokamiehenoikeuden ulkopuolelle. Myöskään toiminnan kaupallisuus ei määritä sitä, voidaanko toimia jokamiehenoikeudella vai ei. Jos toiminta aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, tai vahingon riski kasvaa, se edellyttää maanomistajan kanssa sopimista.

Näin ollen esimerkiksi tavanomaiset pyöräilyseuran järjestämät yhteislenkit ja retket kuuluvat pääsääntöisesti jokamiehenoikeudella toteutettavaan toimintaan. Vakituiselle tapahtumalle tai paljon käytetyn reitin osalle voidaan saada varmuutta ja jatkuvuutta sopimalla asiasta maanomistajien kanssa etukäteen.

Jos tapahtuma on niin suuri, että se edellyttää esimerkiksi lähtö- tai maalirakenteita tai liikenteenohjausta, se on kokoontumislain mukainen yleisötilaisuus ja edellyttää maanomistajan suostumusta.

Pyöräily metsätiellä ja yksityistiellä

Yksityisteillä ja metsäteillä voidaan rajoittaa moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajamista tietyin perustein, mutta jokamiehenoikeudella niillä saa mm. kävellä, pyöräillä ja hiihtää. Toiminta, joka nostaa tienpidon kustannuksia (mm. auraus, lanaus, hiekoitus) edellyttää tienpitäjän luvan. Käytännössä jokamiehenoikeudella liikkuminen vaikuttaa harvoin tienpidon kustannuksiin, eikä liikkumiseen siksi voida, eikä ole tarpeen puuttua. Yksityistielain perusteella kilpailutoiminta vaatii tiekunnan tai tieosakkaiden luvan.

Sähköavusteiset pyörät

Ajoneuvolaki määrittää sähköavusteisen pyörän moottorittomaksi ajoneuvoksi eli polkupyöräksi. Näin silloin, kun polkupyörässä on enintään 250 W tehoinen sähkömoottori, moottori toimii vain poljettaessa ja se kytkeytyy pois toiminnasta nopeuden saavuttaessa 25 km/h. Samat tieliikennesäännöt koskevat polkupyörää ja sähköavusteista pyörää.

Moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämien maastossa vaatii aina maanomistajan luvan. Koska sähköavusteinen polkupyörä luokitellaan lainsäädännössä pyöräksi (ei moottorikäyttöiseksi ajoneuvoksi), sillä voidaan ajaa maastossa jokamiehenoikeudella.

Laki mahdollistaa polkupyöriin myös 1 kW tehoiset moottorit, mutta silloin pyörät luokitellaan kevyiksi sähköajoneuvoiksi ja ne saavat tietyn ajoneuvoluokan. Lain mukaan kevyillä sähköajoneuvoilla voidaan liikkua tieliikenteessä polkupyöriä koskevien liikennesääntöjen mukaisesti. Kevyellä sähköajoneuvolla liikkuminen maastossa ei kuulu jokamiehenoikeuden piiriin, vaan vaatii aina maastoliikennelain mukaisen maanomistajan luvan.

Liittyvät linkit, suosittelen katsomaan

Velogin Youtube video

13 syytä minkä takia alkoholia tulisi tarjoilla työpaikalla

1. On hyvä syy tulla aamulla töihin ajoissa
2. Stressi vähenee
3. Kommunikointi on rehellisempää
4. Krapulan takia ei tarvitse jäädä pois töistä
5. Lämmityskuluissa syntyy säästöjä
6. Töihin tullaan mieluummin kimppakyydillä tai joukkoliikenteellä, jolloin pysäköintitilaa tarvitaan vähemmän
7. Tyytyväisyys työpaikkaan lisääntyy
8. Lomien tarve vähenee, koska tullaan mieluummin töihin (toimii etenkin miehillä)
9. Työkaverit alkavat olla mukavampia
10. Palavereista tulee mielenkiintoisempia
11. Ylitöitä tehdään mieluummin, koska ei ole kiire töiden jälkeen ryyppäämään
12. Omia ideoita kerrotaan helpommin ja ne ovat luovempia
13. Työn jälki näyttää sitä paremmalta, mitä enemmän tarkastaja juo

Netin käytetyimmät lyhenteet

AF

Tämä akronyymi ei ole varsinaisesti kovin kaunissävytteinen, vaikka sitä käytetäänkin melko paljon. AF tulee suoraan englanninkielen lausahduksesta “As F**k” – jos et halua käyttää suomen kielistä v-sanaa, ainakaan tämä lyhenne ei särähdä niin pahasti korvaan.

Esimerkki: ”Ulkona on kylmä AF!”

ATM

ATM tarkoittaa tällä hetkellä. Akronyymi tulee englanninkielen sanoista ”At The Moment”.

Esimerkki: ”Olen kaupassa ATM.”

BAE

BAE on kirjainyhdistelmä englanninkielen sanoista ”Before Anyone Else”. Lyhennettä käytetään esimerkiksi seurustelukumppanista tai omasta rakkaasta.

Esimerkki: ”Näemme BAEn kanssa tänään.”

B4

Tämä kirjain–numeroyhdistelmä tulee sanasta before eli ennen. Numero neljä kuvastaa lyhenteessä before-sanan lopputavujen lausuntaa (befour).

Esimerkki: ”B4 ja jälkeen.”

BF ja GF

BF eli boyfriend tarkoittaa poikaystävää, kun taas GF eli girlfriend tyttöystävää.

Esimerkki: ”Onko Matias/Jutta sinun BF/GF?”

BFF

BFF on lyhenne englanninkielen sanoista ”Best Friend Forever”, mikä kääntyy suomen kielellä parhaaksi ystäväksi.

Esimerkki: ”Minulla on vain yksi BFF.”

BRB

BRB tulee sanoista ”Be Right Back” ja mikä tarkoittaa “Tulen pian takaisin”.

Esimerkki: “Käyn pikaisesti kaupassa, BRB!”

BTW

BTW eli ”By the Way” kääntyy suomeksi muuten. Lyhennettä käytetään, kun halutaan huomauttaa jostain asiasta tai vaihtaa keskustelun aihetta.

Esimerkki: ”BTW, huomasitko, miten lämmin ilma oli tänään?”

DM

DM on lyhenne englanninkielen sanalle Direct Message. Suomeksi se tarkoittaa sosiaalisessa mediassa lähetettävää yksityisviestiä.

Esimerkki: “Lähetän sulle DM:n.”

DWBH

Tämä monimutkaiselta näyttävä kirjainyhdistelmä on lyhenne sanonnalle “Don’t Worry, Be Happy” – älä siis huolehdi liikoja, vaan ole onnellinen. Lyhennettä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun halutaan sanoa toiselle muutama lohduttava sana tai kannustaa ajattelemaan positiivisesti.

Esimerkki: ”Olen ollut lähiaikoina todella huonolla tuulella.” | ”Hei, DWBH!”

EMT

EMT käytetään kirjainlyhenteenä suomen kielen sanoille “En mä tiedä”.

Esimerkki: ”Milloin tulet kotiin?” | ”EMT!”

EVM

Tämä suomenkielinen akronyymi on lyhenne sanoille “Ei voi muistaa”.

Esimerkki: ”Mikä sen ravintolan nimi oli, jossa söimme eilen?” | ”Sori, EVM.”

F2F tai FTF

F2F tai FTF tarkoittaa ”Face To Face” eli suomeksi kasvotusten.

Esimerkki: ”Ehditkö puhua äitisi kanssa F2F/FTF?”

FB

FB on yksinkertaisesti lyhenne Facebookista.

Esimerkki: ”Näitkö ne FB-kommentit?”

FWB

FWB on kirjainlyhennelmä englanninkielen “Friends With Benefits”. Akronyymilla kuvataan kahden ihmisen välistä intiimiä suhdetta, jossa osapuolet eivät kuitenkaan seurustele keskenään.

Esimerkki: ”Mitä Jennin ja Peten välillä oikein on? | ”Ne on FWB. ”

FYI

Kyseinen akronyymi tulee englanninkielen sanoista “For Your Information”. Suomeksi se kääntyy tiedoksesi.

Esimerkki: ”FYI, tänään meillä on treenit.”

GR8

GR8 on lyhenne englanninkielen sanalle great.

Esimerkki: “Sain siivottua koko huoneen.” | ”GR8!”

HMU

Sanoista ”Hit Me Up” tuleva HMU on käytännössä yhteydenottopyyntö – laita vaikka viestiä! Akronyymilla on hyvin rento sävy.

Esimerkki: “Jos satut samaan aikaan keskustaan, niin HMU.”

IDK

IDK eli ”I Don’t Know” on suomeksi ”En tiedä”.

Esimerkki: ”Miksi tulit tänne?” | ”IDK.”

IKR

IKR eli “I Know Right” käytetään tilanteessa, jossa ollaan samaa mieltä keskustelukumppanin kanssa. Suomeksi lausahdus kääntyy ”Tiedän sen” tai ”Minunkin mielestäni”.

Esimerkki: ”Helenalla on aivan upea paita päällä tänään.” | ”IKR!”

ILY

ILY on lyhyt mutta ytimekäs lyhenne lausahdukselle ”I Love You”.

Esimerkki: ”ILY” | ”Minäkin rakastan sinua!”

IMO

IMO akronyymia käytetään, kun halutaan ilmaista oma mielipide jostain asiasta. Kirjainlyhenne tulee englanninkielen sanoista ”In My Opinion” eli ”Minun mielestäni”.

Esimerkki: ”IMO, sinun kannattaisi aloittaa säästäminen.”

IRL

IRL eli “In Real Life” kääntyy suomen kielellä tosielämässä.

Esimerkki: ”Oletteko vielä tavanneet IRL?”

J/K tai JK

“Just Kidding” -lausahduksen lyhennelmää J/K:ta käytetään, kun halutaan ilmaista, että viesti on kirjoitettu vitsikkääseen sävyyn. Suomeksi akronyymi tarkoittaa ”Kunhan vain vitsailen”.

Esimerkki: ”Otin tänään lopputilin.” | ”Oikeasti?” | ”Jk, mutta mieli kyllä tekisi!”

K tai KK

K tai KK on vielä lyhyempi ilmaus OK:lle.

Esimerkki: “En ole illalla kotona.” | ”KK”

KVG

Kyseinen akronyymi ei ole kovin ystävällinen, ja sitä kannattaakin käyttää harkiten. KVG tulee suomen kielen sanoista ”Kato v***u Googlesta”. Lyhennettä käytetään silloin, kun ei itse viitsi vastata keskustelukumppanin esittämään kysymykseen tai sitten siihen ei tiedä vastausta.

Esimerkki: ”Milloin jääkausi loppui?” | ”En tiedä, KVG.”

KÄTY

KÄTY on suomenkielinen lyhenne sanoille kämppä tyhjänä. Tämä on eritoten nuorison suosima lyhenne.

Esimerkki: ”Meillä on tänään KÄTY!”

LMAO

LMAOlla ilmaistaan naurua, ja se tulee englanninkielen sanoista “Laughin My Ass Off”.

Esimerkki: ”Katsoin lähettämäsi videon. LMAO!”

LOL

Tämän lyhenteen saatoitkin jo tietää! LOL on lyhenne sanoille “Laughing Out Loud” eli “Nauraa ääneen“. LOL-lyhenteellä voi olla myös sarkastinen sävy.

Esimerkki: ”Pääsitkö kokeesta läpi? | ”LOL, en!”

MP

MP on kirjainyhdistelmä sanasta mielipide.

Esimerkki: “Mikä on sun MP tästä asiasta?”

OMG

OMG-akronyymilla kuvataan yllättyneisyyttä. Se tulee sanoista “Oh My God” eli “Voi hyvä luoja!”

Esimerkki: ”OMG, sain työpaikan!”

OTP

OTP-lyhenteellä kuvataan paria, jotka sopivat todella hyvin toisilleen. Lyhenne tulee sanoista ”Only True Pairing”.

Esimerkki: “Titanic-elokuvan Rose ja Jack ovat minun OTP.”

PLS tai PLZ

PLS (tai PLZ) on lyhenne sanalle please.

Esimerkki: ”Voitko tulla tänään aikaisin kotiin, PLS?”

SMH

SMH-lyhenteellä ilmaistaan pettymystä tai pientä paheksuntaa. SMH tulee sanoista “Shaking My Head” eli “Pudistan päätäni”.

Esimerkki: “Nukuin taas pommiin!” | “SMH.”

SRSLY

SRSLY on lyhenne englanninkielen sanasta seriously. Suomeksi se kääntyy ”Ihan(ko) totta”.

Esimerkki: ”SRSLY, minun on pakko päästä kohta kampaajalle!”

TBH

TBH eli ”To Be Honest” kääntyy suomeksi ”Rehellisesti sanoen”.

Esimerkki: ”TBH, vaaleanpunainen ei ole sinun värisi.”

TGIF

TGIF akronyymi tulee sanoista ”Thank God It’s Friday” eli ”Luojan kiitos on perjantai”.

Esimerkki: ”Kohta on viikonloppu, TGIF!”

TMI

TMI ei tässä yhteydessä tarkoita toiminimeä, vaan se tulee sanoista ”Too Much Information”. Lyhennettä käytetään silloin, kun kerrotaan esimerkiksi jotain arkaluontoista tai kiusallista.

Esimerkki: ”TMI, mutta vatsani on ollut koko päivän ihan sekaisin.”

TY

TY on ytimekkäästi lyhenne sanoille ”Thank You”.

Esimerkki: ”Siirsin pyöräsi sateelta suojaan.” | ”TY!”

YOLO

Tähän akronyymiin olet varmasti törmännyt, sillä lyhennettä voi bongata niin t-paidoista kuin kahvimukeistakin. YOLO tulee sanoista ”You Only Live Once”, joka tarkoittaa suomeksi ”Elät vain kerran”.

Esimerkki: ”En tiedä jaksanko lähteä tänään ulos.” | ”Hei, YOLO!”

YAS

YAS ei ole varsinaisesti lyhenne, vaan on innokkaampi vastine sanalle ”Yes”.

Esimerkki:  ”Tänään bileet!” | ”YAS!”

Ajatelma - Kuntavaalit

Kuntavaalit tulee olla suorat henkilövaalit ilman puolueita, yksi ääni on yksi ääni. 

Tällöin saataisiin parhaat mahdolliset kuntalaiset päättämään yhteisistä asioistamme.

...mutta taitaa olla liian kauaskantoinen ajatelma.

Savusaunan lämmitys - Vallius, Saunakylä

Savusaunojen lämmityksestä saa hienoja kuvia, kun ottaa oikealla hetkellä. Lämmityksen alkuvaiheessa saa mielestäni hienoimmat otokset, koska savun muodostus on silloin omaa luokkaansa. Toisinaan lämmityksen ihan alkuvaiheessa savu kylmenee kivien välissä ja laskeutuu kylmänä savuvirtana alas kiukaan kylkiä. 

Kuvassa on Valliuksen savusauna Saunakylässä Jämsän Juokslahdessa.

Jämsä - Talousennuste 2024 (7/2024)

Luin kaupunginhallituksen esityslistaa 12.8.2024. Tuloslaskelman mukaan talousarvio 2024 on -2,5 M€, siis muutettu talousarvio 2024.

Nyt parhaimman ennusteen mukaan, huomioiden jaksotukset, on tulos tänä vuonna kääntymässä positiiviseksi. Tilikauden ylijäämäksi näyttää muodostuvan +0,5 M€. 

Siis olemme päässeet noin 3 M€ parempaan tulokseen kuin talousarviota tehdessä osattiin arvioida. Tiukka kulukuuri on tuottanut myös tulosta.

Kuriositeettina täytyy mainita, että taloudellinen tilanne oli lehtitetojen mukaan katastrofaalinen keväällä eli jopa -5 M€. Joten siihen verratuna ollaan reilun viisi miljoonaa paremmassa tilanteessa.

Vanhan kansan luontotietoutta

Nämä tiedot on koottu lähinnä julkaisusta Vilkuna: Vuotuinen ajantieto, 22. painos, 2001.

Tammikuu

Tammi = napa, akseli, keskipuu. Tammikuu eli sydänkuu on aika, joka jakaa vuoden vaikeimman kauden, talven, kahtia - tammikuu on siis keskellä.

Tammikuussa kaadettu puu ei lahoa, ei homehdu, eikä halkeile.

Syöpäläisten hävittäminen onnistuu tammikuussa, koska luteet ovat silloin tiineitä.

Tammikuinen vesisade ennustaa hyvää kesän satoa. Pohjois-Suomesta on päinvastaisiakin selityksiä: jos tammikuussa sataa vettä tai on latvakaasua (=sumua), tulee kylmä kevät.

Kun ei kylmä kynttilänä (2.2.) eikä pauku Paavalina (25.1.), kylmää kynnet kyntäjältä.

Pakkanen pyryn perästä, pahailma pakkasesta.

Jos varis raakkuu sydänkuiden aikaan (=tammi- ja helmikuu) aamusella, tulee nuoskat, jos iltasella tulee pakkaset.

Loppiaisesta alkavat ”selkäviikot ja reikäleivät” tai ”härkäviikot ja läpileivät”. Siis moniviikkoinen juhlaton ja ankeakin sydäntalven aika. Tähän aikaan oltiin ennen paljon mm. metsätöissä.

Myös kaadettujen kuusten ja mäntyjen oksia ajettiin kotiin, jossa havuja levitettiin karjatiloihin eläinten makuualustaksi. Näin saatiin - paitsi puhdas alusta ja hyvä tuoksu esim. navettaan - myös ’apulantaa’. Havut lisäsivät lannan ’palamista’ kypsyttäen lannan sopivaksi pelloille. Tämä palaminen lisäsi karjatilojenkin lämpötilaa keskitalvella.

Heikin päivänä (19.1.) karhu kääntää kylkeään ja sanoo: ”Yö puolessa, nälkä suolessa”. Sama asia usein myös Paavalin päivän (25.1.) kohdalla.

Heikin päivän tienoilla tarkastetaan myös, että karjan rehu riittää lopputalveksi - puolet rehusta oltava jäljellä. Muuten ”Erkki (18.5.) lehmät tappaa”. Ihmisen viljasta piti Heikinpäivänä olla 2/3 jäljellä. Sama asia usein myös Paavalin päivän (25.1.) kohdalla.

Heikin tai Paavalin päivän aikoihin sää usein muuttuu. Tähän aikaa on usein pyryjä, tuiskuja.

Jo 1700-luvulta tieto, että poroja alettiin näihin aikoihin pitää kiekerossa (poroaitauksessa), ja elätellä paksun lumen vuoksi hakkuilla. (Kaadettiin naavaisia puita).

Helmikuu

Helmikuun suojasäät merkitsevät kylmää kevättä. Päinvastaisiakin ennusteita on!

Jos ruukkukasvit alkavat kasvaa jo helmikuussa, tulee varhainen kevät.

Jos teeri alkaa soida pian kynttilältä (2.2.), tulee keväästä hyvä ja tasainen.

Kynttilänä kyseltiin talvitöiden edistymistä: Onko aidakset ajettu, onko seipähät selottu, onko pitkät halkopinot, onko pellavat piottu?

Matin (Talvi-Matin) päivän (24.2.) tienoilla alkavat varikset vilkastua ja rääkyä, samoin silloin voi jo kuulla metsäkanan ääntelyä.

Talvi-Matti on kevättalven alku, lumi alkaa hiukan sulaa: Matista rikka sijansa syö tai Matti olisi muuton kova mies mutta toinen silmä vettä vuotaa tai Matti pitkällä parrallaan houkuttelee lapsia seinustalle.

Mitä Mattina, sitä Marjana (Matin päivänä sama sää kuin Maarianpäivänä).

Maaliskuu

Maaliskuu on Pohjois-Suomessa vielä talvinen: mm. ankaria lumituiskuja. Silti maaliskuu koetaan ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi.

Muualla Suomessa maaliskuu maan avaa (maa paljastuu osittain lumen alta), huhtikuu maan (jäät) huhtoo.

Marian päivän aikainen (25.3.) säätila on antanut paljon pohjaa ennustuksille: Jos maaliskuu (marjankuu) syntyy kylmällä pohjoistuulella eli ylhäisellä tuulella (tai perjantaipäivänä), tulee kolme kylmää kevätkuuta ja pitkä hidas kevät. Mutta jos maaliskuu syntyy lauhkealla etelätuulella, niin tulee varhainen, kaunis ja lämmin kevät.

Tapion riihenpuinnista (= honka- ja kaarnatuuli, metsänkylvö; kun runsaasti neulasia karisee tuulella lumelle) on yhdeksän viikkoa suliin vesiin.

Mateenkudun siirtyminen pitkälle maaliskuulle ennustaa pitkää kevättä.

Pohjois-Suomessa kaadettiin suksikoivut maaliskuussa, koska silloin puu pysyi parhaiten suorana vääntymättä kieroon.

Kevätpäiväntasauksen aikoihin (21.3.) tehdään ottavat uistimet ja onget, koska silloin päivä on vuoden kuivin. Silloin olisi myös pajut, lepät ja lutikat hävitettävä.

Mitä Maariana (25.3.) malolla sitä vappuna vaolla (lumen määrä katolla/pellolla). Peräpohjolassa tämä vähän myöhäistyy: Mikä Maariana katolla, se Erkkinä (18.5.) maassa.

Marjalta (Marian päivältä) kala kudulla, lintu (metsäkanalinnut) soitimella.

Jos Maarian päivänä on lunta aitain tasan, niin on viljaa syksyllä laarien tasan. (Ainakin pohjoisessa lumen paljous Maariana on siis hyvä ennuste.)

Mitä on päivä pääsiäisenä, sitä sää sären kutuna. (Sären kutuaika oli muinoin tärkeä, koska keväällä oli ruokavaroista puute. Sären kutu on suunnilleen jäiden lähdön aikaan - jos silloin on myrskyisä sää, on särjen pyynti mahdotonta.)

Hyvä on lähtö Tapion riihestä, vielä sitä porahtaa meiännii riihestä. (Mitä enemmän neulasia ym. muuta kariketta puista tippui pääsiäisen teinoilla, sitä parempaa jyväsatoa oli lupa odottaa.)

Varhain pääsiäisaamuna lapset keräsivät rantteella lastuja kasoihin saadakseen hyvän linnunpesien löytämisonnen. Metsä- ja vesilintujen munat olivat ennen tärkeä ruuan lisä kevätkesällä.

Huhtikuu

Huhtikuun nimi: aika lähteä kaatamaan suuria havupuukaskia, joioden vanha nimi on huhta. Asutusten lähistöllä oli nuorempia metsiä (entisiä kaskia), pääasiassa kivikoita ja muita lehtipuita (lounaisSuomessa niiden nimi: kaski). Kolotut kaskipuut kuivuvat nopeammin alkukeväästä, jolloin mahla ei vielä virtaa.

Sataen suvi tuleepi, vuoten vesi lankeaapi.

Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato. Jos hatutta päin huhtikuussa halkoja hakataan, niin turkit päällä toukoja tehdään.

Huhtikuussa pyrittiin myös mm. korjaamaan kalanpyydykset, veistämään seinähirret ja ajamaan kevätheinät.

Karjan lskeminen ulosa kesälaitumilleen (metsiin) oli suuri tapahtuma. Erityisesti silloin oltiin huolissaan siitä, ettei sudet ilmestyisi karjaa verottamaan. Huudettiin loitsuja ja pidettiin muutenkin meteliä, poltettiin kokkoja ja annettiin uhrilahjoja Jyrkille tai muille pyhimyksille. Huudettiin mm: ’Yrjö, sido koirasi’! Koira on tässätapauksessa susi..

Yrjön saapui merkkipäivänään (23.4.) ahvenkesseli selässään. Ahvenen kutu alkoi silloin pohjoisessa.

Jos Markun päivänä ja yönä (25.4.) on kylmä ja jopa pakkasta, jatkuu kylmää pitkälle kesään. Ja päinvastoin: lämmin Markun päivä takaa suotuisan kesän.

Toukokuu

Toukokuussa telkän munauutuista (pöntöistä) saatiin ensimmäiset munat, jotka parantavat talven jäljiltä. Vesilintuja pyydettiin keväällä; erityisesti. joutsenet olivat haluttua saalista. Ne kun saapuivat varhain ja levähtivät pienissäkin sulapaikoissa, joista niitä saattoi ampua. Myös mm. teeriä käytiin pyytämässä niiden soitimelta. Havukatoksesta ammuttiin jousella lähinnä koirasteeriä, ei naaraita. Helatorstaina ei kuitenkaan saanut teeriä ampua, niin pyhä tuo päivä ol ennen.

Toukokuussa laskettiin karja ulos talven jälkeen etsimään ’mustapäitä’ (= suovillan kukintoja, jotka jo hyvin varhain nousevat jäätyneestä turpeesta) tai edes kuloheinää tai varpuja. Lehmät olivat ennen vanhaan ummessa (maitoa tuottamatta) lähes koko pitkän talven.

Karjan laitumellepäästön päivä oli hyvin tarkkaan määritelty (mm. tietyt merkkipäivät, viikonpäivät, tuuli- ja sadesuhteet yms.). Jokatapauksessa karjan laitumellepäästöpäivä oli juhlapäivä koko kylälle.

Erkin päivänä tehtiin ennusteita tulevan kesän oloista. Esim. jos käki kukkuu hankeen (jos vielä lunta), tulee halloja. jos taas lehti on jo puihin tulossa käen alkaessa ensi kertaa kukkumaan, tulee hyvä viljasato. Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona (25.7.) herää. Kylmä Erkin päivä ennustaa lämmintä kesää: Erkki turjus turkki päällä, Urpaanus (25.5.) liinapaitasillaan. Erkin vilu kesän ilo.

Erkin päivään saakka sai karja ennen liikkua vapaasti niityillä ja ahoilla, mutta Erkiltä kylän paimen aloitti työnsä ja johti karjan metsälaitumille.

Myös helluntai (50 päivää pääsiäisestä, siis toukokuun 10. - kesäkuun 13. tai 14. päivä) oli myös tärkeä säiden ennustamispäivä. Helluntain paisteet on koko kesän paisteet. Tai: Kun on helle helluntaina, niin pakkanen Paavalina (25.1.), kylmä viima kynttelinä.

Vielä helluntain aikoihin oli varsinkin Pohjois-Suomessa vähän tuoreita luonnonantimia saatavissa. Siksi sanonta: Kesä keikkuen tuleepi, suvi suuta vääristellen. Siis nälkäkin vielä tähän kesän aikaan on monesti koetellut. Vasta juhannuksen tienoilla ollaan voiton puolella.

Kesäkuu

Kesäkuu lienee alunperin tarkoittanut kesantokuuta, siis kyntökuuta. Myös huhti-, touko- heinä- ja elokuu ovat maatalouden työtehtäviin viittaavia nimiä.

Kaksi on kaunista kesällä: lehti puussa, ruoho maassa ja tuomenkukka kolmantena.

Vaikka siis kesäkuussa on kaunista, on myös: kesä kerkkeimmillään, nälkä närkeimmillään.

Vesisade ennen juhannusta sataa suoraan laariin (tuo hyvän viljasadon).

Kesäkuun alku on usein aika kolea, samoin aika juuri ennen juhannusta. Kaikkein pahin oli ns. tuppihalla. Sen sijaan viileä kesäkuu (ilman pahoja halloja) on ollut kasvulle hyväksi: vilu viljan kasvattaa, lämmin terän tekee.

Eskon päivän (12.6.) tienoilla ennen kylvettiin hamppu ja nauris (pohjoisessa vielä paljon myöhemminkin - juhannuksen tienoilla). Eskon päivän tienoo oli nauriskaskien polton aikaa. Myöhään äestetty pelto ei ehdi enää pahasti rikkaruohottua eivätkä maakirput enää naurista hätyyttele. Hamppu ja nauris eivät ole kovin arkoja syyshalloille, joten kasvukausi kyllä riittää. Sen sijaan ohra piti kylvää aikaisemmin, koska se on arka syyshalloille.

Peräpohjolassa Eskon päivän tienoilla lehmät olivat vielä sisäruokinnassa. Heinää piti siis olla säästössä tähän saakka (kuten etelässä Urpon päivään - 25.5. - saakka).- Lapissa Eskon päivänä teeri lopettelee soidinmenojaan ja ensimmäinen sääskiaalto saapuu sekä norssi alkaa Perämeressä kutea.

Eskeliltä (Esko) ensimmäiset (sääsket), Marjan etsikolta (2.7.) toiset, johan Kastajalta kolmannet, jos ei silloin ala miehiä olla, niin ei ole yhtään elossa. Etelämpän Esko tuo ensimmäiset paarmat.

Juhannus on ollut keskikesän kukkaisjuhla: juhannuskoivut ovenpielessä, juhannuskuusi (oksittu ja kuorittu) pihalla, sisällä sankossa kukkivat tuomenoksat, haavan ja pihlajan lehtiä levitettyinä lattialle, kieloja seppeleinä seinillä jne. Myös karjaa on koristeltu. Kaikki kasvikoristelut pantiin talteen ja syötettiin myöhemmin karjalle.

Juhannusyönä kieriskelivät kylän tytöt alastomina poikatalojen ruispellossa, jolloin yökaste nousi ihoon - ja lempi nousi myös poikiin... Juhannuskasteella katsottiin olevan muitakin terveysvaikutuksia. Juhannusyönä tehtiin monia naimaonneen liittyviä taikoja.

Juhannusyönä paloivat myös siniset aarnivalkeat haltijoiden aarrepaikoilla.

Juhannusyönä tapahtui myös se ihme, että sananjalka kukki! Joka sen näki ja sai kukan tai heti syntyneen siemenen haltuunsa, voi esiintyä näkymättömänä ja tietää kaikki salaisetkin asiat. Sananjalan (Pteridium aquilinum) nimi johtuu siitä, että kun tämän kasvin varren leikkaa tyvestä vinosti poikki, näkee kirjaimia. Juhannusyönä nuori näki siinä tulevan puolisonsa nimen alkukirjaimet.

Juhannukselta alkaa isokesä.

Kaura ja ohra alkavat alkaa kasvaa vasta Pietarin päivän (29.6.) tienoilla, sitä ennen ne vain vitkuttelevat kasvuaan.

Pietarin päivän aikoihin alettiin ennen vanhaan rukiinkylvö kaskimaille. Siemen kylvettiin hyvin harvaan, jotta laiho ehti hyvin versoa ja pensittyä.

Koivun tuohi oli parhainta kiskottavaksi kattotuohiksi (= salollaan eli saullaan) kuun lopulla: paksua mutta ei vielä murru. Myös saunanvastojen teko kuului monin paikoin Pietarin päivän tapahtumiin.

Pietarin päivän tienoilla alkavat jo vuoden satotoiveet hahmoittua: jos ohra näyttää jo hiusta, saadaan varmasti leipää. Tosin tämän edellytyksen on myös, että käki lopettaa kukunnan.

Heinäkuu

Jos käki kukkuu pitkään vielä heinäkuussa, tulee lämmin ja pitkä syksy.

Heinäntekoa varten oli tärkeää ennustaa tulevien lähipäivien sää; sataako vai onko pouta. Seuraavien havaintojen perusteella on niitetty sateella ja koonnut poudalla: Tulee sade, jos aurinko laskee pilveen, jos taivas lientelee, jos taivaalla on pitkiä pilviviiruja (reen jalaksia), Nooakin arkki tai kerrospilviä.. Ennen sadetta tuoksuu vastaniitetty heinä iltasella, metsä näyttää tavallista tummemmalta, savu laskeutuu maahan, ääni kuuluu tavallista kauempaa, kauimmat puut vuoret yms. näyttävät tavallista suuremmilta, aamusella ruskottaa, aamusumu nousee ylöspäin, iltataivas on harmaa, tuuli kiihtyy, reumaattisen ihmisen jäseniä kolottaa...

Sade tulee myös, jos pääskyset lentelevät liki veden pintaa, palokärki ’tillaa’, isot linnut pesevät itseään, koira syö ruohoa, kissa pesee itseään, siat lähtevät myöhään illalla liikkeelle, kukko kiekuu poikkeukselliseen aikaan, kanat kylpevät tuhkassa, mehiläiset tekevät pitkiä lentomatkoja, hämähäkit pysyttelevät suojuksissaan, ravut nousevat vedestä maalle, kalat hyppivät vedessä, siipimuurahaisia ilmestyy alakiville, ojakonna kurnuttaa, kärpäset ovat vihaisia ja lentävät korvaan, lammas hypähtelee korkealle...

Kauniin sään ennusmerkkejä: hyttyset tanssivat iltasella kovasti, heinäsirkka sirisee, hämähäkki kutoo verkkojaan, pääskyset lentävät korkealla, pöllö huutaa yöllä, merivesi on matalalla, savu nousee ylös, syntyy kumpupilviä, jotka pian hajoavat, taivas on rastaanrinnalla, aamusumu laskeutuu maahan, aamukaste on vahva, ilma on autereinen, aamupäivän tuuli tyyntyy iltapäivällä.

Heinänteon voi aloittaa, kun käki on lopettanut kukunnan tai angervo ja apila kukkivat yleisesti.

Käki lopettaa kukunnan, kun se on nielaissut ohran vihneen. Tällöin käki muuttuu haukaksi. Ennen vanhaan heinänteko alkoi siis aika myöhään, heinäkuun loppupuolella. Mutta heinämaathan olivat pääosin luonnonniittyjä.

Vanha keskikesä oli 13.7, ei siis juhannuksena. Silloin tiedettiin kokemuksesta olevan lämpimintä.

Myös karhunpäivä on ollut 13.7., jolloin palvottiin karhua vahinkojen ja vaaran välttämiseksi. (Vieläkin vietetään ainakin Kuusamossa karhujuhlia - tosin aika markkinallisia.)

Jos on poudat, niin varokaa sitten ämmäviikkoa, kyllä ämmät kastelee (naistenviikko on 18.-24.7.). Lönnrot kutsui naistenviikkoa myös kirppuviikoksi - silloin oli kirppuja eniten.

Jaakko (25.7.) heittää kylmän kiven veteen (vedet alkavat jo jäähtyä). Jaakko ennustaa myös säätä: jos Jaakkona ei sada, tulee hyvä loppukesä. Jaakon päivänä rupeaa palokärki huutamaan ja huutaa kunnes sataa.

Jollei Jaakkona tule hallaa, ei tule Perttulinakaan (28.8.), mutta jos Jaakko merkitsee perunan lehdet, niin Lauri (10.8.) merkitsee lisää ja Perttu vie kaiken.

Jaakon päivän jälkeen alkoi pohjoisessa hanhien ja muidenkin vesilintujen pyynti; lentokyvyttömät poikaset olivat jo lihavia, ja aikuisilla hanhilla oli siipisato (sulkasato).

Syksy lähestyy jo heinäkuun lopulla: pääskyset Uoti (29.7.) ottaa, Lauri (10.8.) lakaisee ja Perttu (28.8.) peräti vie.

Kala lakkaa syömästä Ollin päivänä ja muitakin syksyn merkkejä on ilmassa...

Mätäkuun aikana (23.7. - 23.8.) tapahtuu pikemminkin kuivumista ja kuolemista kuin mätänemistä: Jos silloin hakkaa kasken, niin se ei ota vesoja. Samoin pajukoiden tai rantaniittyjen perkkaus onnistuu hyvin - uusia vesoja ei synny. Monivuotisia kasveja ei kannata istuttaa mätäkuun aikana.

Mätäkuun aikana kannattaa kerätä vuotuiset tarvepuut, sillä silloin ne eivät halkeile. Talvisilakoista tulee hyviä, jos ne suolataan mätäkuussa.

Kun mätäkuussa putoaa lehti puusta, tulee suojasää maaliskuussa.

Elokuu

Laurin päivään (10.8.) tultaessa piti heinänteon olla lopussa: ”Lauri ladot lukkoon panee, kuhilaat ja kokkoset pellolle pystyttää”.

Laurin päivän aikoihin pelättiin halloja, pakkasiakin.

Kesä on lopuillaan Laurin päivän tienoilla: ”Syystä Laurista, kevättä kynttilästä”.

Lehtipuiden lehdet alkavat kellastua, eikä vastoja enää tehdä: ”Lauri lehteen kusee”.

Jos Laurina on kaunista, niin sitä piisaa Perttuliin (24.8.). ja tulee hyvä syksy.

Pääskyset, kurjet ja villihanhet kokoontuvat Laurina laumaan.

Lampaiden kesävilla kerittiin (leikattiin) Laurina.

Pohjanmaalla viriteltiin ensimmäiset paulat, jotta lappalainen ei ehtisi viedä lintuja.

Ei sikiä siipilintu Perttulin perästä, vaan muuttolinnut alkavat lähteä: ”Kesälinnut Perttu kerreä, pääskyset Perttu peräti vie”.

Yhtä kauan kuin pääskysiä viivyttelee Pärttylin jälkeen, viivyttelee talvi tuloaan viikoissa kekrin jälkeen. Teeren ensimmäisestä kukerruksesta ennen Pärttyliä on yhdeksän viikkoa ensilumeen.

Perttuilina saatiin jo uutisleipää ja -puuroa. Kuitenkin perunan, lantun, nauriin ja kaalin odotettiin vielä kasvavan.

Rakennusten tilkintään käytetyt sammalet oli kerättävä Perttuun (Pärttyliin) mennessä.

Peräpohjolassa alkoi peuran pyynti Perttulin tienoilla.

Syksyisin on usein paljon hämähäkinseittiä mm. maassa ja puissa. Tämä merkitsi sitä, että ’maa on kiimassa’ tai ’maa härkii’.

Syyskuu

Jos teeri kukertaa jo elokuun lopulla tai syyskuun alussa, tulee varhainen talvi.

Mitä elokuu ei keitä, sitä syyskuu ei paista. (Elonkorjuu on viimeistään syyskuun alussa, jos vilja ei silloin ole kypsä, ei se kypsy myöhemminkään).

Mooses (4.9.) on kylmä mies. (hallaöitä!)

Mooseksena Perämeren kalastajat alkoivat ulkoluodoilta palailla kotirannoille silakkasaaliineen.

Palokärjen huuto (tillaus) tietää syyspäivänseisauksen ja kevätpäivänseisauksen välisenä aikana (siis talviaikaan) hyviä ilmoja, kesäpuolella se ennustaa pohjatuulia ja sateita.

Pyhän Ristin päivänä (14.9.): Ristiltä nauris kuoppaan, härkä aithan, kala karhin ja peura kynthen. Siis mm. lihaporot teurastettiin, lähdettiin pyytämään syviin kalahautoihin kokoontuvaa muikkua. Kellastuvan lehtimetsän aikaan (ruska-aikaan) arvokalat peljästyivät ja pakenivat syvänteisiin.

Syys-Matin päivästä (21.9.) lähtien karhu käy talvilevolle - ja ihmisetkin nukkuvat enemmän kuin kesäaikaan. Myös käärmeet vetäytyvät talvikoloihinsa.

Matti naurismaalle valkian tekee (naurishauikkaita paistettiin naurismaalla).

Matti myllyt käyttää ja laarit täyttää.

Arki-Mikkelistä (29.9.) ämmät pirttiin, nauriit kuoppaan.

Mikon päivä (29.9.) on talven portti, Vapun päivä kesän portti.

Lokakuu

Lokakuu ei ole joka kuu: Päivät pienet pilvelliset, yöt pitkät ja pimeät. Halla hanhen siiven alla, talvi joutsenen takana.

Jos lokakuussa akkunat ovat jäässä, niin tammikuussa vettä sataa.

Minä päivänä metsä kuurassa lokakuussa, sinä päivänä toukokuussa lehti vihoittaa.

Jos pihlajassa on lokakuussa paljon marjoja, tulee sateinen syksy ja vähäluminen talvi (pihlaja ei kanna kahta taakkaa yhtäaikaa: marjoja ja lunta).

Pokrovan päivä (1.10.): linnut parveen, miehet metsään. Pokrova pohjimmaiset kutumujehet antaa.

Pirkon päivä, 7.10., on Pyhän Birgitan päivä. Lennä, lennä leppäpirkko kivikirkon juureen. Siel saat isältäs voileivän ja äidiltäs punaisen hameen.

Piritan päivästä (7.10.) nuottia valmistetaan, eli alettiin kutoa suuria talvinuottia.

Vanhaan aikaan talvikausi alkoi lokakuun 14. päivä. Silloin viimeistään piti ulkona kaikkien maataloustöiden olla päätöksessään, ja sisätyöt alkoivat.

Oravan metsästys sai alkaa, kun oravan karva oli täysin harmaa. (Päivämäärä oli tarkoin määrätty, mutta vaihteli alueittain).

Marraskuu

Marraskuun puuta on pidetty lujana lahoamista vastaan. Rakennushirret kaadettiin marraskuussa.

Lehmät on pesty suopursuvedellä marraskuussa. Paransi karjan terveyttä.

Martti (10.11.) maita vahvistaapi. Mutta mitä pikemmin Martin päivän jälkeen tulee suojasää, sitä suotuisampi on kevät. (Jos suojasää sulattaa maan, ja lumipeite tulee en jälkeen, ei maa ehdi jäätyä. Silloin maan kevätsulaminen etenee nopeasti). Liisan (19.11) liukkaat ja Kaisan (25.11.) kaljamat sulattavat usein lumet vähiin - siis kevät kehittyy nopeasti... Myös Klemetiltä (23.11.) on odotettu suojasäätä.

Kaisan päivänä (25.11.) kerittiin lampaat. Silloin saatiin paras villa (villa kesällä ohutta, talvella takkuista). Tähän aikaan lampaat ovat myös kiimassa (saparollaan).

Jos Antti (30.11.) lotisee, niin joulu komeilee. Tai päinvastoin jos Antin päivänä on lauhaa, sateista, on jouluna hyvä sää. Antti aisoilla ajaa = rekikeli viimeistään näihin aikoihin.

Joulukuu

Joulukuun säillä ei ole ollut kovin suurta ennustearvoa.

Jos pieni lintu lyö ikkunaan, tai tiaiset tiukuttavat, niin pian tulee tuisku.

Varis ja korppi ääntelevät talvella, kun suojasää lähestyy.

Nikolaus (6.12.) on ollut metsälintujen suojelija, ’Pohjolan isäntä’ ja ’metsänjumala’.

Tapanin päivä on ollut myös hevosten ja hevosmiesten päivä.

eFatbike - Jämsänkoski / Toijala

Pienelle ajelulle lähdin. Ensin ajelin Asemanmäkeen ja Arvenmäkeen. Linnamäen kautta poljin Korvenmäkeen. Puistolan kautta päästelin Oinaalaan. Kierros Virtasalmella ja Toijalassa tapahtui vanhoja tuttuja reittejä. Myllymäen kautta laskettelin kohti Seppolaa. Vitikkalan sillalla ylitin Jämsänjoen. Sitten olinkin Pispalassa.

Matkaa kertyi 26,3 km.

Reitti https://share.trailmap.fi/geoitem_107030

Jämsän lähellä sijaitsevat kauheat paikannimet

Keräsin tähän Jämsässä tai Jämsän lähellä sijaitsevia "kauheita" paikannimiä. Nyt on jo melkoinen setti kasassa (> 45).

Lisään niitä tähän, kunhan saan vinkkejä paikoista.

Helvetinrökki, Loilonvuori, karttalinkki

Humalainen, Tehinniemi, karttalinkki

Häränperseenlahti, Kilvensalo, karttalinkki

Iso Kalmasuo, Koskenpää, karttalinkki

Iso-Pylly, Jämsänniemi, karttalinkki

Juostenpaskatti, Haikupohja, karttalinkki

Kalmalahti, Koskenpää, karttalinkki

Kalmalammit, Koskenpää, karttalinkki

Kalmaoja, Koskenpää, karttalinkki

Kalmavesi, Koskenpää, karttalinkki

Kalmavuori, Koskenpää, karttalinkki

Kalmoniemi, Kaipola, karttalinkki

Kiimaniemi, Tehinniemi, karttalinkki

Kolistettava, Lahdenkylä, karttalinkki

Kuolemajärvi, Himos, karttalinkki

Kuolemajärvi, Kaipola, karttalinkki

Kuolemajärvi, Tyry, karttalinkki

Kuolemanvuori, Vekkula, karttalinkki

Kusilammi, Pihlaisto, karttalinkki

Kusioja, Pihlaisto, karttalinkki

Mulkkulammi, Ylä-Partala, karttalinkki

Mulkkuvieru, Arvaja, karttalinkki

Murhajärvi, Valkeajärvi, karttalinkki

Murhaniemi, Valkeajärvi, karttalinkki

Murhavuori, Valkeajärvi, karttalinkki

Pallinsuo, Sahloinen, karttalinkki

Paskajärvi, Morva, karttalinkki

Paskolammi, Jämsänniemi, karttalinkki

Paskolammi, Koskenpää, karttalinkki

Paskorimpi, Painaa, karttalinkki

Pieni Kalmasuo, Koskenpää, karttalinkki

Pirunkammari, Pirunvuori/Kuhmoinen, karttalinkki

Pirunkammari, Ylimenmaa/Kuhmoinen, karttalinkki

Pirunpesävuori, Koskenpää, karttalinkki

Pirunryöni, Elimäki, karttalinkki

Pirunvuori, Kuhmoinen, karttalinkki

Pirunvuori, Roosinpohja, karttalinkki

Pirunvuori, Sahloinen, karttalinkki

 Pyllynnenä, Jämsänniemi, karttalinkki

Raatosaari, Juokslahti, karttalinkki

Raatosaari, Rasua, karttalinkki

Raatovuori, Alhojärvi, karttalinkki

Räkäharju, Tehinniemi, karttalinkki

Surmajärvi, Kolisevankylä, karttalinkki

Surmalahti, Hallinmäki, karttalinkki

Surmakorpi, Ehunsalmi, karttalinkki

Surmalahti, Halli, karttalinkki

Surmalampi, Saakoski, karttalinkki

Surmamäki, Saakoski, karttalinkki

Surmavuori, Hassi, karttalinkki

Synninlukko, Haaralankangas, karttalinkki

Synninlukko, Kolisevankylä, karttalinkki

Vittukinkama, Koskikeskinen, karttalinkki
(kansanperimätietoa, nimi ei kartalla)

Vähä-Pylly, Jämsänniemi, karttalinkki