Sitten itse tutkielmaan...
--
Jämsän kaupunki on antanut Himoshotellin maapohjan (Säyrylän koulun ja sen ympäristön maat) Säyrylän Vapaa-aikakeskus Oy (Himoshotellin) perustamiseen "pienosakkaana apportiona", eli käytännössä ilman korvausta. Säyrylän Vapaa-aikakeskus meni konkurssiin ja kaupunki menetti osakkuutensa ja maansa. Konkurssipesän vakuudenhaltija vaihtoi kiinteistövaihdolla kiinteistön rakennuksineen Haljaloille.
Kaupunki tuki Hotellin tuloa Himokseen n. 330 000 eurolla.
--
Kaupunki rahoitti Himos Centerin rakentamisen ja sen päätoimijaksi tuli Haljaloiden yhtiöt. Haljalat eivät saaneet rakennukselle rahoitusta, koska Hannu Haljala oli linnassa talorikosten ja petoksen vuoksi. Rikokset on sovitettu. Kiinteistö oli luonnollisesti kaupungin vakuutena. Kaupunki vapautti kiinteistö, kun se siirtyi kiinteistön lainojen vakuudeksi eläkeyhtiölle ja kiinteistö täysin Haljaloiden omistukseen.
Kaupunki tuki Himos Centerin tuloa himokseen Haljaloiden yhtiöiden tukikohdaksi.
--
Jämsän kaupunki teki Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n kanssa Keski-Himos alueen kehittämissopimuksen Masterplanin mukaisesta toteuttamisesta. Sopimus perustui hiihtokeskusalueen vetovoimalla ja koko kehittämisalueen maanvuokrasopimukseen. Vuokrasopimuksen allekirjoitushetkellä koko kehittämisaluetta ei voitu vuokrata, koska kaupunki oli vuokrannut siitä osan Haljaloiden yhtiölle. Kaupunki kieltäytyi sopimuksesta, kun se sai paremman tarjouksen YIT Rakennus Oy:ltä.
Kaupunki ei ollut valmis tukemaan Keski-Himos alueen ja samalla koko Himoksen rinneliiketoimintojen kehittämistä.
--
Jämsän kaupunki vaihtoi golfkentän perustajan Himos Resort Oy:n kanssa kentän maat Himoskylä asemakaavan rakennusoikeusalueen 3 900 kem2:n tonttiin ja vuokrasi kentän takaisin kaupungilta. Resort Oy myi rakennusoikeuden Holiday Club Resorts Oy:lle 20 %:n katteella ja käytti rahat golfkentän rakentamiseen. Kaupunki osti kenttäalueen takaisin ominen kiemuraisine ehtoineen.
Kaupunki tuki Golfkentän tuloa Himokseen yli 700 000 €:lla.
--
Jämsän kaupunki ostaa 3 M€:lla kylpylätontin ja rakentaa sen yhteyteen "sovittuja muutoksia" 1 450 000 €:lla.
Kaupunki tukee kylpylän tuloa Himoksen 4,45 M€:lla. Tämä on se, mikä on tiedossa tällä hetkellä.
--
Ja sitten itse kysymykseen, minkä kirjoituksen alussa lupasin...
Voiko joku nimetä ne tukitoimet, millä kaupunki on tukenut Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n hankkeita ja niiden kehittämistä Himoksessa?
Kaupunki tuki Hotellin tuloa Himokseen n. 330 000 eurolla.
--
Kaupunki rahoitti Himos Centerin rakentamisen ja sen päätoimijaksi tuli Haljaloiden yhtiöt. Haljalat eivät saaneet rakennukselle rahoitusta, koska Hannu Haljala oli linnassa talorikosten ja petoksen vuoksi. Rikokset on sovitettu. Kiinteistö oli luonnollisesti kaupungin vakuutena. Kaupunki vapautti kiinteistö, kun se siirtyi kiinteistön lainojen vakuudeksi eläkeyhtiölle ja kiinteistö täysin Haljaloiden omistukseen.
Kaupunki tuki Himos Centerin tuloa himokseen Haljaloiden yhtiöiden tukikohdaksi.
--
Jämsän kaupunki teki Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n kanssa Keski-Himos alueen kehittämissopimuksen Masterplanin mukaisesta toteuttamisesta. Sopimus perustui hiihtokeskusalueen vetovoimalla ja koko kehittämisalueen maanvuokrasopimukseen. Vuokrasopimuksen allekirjoitushetkellä koko kehittämisaluetta ei voitu vuokrata, koska kaupunki oli vuokrannut siitä osan Haljaloiden yhtiölle. Kaupunki kieltäytyi sopimuksesta, kun se sai paremman tarjouksen YIT Rakennus Oy:ltä.
Kaupunki ei ollut valmis tukemaan Keski-Himos alueen ja samalla koko Himoksen rinneliiketoimintojen kehittämistä.
--
Jämsän kaupunki vaihtoi golfkentän perustajan Himos Resort Oy:n kanssa kentän maat Himoskylä asemakaavan rakennusoikeusalueen 3 900 kem2:n tonttiin ja vuokrasi kentän takaisin kaupungilta. Resort Oy myi rakennusoikeuden Holiday Club Resorts Oy:lle 20 %:n katteella ja käytti rahat golfkentän rakentamiseen. Kaupunki osti kenttäalueen takaisin ominen kiemuraisine ehtoineen.
Kaupunki tuki Golfkentän tuloa Himokseen yli 700 000 €:lla.
--
Jämsän kaupunki ostaa 3 M€:lla kylpylätontin ja rakentaa sen yhteyteen "sovittuja muutoksia" 1 450 000 €:lla.
Kaupunki tukee kylpylän tuloa Himoksen 4,45 M€:lla. Tämä on se, mikä on tiedossa tällä hetkellä.
--
Ja sitten itse kysymykseen, minkä kirjoituksen alussa lupasin...
Voiko joku nimetä ne tukitoimet, millä kaupunki on tukenut Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n hankkeita ja niiden kehittämistä Himoksessa?
Minä en muuten tiedä ensimmäistäkään.
Vastaukset voi kirjoittaa blogin kommenttiin tähän alle. Jään odottamaan vastauksia kysymykseeni.
Himottu vuori kirja sivut 94-95
"Tukirakennuksen lunastus etuajassa
Himosvuori Oy oli aloittanut kesällä 1987 Länsi-Himoksen rakentamisen. Juhani Ojalaa kaivelee, että yhtiö joutui maksamaan ensin alueelle rakennetusta kunnallistekniikasta yli kaksi miljoonaa markkaa ja vielä verkoston liittymismaksut sinne valmistuviin rakennuksiin. Kaupungin säästöpolitiikka johtui Ojalan käsityksen mukaan valtuutettujen Aku Lindroosin ja Veikko Kukkolan jatkuvasta painostuskampanjasta sekä kaupunginjohtaja Markku Lehtimäen nihkeästä asenteesta rinneyrittäjiä kohtaan.
Kaupunki lunasti Himosvuori Oy:ltä sen tekemän kunnallistekniikkainvestoinnin keväällä 1989, kun alueen asukkaat ja muutkin toimijat halusivat liittyä siihen. ”Me käytimme rahat Pohjois-Himoksen tukirakennuksen lunastamiseen, peräti seitsemän vuotta etuajassa, koska Kukkola ja Lindroos olivat jatkuvasti levittäneet perättömiä huhuja vuokran maksamatta jättämisestä.
Tukirakennuksen lunastuksen kautta rinneyhtiö sai vapautettua kaupungin hallussa olleita tärkeitä alkupään haltijavelkakirjoja uusien laajennushankkeidensa vakuudeksi. Samalla saatiin pahansuopaiset vastustajat siltä osin hiljaisiksi. Kirjan kuvatekstissä on, että Himosvuori Oy lunasti 1989 tukirakennuksen 2,5 Mmk:lla."
LISÄYS:
29.10.1984 päätöksen mukaan kaupunki rakentaa pysäköintialueen, vesi- ja viemärijohdon, teitä sekä tukirakennuksen ja 2,8 Mmk, josta hiihtokeskus maksaa takaisin 2,25 Mmk kymmenen vuoden vuokra-ajan kuluessa. Eli euroina 92 500 € (550 000 mk). Maksu maksettiin takaisin etuajassa.
"Tukirakennuksen lunastus etuajassa
Himosvuori Oy oli aloittanut kesällä 1987 Länsi-Himoksen rakentamisen. Juhani Ojalaa kaivelee, että yhtiö joutui maksamaan ensin alueelle rakennetusta kunnallistekniikasta yli kaksi miljoonaa markkaa ja vielä verkoston liittymismaksut sinne valmistuviin rakennuksiin. Kaupungin säästöpolitiikka johtui Ojalan käsityksen mukaan valtuutettujen Aku Lindroosin ja Veikko Kukkolan jatkuvasta painostuskampanjasta sekä kaupunginjohtaja Markku Lehtimäen nihkeästä asenteesta rinneyrittäjiä kohtaan.
Kaupunki lunasti Himosvuori Oy:ltä sen tekemän kunnallistekniikkainvestoinnin keväällä 1989, kun alueen asukkaat ja muutkin toimijat halusivat liittyä siihen. ”Me käytimme rahat Pohjois-Himoksen tukirakennuksen lunastamiseen, peräti seitsemän vuotta etuajassa, koska Kukkola ja Lindroos olivat jatkuvasti levittäneet perättömiä huhuja vuokran maksamatta jättämisestä.
Tukirakennuksen lunastuksen kautta rinneyhtiö sai vapautettua kaupungin hallussa olleita tärkeitä alkupään haltijavelkakirjoja uusien laajennushankkeidensa vakuudeksi. Samalla saatiin pahansuopaiset vastustajat siltä osin hiljaisiksi. Kirjan kuvatekstissä on, että Himosvuori Oy lunasti 1989 tukirakennuksen 2,5 Mmk:lla."
2 kommenttia:
Minä tiedän ensimmäisen; 29.10.1984 päätöksen mukaan kaupunki rakentaa pysäköintialueen, vesi- ja viemärijohdon, teitä sekä tukirakennuksen ja 2,8 Mmk, josta hiihtokeskus maksaa takaisin 2,25 Mmk kymmenen vuoden vuokra-ajan kuluessa.
Valitukset siirsivät päätöksen täytäntöönpanoa niin, että tukirakennus saatiin käyttöön vasta kaudelle 1986-87.
Kiitos vastauksesta. En enää noin tarkkaan kirjaa muistanut. Ja tein lisäyksen kirjoitukseeni.
Lähetä kommentti