Asiaa valtuustossa taannoin kysyin, kun lainan takausta oltiin Jämsän aluelämmölle myöntämässä. Jämsän kaupunginjohtaja antoi julkisesti valtuutetuille, yleisölle ja virkamiehille selkeän vastauksen. Laitos on oikean kokoinen ja sillä on työllistävä vaikutus. Laina Jämsän aluelämmölle tulee myöntää. Lisäksi mieleeni jäi jo valtuustossa, että Jämsän työttömät laitetaan keräämään oksia ja risuja (?). Hieman ihmettelin tuota puheen kohtaa työllistämisestä.
Valtuutettuna minun pitäisi uskoa Jämsän kaupunginjohtajan virkavastuuseen. Harvoin on kaupunginjohtaja valtuutetuille puhunut valtuustosalin edessä. Tuon puheen sanat olivat ilmeisesti Jämsän aluelämmön toimitusjohtajan tekemä. Puheessa ei ollut totuuden häivää.
Miten valtuutettuna voin uskoa Jämsän kaupunginjohtajan virkavastuuseen virkamiehenä?
Mihin tässä on uskominen, kun virkamiehen tulisi puhua vain ja ainoastaan totta, virkavastuulla?
Alla Pekka Laaksosen kirjoittama mielipidekirjoitus
- - -
MIELIPIDEKIRJOITUS
Jämsän Aluelämpö Oy tekee paraikaa Kuorevedelle uutta noin 2,5 miljoonan euron lämpökeskusta. Mutta miksi?
Viime keväänä Aluelämpö hävisi tarjouskilpailun Patrian tuotantolaitosten kaukolämmöstä. Yhtiön johto uskoi, että Patria jatkaa lämpökauppaa heidän kanssaan, mutta neuvotteluissa Vapo vei voiton. Näin ollen 75 prosenttia Kuoreveden lämpöliiketoiminnasta siirtyi Vapolle 15 vuodeksi ja vain murto-osa jää Aluelämmölle.
Tarjoustappiostaan huolimatta Aluelämpö jatkoi Patrian lämmönkäyttöön suunniteltua yli 2 miljoonan euron lämpökeskushankintaa, vaikka uudessa tilanteessa olisi hyvin riittänyt noin 0,4 miljoonan euron yksikkö.
Yhtiön johtoa varoitettiin turhasta investoinnista ja kaupunkilaisten rahojen – Jämsän Aluelämpö Oy on 100-prosenttisesti meidän kaupunkilaisten omistama yhtiö – tuhlaamisesta turhaan lämpökeskukseen. Toimitusjohtaja ajoi kuitenkin yhtiön hallituksessa läpi lämpökeskuskaupan. Hallituksessa ei ole asiantuntemusta lämpöliiketoiminnasta.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa Kuorevedellä Aluelämpö siis tuhlaa kaupunkilaisten rahoja 2 miljoonaa euroa. Tuolla summalla saisi uuden kirjaston.
Jälkeenpäin yhtiön johto on selittänyt, että tuleva datapuisto tarvitsee lämpötehoa.
Datakeskukset kuitenkin tuottavat lämpöä ja se lämpö on syötettävä Aluelämmön verkkoon ja vähentää edelleen lämmöntuotannon tarvetta. Myös selitettiin, että on hyvä olla iso lämpökeskus varmuuden vuoksi ja siellä tullaan polttamaan kaupungin työttömien keräämät risut ja rangat.
Totuus on kuitenkin se, että lämpöä ei voi tuottaa enempää kuin on lämmöntarvetta.
Ja liian isolla lämpökeskuksella ei myöskään voi tuottaa pientä lämpömäärää, sillä lämpökeskus on mitoitettava optimaalisesti lämmöntarpeen mukaan. Uusi hankinta jää siis käyttökelvottomaksi.
Jämsä ei tarvitse yhtään Aluelämmön tekemän kaltaista ”rahanpolttoa”, ja siksi kuntasektorilla on syytä miettiä tarkkaan, miten yhtiöiden hallitukset nimitetään ja millaisia pätevyysvaatimuksia jäsenille asetetaan.
On syytä myös muistaa, että osakeyhtiön hallituksessa hallituksen jäsenet maksavat viime kädessä ”töppäyksensä” omasta omaisuudestaan. Pelkkä ”poliittinen vastuu” ei osakeyhtiön hallitustyössä riitä. Eli hattu Aluelämmön hallituksessa kiertämään ja kirjastorahat kokoon.
Edellinen Aluelämmön toimitusjohtaja DI Kari Laakso rakensi uransa aikana Jämsän Aluelämpö Oy:stä 10 miljoonan euron arvoisen yhtiön. Nyt, hänen jäätyään eläkkeelle, yhtiön arvo on alentunut tehdyillä päätöksillä reilussa vuodessa 20–30 prosenttia.
Pekka Laaksonen
kirjoittaja on ollut 15 energiayhtiön hallituksessa
- - -