Salamyhkäisyyden verhon alla

Jämsässä lukuisia julkisia rakennuksia kärsii heikosta sisäilmasta tai on kokonaan käyttökiellossa. Syynä on "sisäilma". Sehän laittaa jo kuulijan tai lukijan hiljaiseksi.

Mutta mistä nämä sisäilmaongelmat oikein aiheutuvat?

Itse syihin ei ole julkisesti otettu kantaa. Puhutaan yleisesti ilmanvaihdon virheellisyyksistä ja niin edelleen. Mielestäni jokaisen rakennuksen tuho pitäisi tarkkaan analysoida. Päättäjätkaan eivät tarkalleen tiedä ongelmien juurisyitä.

Veronmaksajille tämä tulee kalliiksi. Jämsän kohdalla kymmenien miljoonien asiasta on kyse. Lienee kohtuullista, että asiat tulisisivat julkisiksi. Se parantaa aina laatua.

Miksi kaupungintalo on esimerkiksi niin sanotusti käyttökiellossa? 

Ja ongelmarakennuksia on lukuisa määrä. Jokaisella on oma tarinansa, mutta ositaisen salamyhkäisyyden verhon alla.

Onko julkinen asioiden käsittely ratkaisu sisäilmaongelmiin?

Mielestäni asiat tulisi käsitella avoimesti ja julkisesti, koska kyseessä on erittäin merkittävät summat veronmaksajien rahoja.

Tänään oli 27.7.2017 Helsingin Sanomissa hyvä mielipidekirjoitus aiheeseen liittyen.

Lännestä Ylä-Himos kiertäen

Kesäisenä tuhnupäivänä laitettiin lenkkarit jalkaan ja lähdettin kiertämään Ylä-Himos. Lähtöpaikkana oli Länsi-Himoksen parkkipaikka. Reitti kierrettiin vastapäivään. Matkan varrella oli erittäin vaihteleva maasto. Koko matkan oli hieman vettä ilmassa, kosteaa tuulta. Toisinaan hieman kirkastui.

Matkaa reitillä on noin 7,2 km. Ja aikaa kuluun justiinsa niin kauan kuin siihen menee. Jos nenänsä työntää jokaiseen puunkoloon, niin silloin huomattavan kauan. Meidän tapauksessa reilut 2 h.

Reitti on melko raadollinen, koska kahteen otteeseen kiivetään Himoksen juurelta sen laelle.

Typpeä kaaressa

Kesäaikaan pissaaminen tapahtuu luonnollisesti maastoon. Miehille se on varsinkin luonnollista.

Terveellä ihmisellä, joka on nauttinut normaalimäärän nestettä, muodostuu vuorokaudessa noin 1–2 litraa virtsaa. Virtsarakon koko on noin ½ litraa, joten virtaamistarve on noin 3–5 kertaa vuorokaudessa.

Virtsan määrä on noin 1,5 litraa vuorokaudessa.

Virtsassa on pääosin typpeä, mutta se sisältää myös valtaosan jätösten fosforista. Virtsaa voidaan

pitää lähes täydellisenä ravinneliuoksena, sillä se sisältää tasapainoisesti mikroravinteita ja sen makroravinteet ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Virtsa, jota ihminen tuottaa
vuosittain noin 400 kg ja josta 95 % on vettä, sisältää valtaosan ihmisen ulosteiden ravinteista. Typestä on virtsassa noin 88 %, fosforista noin 67 % ja kaliumista noin 71 %.

Jokaisen ihmisen virtsaa typpeä vuoden aikajaksolla noin 4 kiloa.

Keväisin pihoja lannoitetaan. Nurmikkolannoite on tehokas erikoislannoite nurmikon hoitoon. Se sisältää runsaasti kaliumia ja typpeä, joiden avulla nurmikko kasvaa vahvaksi ja terveeksi.

Nurmikkolannoite säkissä 20 kg on typpeä 12 % eli noin 2,4 kg.

Eli jos kylvän pienen 20 kg säkin nurmikkolannoitetta pihalleni, niin sama määrä typpeä siirtyy nurmikolle, jos käyn sitä luonnollisesti kaaressa lannoittamassa 1 vuoden ja 8 kuukauden ajan.

Myllyvehnälle kylvetään typpeä noin 150 kg hehtaarille (100 m x 100 m). Eli hehtaarin alaa pitäisi yhden henkilön kaaressa lannoottaa noin 40 vuotta, jotta tulee sama typpimäärä.

Eli typpeä kulkeutuu luontoon lannoitteena runsaita määriä. Iso osa tietysti sitoutuu "kasvuun" ja vain osa joutuu vesistöön rehevöittämään sitä.

Metsämökin mummon ei tarvitse ollaa huolissaan aiheuttamastaan olemattomasta ympäristökatastrofista. Ja viherpiipertäjien tulee keskittyä olelliseen.

Kesäkuvia 2017

En vielä tuomitse

Kävin tutustumassa Jämsänjoen rannassa apteekkarin yrttimaan läheisyydessä olevaan istutuslaatikko alueeseen. Istutuslaatikoita on noin 25 kpl, eri pituisia. Vain yhdessä laatikossa oli elämää. Kaikki muut olivat tyhjänä?

Multaa oli hankittu 2,5 m mittaiseen laatikkoon ensin 7 pussia ja se ei riittänyt sitten oli haettu toiset 7 pussia. Istuttaminen oli tehty kesäkuun lopussa. Näytti olevan jo jonkilaiset taimet alullaan. Rouva valitteli, että kotiloita on aivan mahdottoman paljon.

Alunperin tuomitsin idean. Mutta en nyt ihan vielä sittenkään tyrmää.

Ehkä heikko innostus johtuu siitä, että
- laatikot valmistuivat vasta juhannuksen tienoilla?
- tai alkukesä oli poikkeuksellisen kylmä?
- tai ehkä olisi pitänyt markkinoida vieläkin voimakkaammin?
- tai idealla ei ollut kannatusta?
- tai ...

En vielä tuomitse istutuslaatikoita - maltan odottaa ensi kesään.

Galleriat ja Ateljeet Jämsässä

Keräsin Jämsäläiset Galleriat ja Ateljeet.

Atelje Erkki Hirvelä
Atelje Svetlana Ruoho
Atelje Veli Ähtävä

Pikku Galleria Piippa Mutikainen
Galleria Kiljala
Galleria Kivipankki

Kesällä ja varsinkin heinäkuussa on moni paikka auki. Piipahda...

Metsähallitus maanomistajana Lapin yritystoiminnan tukena

Maastopyöräily laajentaa Ylläksen sesonkia Iltalehti/Matkajutut <linkki>

"Ylläksellä oli ennestään jo 150 kilometrin mittainen maastopyöräreitistö. Metsähallituksen hiljattainen päätös avata Pallas-Yllästunturin kansallispuiston reitit myös maastopyöräilijöille laajensi verkostoa 300 kilometrillä. Kun tähän vielä lisätään kansallispuistoon linkittyvät alueet, nousee Ylläksen seudun maastopyöräreittien määrä 900 kilometriin."

"Pyöräilystä on tulossa Ylläkselle ympärivuotinen matkailuvaltti. Kesäreittien lisäksi sieltä löytyy myös 90 kilometrin mittainen säännöllisesti huollettu talvipyöräilyverkosto. Talviseen kansallispuistoon voi tutustua paksurenkaisilla fatbike-pyörillä."

Jämsän kaupunki on juuri julkaissut ajankohtaiseksi Himoksen Masterplan suunnitelman päivityksen. Toivon, että siinä nähdään myös vastaavat pyöräilyreitit ja eteenkin nähdään niiden toteutuminen.

350 000 matkailijaa vuodessa - 24/7-päivystys loppuu?

Päivystyksen loppumisesta ollaan aiheellisesti huolestuneita Jämsässä.

Tämän päivän Vekkarissa on Jämsän kaupungin hallintoylilääkäri Matias Lahti huolissaan, että päivystys on loppumassa. "Pelkästään kesällä Himoksessa käy 150 000 ihmistä."

Lisäksi tulee muistaa, että talvella kävijöitä on Himoksessa enemmän kuin kesällä eli 200 000 ihmistä.

Siis nykyisin 350 000 ihmistä matkailijaa vuodessa. Tulevaisuudessa luku on mahdollisesti huomattavasti isompi.

Mielestäni tämä antaa suuremmakin huolen aiheen.