sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Blogin kirjoittamisen arkea

Blogikirjoittajana on paljastettava itsensä. Kaikki tietävät kuka kirjoittaja on. Toisinaan tekstiä syntyy pulppuamalla, jopa myrskyten. Välillä alitajunta ei tuota yhtään mitään, ei sitten kerrassaan mitään. Silloin ei ole kirjoittamisen aika. On vain odotettava sopivaa hetkeä.

Teksti syntyy monesti ajatuksen virrasta. Välillä ammutaan hieman yli kiinnostuksen ylläpitämiseksi. Toisinaan ammutaan suoraan kohti, osumia välttäen. Joskus räväkkä ja yliampuva piristää. Välillä on hyvä vetää ihan riman alta, mutta navan alle ei sovi mennä. Monia kirjoitukset ärsyttävät, mutta faktat on tarkoitus olla selventäviä. Kiitoksiakin on rullut runsaasti.

Moni teksti syntyy faktan perusteella. Fiktiotakin voi välillä heittää sekaan. Hulvattomastikin voi välillä esiintyä. Tiettyjä niin sanottuja totuuksia voi aivan avoimesti ihmetellä kysymysten muodossa. Voi hämmästellä maailman menoa.

Tiettyjen totuuksien kirjoittaminen aiheuttaa sen, että Suomi 24 sivulla ruoditaan tekstiäni. No siellä voi aivan vapaasti asioita retostella nimettömänä. Pidän tietyn linjan. Insinööri tietää, että on olemassa voiman ja vastavoiman laki. Ja ne vastavoimat ovat niitä, jotka Suomi 24 sivulla riepottelevat minua. Joku selkeästi ohjaa vastavoimia, ja niiden toimista ei kannata yöunia menettää.

Kaikesta huolimatta ei kukaan ole soittanut, että jutut eivät pidä paikkaansa. Faktajutuissa esintyy toisinaan nimiä. Fakta on faktaa. No asioillahan on aina kaksi puolta. Kerran eräs herkkähipiäinen virkamies kyllä pyysi poistamaan nimensä, mutta tämä on ainoa poikkeus. Mutta sellaiselle ihmisluonteelle ei voi mitään.

Mutta jatkan omaa linjaani pääsääntöisesti faktojen muodossa - intuitiolla ja tunteella.

torstai 7. syyskuuta 2017

Himoksen vetovoimayritysten aloittamisen ja kehittämisen tukeminen

Tässä on usealta taholta aina sanottu, että hiihtokeskus on saanut sitä ja tätä. Sitten tein lyhyen tutkielman saaduista tuista. Ja lopussa esitän lukijoille kysymyksen.

Sitten itse tutkielmaan...
--
Jämsän kaupunki on antanut Himoshotellin maapohjan (Säyrylän koulun ja sen ympäristön maat) Säyrylän Vapaa-aikakeskus Oy (Himoshotellin) perustamiseen "pienosakkaana apportiona", eli käytännössä ilman korvausta. Säyrylän Vapaa-aikakeskus meni konkurssiin ja kaupunki menetti osakkuutensa ja maansa. Konkurssipesän vakuudenhaltija vaihtoi kiinteistövaihdolla kiinteistön rakennuksineen Haljaloille.

Kaupunki tuki Hotellin tuloa Himokseen n. 330 000 eurolla.
--
Kaupunki rahoitti Himos Centerin rakentamisen ja sen päätoimijaksi tuli Haljaloiden yhtiöt. Haljalat eivät saaneet rakennukselle rahoitusta, koska Hannu Haljala oli linnassa talorikosten ja petoksen vuoksi. Rikokset on sovitettu. Kiinteistö oli luonnollisesti kaupungin vakuutena. Kaupunki vapautti kiinteistö, kun se siirtyi kiinteistön lainojen vakuudeksi eläkeyhtiölle ja kiinteistö täysin Haljaloiden omistukseen.

Kaupunki tuki Himos Centerin tuloa himokseen Haljaloiden yhtiöiden tukikohdaksi.
--
Jämsän kaupunki teki Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n kanssa Keski-Himos alueen kehittämissopimuksen Masterplanin mukaisesta toteuttamisesta. Sopimus perustui hiihtokeskusalueen vetovoimalla ja koko kehittämisalueen maanvuokrasopimukseen. Vuokrasopimuksen allekirjoitushetkellä koko kehittämisaluetta ei voitu vuokrata, koska kaupunki oli vuokrannut siitä osan Haljaloiden yhtiölle. Kaupunki kieltäytyi sopimuksesta, kun se sai paremman tarjouksen YIT Rakennus Oy:ltä.

Kaupunki ei ollut valmis tukemaan Keski-Himos alueen ja samalla koko Himoksen rinneliiketoimintojen kehittämistä.
--
Jämsän kaupunki vaihtoi golfkentän perustajan Himos Resort Oy:n kanssa kentän maat Himoskylä asemakaavan rakennusoikeusalueen 3 900 kem2:n tonttiin ja vuokrasi kentän takaisin kaupungilta. Resort Oy myi rakennusoikeuden Holiday Club Resorts Oy:lle 20 %:n katteella ja käytti rahat golfkentän rakentamiseen. Kaupunki osti kenttäalueen takaisin ominen kiemuraisine ehtoineen.

Kaupunki tuki Golfkentän tuloa Himokseen yli 700 000 €:lla.
--
Jämsän kaupunki ostaa 3 M€:lla kylpylätontin ja rakentaa sen yhteyteen "sovittuja muutoksia" 1 450 000 €:lla.

Kaupunki tukee kylpylän tuloa Himoksen 4,45 M€:lla. Tämä on se, mikä on tiedossa tällä hetkellä.
--
Ja sitten itse kysymykseen, minkä kirjoituksen alussa lupasin...

Voiko joku nimetä ne tukitoimet, millä kaupunki on tukenut Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n hankkeita ja niiden kehittämistä Himoksessa?

Minä en muuten tiedä ensimmäistäkään.

Vastaukset voi kirjoittaa blogin kommenttiin tähän alle. Jään odottamaan vastauksia kysymykseeni.


LISÄYS:
29.10.1984 päätöksen mukaan kaupunki rakentaa pysäköintialueen, vesi- ja viemärijohdon, teitä sekä tukirakennuksen ja 2,8 Mmk, josta hiihtokeskus maksaa takaisin 2,25 Mmk kymmenen vuoden vuokra-ajan kuluessa. Eli euroina 92 500 € (550 000 mk). Maksu maksettiin takaisin etuajassa.

Himottu vuori kirja sivut 94-95

"Tukirakennuksen lunastus etuajassa
Himosvuori Oy oli aloittanut kesällä 1987 Länsi-Himoksen rakentamisen. Juhani Ojalaa kaivelee, että yhtiö joutui maksamaan ensin alueelle rakennetusta kunnallistekniikasta yli kaksi miljoonaa markkaa ja vielä verkoston liittymismaksut sinne valmistuviin rakennuksiin. Kaupungin säästöpolitiikka johtui Ojalan käsityksen mukaan valtuutettujen Aku Lindroosin ja Veikko Kukkolan jatkuvasta painostuskampanjasta sekä kaupunginjohtaja Markku Lehtimäen nihkeästä asenteesta rinneyrittäjiä kohtaan.

Kaupunki lunasti Himosvuori Oy:ltä sen tekemän kunnallistekniikkainvestoinnin keväällä 1989, kun alueen asukkaat ja muutkin toimijat halusivat liittyä siihen. ”Me käytimme rahat Pohjois-Himoksen tukirakennuksen lunastamiseen, peräti seitsemän vuotta etuajassa, koska Kukkola ja Lindroos olivat jatkuvasti levittäneet perättömiä huhuja vuokran maksamatta jättämisestä.

Tukirakennuksen lunastuksen kautta rinneyhtiö sai vapautettua kaupungin hallussa olleita tärkeitä alkupään haltijavelkakirjoja uusien laajennushankkeidensa vakuudeksi. Samalla saatiin pahansuopaiset vastustajat siltä osin hiljaisiksi. Kirjan kuvatekstissä on, että Himosvuori Oy lunasti 1989 tukirakennuksen 2,5 Mmk:lla."

Tulevaisuuden Jämsä

Jämsän keskustan aluetta on 3D mallinnettu huomioiden tulevaisuuden suunnitelmat.

Katso videot linkkien takaata.

Satama v1
Maauimala v3
Keskuskatu v4
Keskuskatu v3

Videot sijaitsevat YouTubessa.

Ankeat ajat

Valtuustoseminaarissa Valkeakoskella 5-6.9.2017 oli esitelmöijänä "kuntatalousmoguli" Eero Laesterä. Erittäin hyvä analyysi Jämsän taloudellisesta tilanteesta. Täytyy sydämestä todeta, että esitys oli erittäin antaumuksella ja suurella ammattitaidolla tehty sekä selkeä ja ymmärrettävä. Ja vielä sopiva annos hurttia huumoria, niin se oli siinä.

Tällä hetkellä numeroiden valossa Jämsä sijoittuu taloudellisesti Suomen kuntien keskitasolle tai hieman paremmalle puolelle. Korostan sanaa "tällä hetkellä". Tämän vuoden talous menee pakkaselle noin 4-5 M€ ennusteen mukaan.

Mutta sitten alkaa ankeat ajat. Alla oleva kuva kertoo totuuden (Ylijäärä/alijäämä rivi). Ajaudumme kriisikunnaksi, jos emme tee mitään.

Totuutta tulee katsoa suoraan silmiin. Tiukan euron aikaa on ollut ja se tulee jatkumaan. Siihen kannattaa jo nyt henkisesti varautua Tulevaisuuden taloudellisesta tilanteesta emme selviä kuin rakenteellisin muutoksin. Työ on aloitettava heti pikimmiten, koska se on tehtävä ennemmin tai myöhemmin.

Aion tuoda asian esille jo nyt avoimesti. Nyt kääritään hihat ja ruvetaan töihin.

Tuliko mustatakkinen mies estradille? Ei tullut. Hoidetaan homma kotiin omin voimin :)



keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Mitä kunta tekee tulevaisuudessa?

Pistokoe

Kaupunginhallitus Esityslista 04.09.2017/Asianro 4

Khall 08.05.2017 § 112
Valmistelija: talousjohtaja, puh. 020 638 2025.
Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen § 79 3.4.2017 jonka mukaan Salavantien velka- ja maksujärjestelyille on ehtona noin 100.000 euron rästimaksun maksaminen ja että sopimukset alueen
toimijoiden kanssa on allekirjoitettu. Edellä olevista ehdoista ei ole täyttynyt kumpikaan, joten ko. määrärahaa ei voida käyttää, ennen kuin päätöksen ehdot on toteutettu.

Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen § 80 3.4.2017 jonka mukaan Vanhan Golf alueen rakentamista jatketaan, kun maankäyttösopimusta on muutettu, ehdotus on jätetty pöydälle,
koska toisella maanomistajalla oli haluja rakentaa alueensa maankäyttösopimuksen mukaisesti. Valmistelu ei ole edennyt, joten tätäkään määrärahaa ei voida käyttää, ennen kuin
maankäyttösopimusta on muutettu.

Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy työohjelman II/2017 ja antaa aloitusluvan työohjelmassa esitetyille hankkeille, kuitenkin siten, että Salavantien osalta edellytetään ennen hankkeen aloittamista
kaupunginhallituksen asettamien ehtojen täyttymistä. Vanhan Golf alueen osalta edellytetään valtuuston hyväksymää maankäyttösopimuksen muutosta, elleivät molemmat maanomistajat
toimi tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Tekla 24.08.2017 § 96
Valmistelija: kaupungininsinööri, puh. 040 846 9816.
Vuoden 2017 viimeiseen työohjelmaan esitetään määrärahaa varattavaksi Kylätien (Pietilässä) ja n. 25 m pituisen Huvilakujan osuuden (Haavistossa) rakentamiseen. Kumpulan- ja Pasantiellä
tehdään viimeistelytöitä ja Virtasalmen alueella jatketaan alueen katujen saneerausta. Jokamiehentiellä aloitetaan saneeraus,

Kelhänkadulla viimeistellään lukiolaajennuksen vuoksi katuun tehtyjä
muutoksia ja Paattilantien saneeraus aloitetaan. Jaatilanrinne-kadulle Ketunliekon risteykseen sekä Lukkoilantielle Lammasmäentien risteykseen esitetään toteutettavaksi hidasteet, lisäksi Keskuskadulle Hartusvuorentien risteykseen toteutetaan liikenteenjakaja parantamaan liikenneturvallisuutta. Katuvalaistuksen saneeraus jatkuu sähköverkkoyhtiön kanssa toteutettavissa
yhteistyökohteissa.

Keskuskadun saneerauksen suunnittelu aloitetaan. Himoskylän kunnallistekniikan rakentamiseen varatulla määrärahalla kunnostetaan nykyistä ajoyhteyttä Alppinotkon (Vanhan golfkentän kunnallistekniikka) rakennustyötä varten. Vanhan golfkentän ja Salavan-, Vahveron- ja Haperotien kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy.

Khall 4.9.2017

Valmistelija: talousjohtaja, puh. 020 638 2025.
Laadittu työohjelma on talousarvion tavoitteiden ja mää rä ra ha va raus ten mukainen.

Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus hyväksyy työohjelman III/2017 ja antaa työohjelmassa esitetyille hankkeille aloitusluvan.

- - -
Siis Himospyntän vaadittu rästi on maksettu ja Maankäyttösopimuksen muutos on allekirjoitettu, joten rakentaminen käynnistyy?

Missä hallituksen hyväksyntä muutoksesta?

tiistai 5. syyskuuta 2017

Riihivuorelle ei ole löytynyt jatkajaa

Riihivuoren laskettelukeskukselle ei ole löytynyt jatkajaa. Jos sitä ei ole löytynyt syyskuun aikana, niin on todennäköistä, että ensi talvena ei pääse laskettelemaan.

Näin kirjoittaa maakuntalehti Keskisuomalainen painetussa mediassa tänään 5.6.2017.

Et silleen,...


Nuorisotila - Hynttyyt yhteen?

Jämsän seurakunnalla on ollut haaveita tai suunnitelmia, siirtää nuorisotila Kelhän pappilasta kirkonmäelle. Siirto vaatisi tilan remontointia nuorille sopivaksi ja nuorten näköiseksi.

Myös Jämsän kaupungilla on ollut suunnitelmia siirtää nuorisotilat vanhoista työväenopiston tiloista mahdolliseen uuteen Seppolan koulun tontin kirjastorakennukseen.

Siis molemmilla tahoilla olisi tarve uusille tiloille, jossa nuoret voisivat kokoontua.

Löytyisikö yhteistä konsensusta siihen, että Jämsän seurakunnan ja kaupungin YHTEISET nuorisotilat sijaitsisivatkin Seppolan koulun tontilla uudessa kirjastorakennuksessa?

Nyt on yhteistyön aika !!!

Voidaan saada aikaan molemmille osapuolille hyvä ja kustannustehokas sekä toimiva ratkaisu eli kaikin puolin win-win -ratkaisu.

Kannattaa ainakin aloittaa keskustelu ja katsotaan lyödäänkö hynttyyt yhteen.

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Oravivuori

Struven ketju on siitä erikoinen Unescon maailmanperintökohde, että se sijaitsee nykyään kymmenen eri valtion alueella. Niistä yksi on totta kai Suomi. Kolmiomittauksiin perustuvan ketjun avulla selvitettiin vuosina 1816-1855 maapallon täsmällistä muotoa ja mittoja hyvin tarkasti ja siitä on ollut apua myös oman maamme kartoituksessa. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä, joista Suomessa on 83. Unescon maailmanperintökohteista Struven ketju on Suomessa kuudes – ja ketjun peruspisteistä on meillä samoin suojeltu kuusi kappaletta. Yksi niistä on Puolakan mittauspiste Korpilahden Oravivuoren huipulla.

Maisemat on kerrassaan upeat !

Karttapaikan karttalinkki


14.6.2016









2.9.2017
















lauantai 2. syyskuuta 2017

Saunakylä

Kävin lauantaina 2.9.2017 tutustumassa saunakylään, joka sijaitsee Jämsässä Juokslahden kylässä Päijänteen rannalla. Yksi saunoista on jo saunomiskunnossa ja moni on työn alla. Saunakylä rakentuu muutaman seuraavan vuoden aikana hienoksi kokonaisuudeksi.

Saunakylä on saanut eri tahoja ympäri Suomen innostumaan asiasta nimikkosaunojen tiimoilta. Myös Keski-Euroopasta on ollut kiinnostavia yhteydenottoja. Kauimmat yhteydenotot ovat Japanista asti.

Itse ole ollut hieman skeptinen koko idean suhteen, mutta henkilökohtainen paikalla käynti sai minut vakuuttumaan siitä, että alueesta tulee hieno kokonaisuus.

Innokkaat pääsevät pärekattotalkoisiin lauantaina 15.9.2017.

Saunakylän nettisivut
Saunakylän Facebook sivut
Karttapaikan karttalinkki