tiistai 21. tammikuuta 2025

Hankkeiden konkreettinen hyöty

Hankkeita ei tule tehdä hankkeiden tekemisen ilosta. Hankkeilla tulee olla selkeä konkreettinen tavoite. Tämä kirjoituksen impulssina on Keskisuomalainen 19.1.2025.

"AKKE-rahoitus on äkillisen rakennemuutoksen hoitoon tarkoitettua, niin sanottua Kaipola-rahaa, jota valtioneuvosto myönsi Jämsälle Kaipolan paperitehtaan lopetuksen jälkeen. Rahoituksella on ollut tarkoitus luoda uusia työpaikkoja ja parantaa alueen toimintaympäristöä. Kaikkiaan AKKE-rahaa on ollut käytössä noin 4,5 miljoonaa euroa."

Hankkeissa on aina omarahoitusosuus ja siitä koostuu melkoinen summa. Tämän summan maksaa jämsäläiset. Muuten raha on ns. "ilmaista" jämsäläisille, veronmaksajien pussista otettua. 

Ohessa on listattu kaikki AKKE -rahoitushankkeet Jämsässä 2020-2025 summineen ja omavastuurahoitusosuuksineen.


Laskin taulukkolaskennalla paljonko omavastuurahoitus maksaa jämsäläisille. Eli noin 900.000 € on käytetty omaa jämsäläisten rahaa hankkeisiin. 


Usea ihminen on lähestynyt tämän Keskisuomalaisen kirjoituksen tiimoilta.

Herää kysymys - mitä hankkeilla on oikeasti saatu aikaiseksi? En osaa kaikkien hankkeiden osalta vastata. Oma mielipiteeni on, että Jämsä Tehdas on onnistunut hanke.

Muut hankkeet ovat jääneet vieraammiksi. Uusimmat hankkeet olen lukenut läpi ja en ymmärrä lukemaani, enkä ole ainoa. Palautetta jämsäläisiltä tulee koko ajan.

Mietinkin, että onko tavoite "luoda uusia työpaikkoja ja parantaa alueen toimintaympäristöä" toteutunut?

Kuten aluksi totesin, hankkeilla tulee olla selkeä konkreettinen tavoite, joka on myös ymmärrettävä. Hankkeen lopuksi on todettava, saavutettiinko hankkeen tavoite.