Jämsän Seutu 8.1.2025
Yhden tuulivoimalan rakentaminen vaatii keskimäärin noin 150 hehtaaria pinta-alaa. Tämä alue tulee kaavoittaa, tuulivoimayleiskaava. Jos tai kun Jämsään tulee noin 21 tuulivoimalaa, niin kaavoitettavaa aluetta on noin (21 x 150 hehtaaria) eli reilut 3 000 hehtaaria. Mikään muu rakentaminen tai teollisuusrakentaminen ei vaadi näin suurta kaavoituspinta-alaa. Kaavoitus rajoittaa laajalti sen ulkopuolisen lähialueen käyttöä.
Jämsän kaupungin rakennusjärjestyksessä 1.1.2009, rakennuksien etäisyys kiinteistön rajasta, lukee seuraavasti: Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta asemakaava-alueen ulkopuolella on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä, ellei asianomaisen naapurikiinteistön omistaja tai hallitsija anna muuhun suostumusta. Tuulivoimalan pylväs ja pylvään yläpäässä oleva konehuoneen kuorirakenne on rakennus.
Väyläviraston viimeisin tuulivoimaetäisyyspäivitys 6.6.2011: Tuulivoimala ei saa häiritä tienkäyttäjän keskittymistä liikennetilanteen seurantaan eikä muullakaan tavoin aiheuttaa tienkäyttäjille vaaratilanteita. Talvisin tuulivoimalan lavoista voi sinkoutua jäätä yllättävän kauas, ja myös tämä on otettava huomioon tuulivoimalan sijaintia selvitettäessä.
Tuulivoimaa rakennetaan useasti metsäiselle alueelle. Metsää kaadetaan yhden tornin osalta noin 3 hehtaaria. Määrä on mitattu jo toteutuneista hankkeista. Siihen on laskettu mukaan voimala-alue ja huoltotiet sekä nykyisten teiden levennykset. Jämsän hankkeessa on kyseessä kolme tuulivoima-aluetta, johon kuhunkin tulee noin seitsemän tuulivoimalaa eli 60–65 hehtaaria kaadetaan metsää aukoksi.
Näitä kolmea pientä alle kymmenen voimalan aluetta varten ei rakenneta uusia Fingrid-sähköasemia. Sähkövirta johdetaan lähimpään tai helpoimmin toteutettavalle sähköasemille johtavalle reittilinjalle. Jämsän tuulivoimala-alueet tarvitsevat jokainen erikseen oman avohakatun linjan. Hallituksemme ylläpitää vanhaa lunastuslakia, jotta sähkölinjamaat saadaan vuokrattua puoli-ilmaiseksi maanomistajilta. Yrittäjät yrittävät ensin avosähkölinjaa, jonka valmistaminen on viisi (5) kertaa halvempaa kuin maakaapeli.
Jos Jämsään rakennetaan kolme tuulivoima-aluetta, 110 kilovoltin voimalinjastoja on valmistettava noin 42 kilometriä, Tiirinmäki - Petäjävesi, Vehmaanmäki - Jämsänkoski ja Paistikassuo - Mänttä. Fingridin ohjeen mukaan voimalinja vaatii 42 metriä leveän avohakatun aukon. Eli tästä saadaan laskettua, että voimalinjan alta kaadetaan metsää noin 200 hehtaaria. Lisäksi tämän aukon molemmilla puolilla tulee vielä olla 10 metrin verran matalamman puuston aluetta.
Kun voimaloita tulee 21 ja yhden voimalan perustukseen menee 3 750 tonnia betonia ja 230 tonnia harjaterästä, niin betonia kuskataan 79 000 tonnia. Yhteen betoniautoon menee 20 tonnia. Tämä määrä tarkoittaa noin 4 000 betonikuljetusta. Betoniauto vie 40 litraa/100 kilometriä fossiilista polttoainetta. Lisäksi tulevat räjäytystyöt, louhinta- ja maansiirtotyöt rakennuspaikoille ja huoltoteitä varten.
Nykyaikaiset tuulivoimalat ovat 300 metriä korkeita ja ne ovat 10 megawatin laitoksia. Eli näkyy kauas ja samoin kuuluu. Aikoinaan puhuttiin paljon voimaloiden aiheuttamista välkeilmiöistä, mutta se lienee pienin haitta. Kun voimalat rakennetaan luonnon rauhaan, mihin ihmiset ovat tietoisesti hakeutuneet, niin voimalan näkyminen ja melu ovat ne merkittävimmät haitat. Merkittävin haitta on kuitenkin melu. Pahin melualue on tuulen alapuolella 500–1 000 metrin päässä. Ihmisen kuuloalue on 20 hertsin yläpuolella. Voimalan matalataajuiset äänet 0–20 hertsiä kantautuvat kauemmaksi kuin korkeataajuiset ihmisen kuulemat äänet. Tästä on esitetty paljon erilaista tietoa, mikä on haitta-alue. Kokemusperäisen tiedon mukaan 3 kilometriä alkaa jo olla riittävä etäisyys voimalasta, jotta melu ei häiritse ihmisiä.
Tuulivoimala-alueen läheisyyden rakennuksien, vakituinen ja loma-asunnot, arvot laskevat. Karrikoiden sanottuna otetaan arvosta nolla perästä pois. Jos on 100 000 euron arvoinen rakennus, niin kymppitonnilla menee kaupaksi. Kuka sitä nyt ostaisi voimala-alueen läheisyydestä kiinteistöä.
Se tässä on vielä mielenkiintoista, että tuulivoimalahankkeen rahoittavat sijoittajat. Kuten tiedetään, sijoittajia kiinnostaa vain raha eli maksimaalinen tuotto. Sijoittajat voivat olla periaatteessa mistä päin maailmaa tahansa. Luontoarvot, haitat ja naapuruston arvonalentumien ei kasvottomia sijoittajia kiinnosta.
No jos siinä käy niin hassusti voimalan elinkaaren päässä, että konkurssi voimalalle koitti, niin maanomistaja, joka on vuokrannut alueen, purkaa voimalan omalla kustannuksellaan.
Siinäpä tuulivoimatarinan alku ja loppu. Näillä tiedoin minusta tuulivoiman kannattajasta tuli vastustaja. Monta halauspuuta kaadetaan. Useiden mieli pahoittuu tuulivoimala hankkeista, varsinkin ne, jotka omistavat voimala-alueiden tai voimalinjojen alueella tai vieressä metsää tai asuntoja.
