Eturistiriitatilanne vai ei - Jämsä ja Hyvinvointialue

 Käydään ensin läpi ketkä istuvat missäkin toimielimessä.

Jämsän kaupunginhallituksessa on seuraavat henkilöt:

• Ahola Lotta
• Frisk Joni
• Lahtinen Merja
• Lähdesmäki Antti
• Mennala Anssi
• Patronen Ulla
• Poti Jorma
• Rajala Sanna
• Salminen Ilkka

Jämsän kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista Jämsän parhaaksi.

Sitten seuraavat henkilöt ovat Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuutettuina:

• Ahola Lotta
• Haaparanta Jukka
• Lahtinen Merja
• Peltonen Tuula
• Poti Jorma
• Rajala Sanna

Hyvinvointialueen aluevaltuutettujen tehtävänä on päättää asioista hyvinvointialueen parhaaksi.

Lisäksi Keski-Suomen aluehallituksessa on seuraavat henkilöt:

• Ahola Lotta
• Haaparanta Jukka
• Poti Jorma, vara

Sitten kun koostetaan, että missä luottamustehtävissä seuraavat henkilöt istuvat hyvinvointialueella ja Jämsässä.

• Ahola Lotta, aluevaltuusto ja -hallitus, kaupunginhallitus ja -valtuusto
• Haaparanta Jukka, aluevaltuusto ja -hallitus, kaupunginhallitus ja -valtuusto
• Lahtinen Merja, aluevaltuusto, kaupunginhallitus ja -valtuusto
• Peltonen Tuula, aluevaltuusto, kaupunginvaltuusto
• Poti Jorma, aluevaltuusto, kaupunginhallitus ja -valtuusto
• Rajala Sanna, aluevaltuusto, kaupunginhallitus ja -valtuusto

Ajetaanko nyt sitten jämsäläisten vai hyvinvointialueen etuja?
Onko olemassa jotain ristiriitaa?

Helsingin Sanomissa kirjoitetaan seuraavasti:

Esteellisyys muodostuu hyvinvointialueen tulkinnan mukaan siitä, että eri pallilla sama poliitikko ajaa erilaisia etuja.

Oman kunnan hallituksessa saman päättäjän pitäisi ajaa kaupunkinsa etua ja aluehallituksessa koko hyvinvointialueen etua. Nämä edut voivat olla joskus ristiriidassa keskenään. 

Hyvinvointialueen päättäjille neuvontaa tarjoava hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, on suositellut, että kunnan tärkeimmät päättäjät jättäytyisivät hyvinvointialueen päätöksenteosta pois silloin, kun siellä käsitellään heidän kuntansa asioita. Jäävääminen koskisi hallitus- tai lautakuntatason päätöksiä. Lopulliset päätökset tekee aluevaltuusto.

Erityisesti edut voivat olla ristiriidassa, kun päätetään palveluverkosta eli siitä, mitä terveydenhuoltoa tarjotaan missäkin. Kunnat omistavat terveydenhuollon kiinteistöjä ja valvovat asukkaidensa etuja.

Voi syntyä esimerkiksi tilanne, jossa kunnan ainoan terveysaseman lakkauttaminen olisi hyvinvointialueen näkökulmasta hyvä asia, vaikka se olisikin kunnan etujen vastaista.

Pohjalainen ei näe, että tilanteesta muodostuisi juridista jääviysongelmaa.

”Kyseessä ei ole juridisesti pätevä suositus, vaan se perustuu enemmän moraaliin”, Pohjolainen toteaa. Hänen mielestään kunnan edun määritteleminen tällaisissa asioissa on ”aika vaikeaa” eikä jääviyttä hänen mielestään siksi synny.

Pohjolainen vetoaa myös poliitikkojen omaan vastuuseen.

”Minä olen aina ollut sitä mieltä, että poliitikkojen pitäisi priorisoida sitä, minkälaiseen tehtävään haluaa ja jättää pois sellaisia tehtäviä, jotka ovat omasta mielestä vähemmän tärkeitä.”

”Se olisi demokratiankin kannalta hyvä, että useampi henkilö pääsisi mukaan näihin luottamustehtäviin”, Pohjolainen sanoo.

Eli ota tuosta nyt selvää. Ehkä alla olevassa on kiteytetty itse asian ydin.

Oman kunnan hallituksessa saman päättäjän pitäisi ajaa kaupunkinsa etua ja aluehallituksessa koko hyvinvointialueen etua. Nämä edut voivat olla joskus ristiriidassa keskenään.

Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä?