Tarkastellaan hieman jämsäläistä kouluverkkoa ja sivistystoimea erilaisten numeroiden valossa, koska se kertoo meille asioita.
Jämsäläiset ovat levittäytyneet varsin laajalle alueelle ympäri pitäjää. Seppolan keskustataajamassa on 36 % asukkaista ja Jämsänkoskella 27 %. Loput eli 37 % asuu pientaajamissa, maaseutukylissä ja haja-asutusalueella. Kuva 1.
Otetaan vertailuryhmäksi Jämsän kokoisia kuntia. Siinä vertailuryhmässä on 75 kuntaa. Kun verrataan koulujen määrä suhteessa kunnan pinta-alaan, niin Jämsän kouluverkko on yhdeksänneksi harvin. Jos olisi kolme koulua lakkautettu, niin olisi oltu jo mitalisijoilla. Kuva 2.
Vertailuryhmässä 75 kunnan joukossa Jämsän asukaskohtaiset perusopetuksen kustannukset ovat pienimmästä päästä, 950 €/asukas. Olemme tämän mukaan selkeästi parhaassa kolmanneksessa. Kuva 3.
Sivistyksen nettokäyttökustannukset on tällä hetkellä vertailuryhmässä yhdeksänneksi pienimmät. Tässä tarkastelussa on 15.000-30.000 asukkaan kunnat. Eli hyvin meillä pyyhkii. Kuva 4.
Jämsä on kokonaisuus, samoin sen kouluverkko. Tästä kokonaisuudesta löytyy aivan varmasti aineksia muuhunkin kuin "kyläkoulut nurin" -ratkaisu. Kuva 5.
Jos 75 kunnan joukkoa vertaillaan keskenään, niin peruskoulun oppilaskohtaiset toimintamenot suhteessa kunnan peruskoulujen määrään on kuin haulikolla ammuttu parvi. Eli muut tekijät vaikuttavat kustannustason suuruuteen. Jämsän oppilaskohtainen kustannus on jopa jonkin verran vertailuryhmän keskiarvoa pienempi. Kuva 6.
Kymmenessä vuodessa alle 15-vuotiaat on vähentynyt 950:llä. Oleellisempaa on se, että Jämsässä asuvat työlliset on laskenut 1350:llä ja työpaikat 1650:llä. Tähän jälkimmäiseen tulisi keskittyä ja pureutua, koska se on itse ongelman ydin. Kuva 7.
Mitä suurempi on lapsiperheiden osuus, niin sitä enemmän maksetaan kunnallisveroa. Näin kertoo tilastot. Nämä tiedot ovat Verohallinnon tilastotietokannasta ja Tilastokeskuksen Paavo postinumerotietokannasta. Kuva 8.
Perusopetuksen kustannukset Jämsässä on 995 €/as. Keski-Suomessa vastaava luku on 1044 ja Suomessa 1048. Tämä kertoo siitä, ettei kyläkoulut ole tätä laivaa upottanut. Olemme tehokkaita, vaikka meillä on kyläkouluja. Myös esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta olemme selkeästi kärjessä, kun Keski-Suomeen ja Suomi-tasoon vertaa. Kuva 9.
Näin numeroiden valossa ja näin asiat esitettynä olemme jo nyt tehokkaita tai erittäin tehokkaita.
Ohessa on esitetty kuvaruutukaappauksina ne dokumentit, joista olen tiedot poiminut. Lukuarvot on koostettu erilaisista virallisista ja valtakunnallisista tiedoista, mitä netin ihmeellisestä maailmasta on saatavilla.
Kuva 1.
Kuva 2
Kuva 3.
Kuva 4.
Kuva 5.
Kuva 6.
Kuva 7.
Kuva 8.
Kuva 9.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti