perjantai 23. maaliskuuta 2018

Jämsän Äijällä on pitkä historia

Siivosin kirjahyllyä ja sieltä löytyi niin sanottu aarre - Jämsän Äijän tarina 2011 -kirja. Ohessa ote kirjasta Jämsän Äijän historiasta.

Mistä lienee saanut alkunsa alkuperäinen tarina Jämsän Äijästä? Varmuudella se juontaa juurensa maatalousperinteen kauteen. Jämsä oli vankka maatalouspitäjä jo 1500 -luvulle tultaessa.

Jämsän sijainti keskellä maata ja Hämettä oli oivallinen ajatellen tarinoiden leviämistä. Tarinoissa oli jotakin olennaista jämsäläisten luonteenpiirteistä, vauraudesta ja toimeliaisuudesta. Kertomukset ovat huumoria sisältäviä ja lopuksi äijälle käy aina enemmän tai vähemmän hullusti. Hän jää taivaasta, laivasta, junasta ja hyvätkin toiminnot päätyvät jollain tavalla epäonnistumiseen.

Kertomuksien moninaisuudessa näkyy myös aikakauden muuttuminen. Taivaskertomukset lienevät alkuperältään kaikkien vanhimpia ja esim. laivasta ja junasta kertovat tarinat ovat jo uudempia. 

Tarinat ovat kulkeneet suusta suuhun, seudulta toiselle ja sukupolvelta seuraavalle, lihoen ja laajentuen.

Näin kirjoitti tammikuussa 2011 Hannu Ahlsted ja Laura Walden

torstai 22. maaliskuuta 2018

Molemminpuolinen luottamuspula

Tässä olen pohtinut jo pitkään, miksi muissa kunnissa luottamushenkilöt ovat niin kättä kaulaa virkakoneiston kanssa. Esimerkkinä on läntinen naapurimme. Oikein kateeksi käy. Yhteistyön meiningin oikein aistii ja se huokuu ulospäin.

Nyt se lamppu syttyi, mutta en tiedä olenko asian ytimessä.

Ensinnäkin näkemykseni mukaan virkamiehet eivät luota luottamushenkilöihin. Kokemukseni perusteella asettaudutaan selkeästi ylemmälle tasolle.

Toisaaalta taas luottamushenkilötkään eivät luota virkamiesten tekemisiin.

Täytyy kuitenkin muistaa perusasiat. Virkamiehet tekevät niitä töitä, joita heille osoitetaan. Eli virkamiehistö on luottamushenkilöiden työrukkanen. Minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että elämme nyt virkamiesyhteiskunnassa, missä virkamiehet johtavat. Totuuden tulisi olla kuitenkin se, että luottamushenkilöiden tulisi johtaa Jämsää.

Olemmeko luottamushenkilöinä antaneet vallan virkamieskoneistolle?
Miksi sen vallan takaisin ottaminen on niin vaikeaa?
Onko tässä se Jämsä -syndrooman ydin?

Ehkä pitäisi lähteä yhdessä saunomaan viikoksi ja ruveta parantamaan maailmaa.

Nyt kuljemme samassa junassa, mutta eri vaunuissa.


tiistai 20. maaliskuuta 2018

Herkuton päivä 79/182 -- 20.3.2018

Voisi kuvitella, että vohveli syödään aina kermavaahdon ja mansikkahillon kera. Nyt ratkaisuksi tuli tuorejuusto ja kinkkusiivu vaihtoehto. Eli syntyi suolainen vohveli.

maanantai 19. maaliskuuta 2018

Toivomuskaivo

Monet asiat olen nähnyt hoidettavan totutusti ja mallikkaasti. Mutta jotkut asiat eivät menekään yleisesti totuttujen hyvien tapojen kaavojen mukaisesti. Purin aivoistani erittäin selkeitä muistijälkiä.

Olen tottunut siihen, että asiat hoidetaan jalat tukevasti maassa seisten. Jos jatkuvasti lennetään visioissa eikä jalat kosketa maata ja pää hipoo pilviä, niin emme ole oikeilla linjoilla. Toivoisinkin aitoa maanläheistä perusjohtamista.

Olen tottunut siihen, että asiat esitetään muutamalla kalvolla selkeästi ja yksiselitteisesti, asiat asioina. Sellaisia esityksiä ei esitä kuin muutama henkilö. Tekstiä kyllä syntyy sivutolkulla niin, että itse asia täytyy kenkälusikalla kaivaa esiin. Toivoisin, että asiat kerrottaisiin lyhyesti, selkeästi ja ymmärrettävästi.

Olen tottunut siihen, että kun miehet lupaavat toisilleen ja sopivat, että näin mennään ja huomennakin tämä pätee. Mutta seuraavassa kokouksessa tai seuraavana päivänä asiat ovatkin jo taas niinkuin aiemmin. Ja tämä toistuu kerta toisensa jälkeen. Toivoisinkin ettei pää ole kuin tuuliviiri ja luvattuihin asioihin pystyisi luottamaan.

Olen tottunut siihen, että kun esiinnytään, niin asiat puhutaan kuulijakunnan mukaan selkeästi ja ymmärrettävästi. En oikein ymmärrä sitä, että minulle tulee kuntalaiset kertomaan "Onkohan sillä puhujalla oikein kaikki muumit laaksossa, koska niin omituisia puhui". Toivoisinkin, että puhutaan niin, että puheisiin voidaan uskoa.

Olen tottunut siihen, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. En voi ymmärtää sitä, että joku käyttää järkähtämättömästi valtaansa ja mielestäni erittäin häikäilettömästi. Sorsii tiettyjä tahoja sen minkä kerkeää. Tämä ei herätä luottamusta. Toivoisinkin, että tähän puututtaisiin.

Olen tottunut siihen, että toisten puheisiin voidaan luottaa. Eräässäkin asiassa suu tuotti totuuden vastaisia lauseita. Ja loppujen lopuksi vielä ei ole oman kertomansa mukaan valehdellut, vaikka on useampi todistaja. Lopuksi raati pumpulilla pyyhkäisi. Toivoisinkin ettei valheille anneta sijaa.

Olen tottunut siihen, että lakipykäliä esitettäessä ne ovat käsiteltävään asiaan kuuluvia. Jos tarkistetaan esitettyjä lakipykäliä myöhemmin ja todetaan että ei se nyt ihan näin mennytkään, niin ei olla oikeilla vesillä. Toivoisinkin, että asiat pystytään esittämään kansankielellä, niin ettei pykäliin tarvii vedota.

Olen tottunut siihen, että oikeuden päätökset luetaan niinkuin ne pitäisi lukea. Eräs lakimies ja hänen kaksi kolleegaansa ovat oikeuden päätökset lukeneet ja todenneet, että sopimus on pätevä. Ja oikeuden kanne ja päätös ei kumoa sopimusta. Mutta kun vedotaan oikeuden päätökseen ja kumotaan sillä asia, niin voihan ketkule, sanon minä. Sanoihin "oikeuden päätös" hiljenee ja vaikenee asiaa täysin ymmärtämätön. Toivoisinkin, että oikeuden päätökset osattaisiin lukea ja siten tulkita oikein sekä päästäisiin eteenpäin.

Olen tottunut siihen, että jos jotain on päätetty, niin asiat etenevät sen mukaan. Mutta jos esittelevä taho ei toimikkaan päätöksen mukaan vaan haraa kaikin keinoin vastaan jo tehtyä päätöstä, niin emme ole oikealla tiellä. Toivoisinkin, että tehdyt päätökset toteutetaan ilman vastaan harauksia, koska päätöksien toteuttaminen on heidän leipätyönsä.

Lopuksi, jos olisin diktaattori niin luuta heiluisi ja ulko-oven sarana kuluisi tiuhaan tahtiin.

Ihan viimeiseksi tulee muistaa, että tämähän on vain harrastus.

Jyrki Kokko
UJ

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Keväinen lauantaipäivä






Haukkavuori

Kevätpäivän extempore retki suuntautui Haukkasaloon Haukkavuorelle. Takakonttiin laitettiin lumikengät ja sauvat. Harjunsalmelta suuntasimme kohti Pihlajakoskea. Siitä eteenpäin mentiin Haukkasalon lossi -kylttien mukaan. Jäätie oli hyvässä kunnossa. Haukkasalossa tie oli hyvin aurattu, mutta jokseenkin kapea. Nopeusrajoitus oli 30 km/h ja sitä kannattaa noudattaa, muuten tulee kalpeita hetkiä.

Ajoimme saaren läpi Haukkavuorentien risteykseen. Harjunsalmelta on matkaa noin 15 km. Sitten lumikengät jalkaan ja sauvat käteen. Alkumatka oli auraamatonta tietä. Ensimmäinen mökkiliittymä oli oikealle, ja siitä noin 50 m päästä otimme oikealle umpihankisuunnan. Sopivia tönnäitä kierrellen, kiipeillen ja katsellen pääsimme Haukkavuoren laelle. Keli oli sopiva lumikenkäilyyn. Koskematonta luontoa ja aurinkoa. Lumikengät upottivat hankeen jokseenkin vähän. Kulkeminen oli helppoa. Maisemat kaakkoon päin Päijänteen selälle olivat upeat.

Matkasimme mäkeä alas takaisin Haukkavuoren tielle, jota pääsimme takaisin autolle. Lumikenkäillen matkaa kertyi noin 3 km. Pusero oli märkänä ja mieli virkeenä. Paluumatkalla poikkesimme näkötornilla, mutta se oli lukossa. Hienolle paikalle on rakennettu. Se on erään sveitsiläisen pankkiirin rakennuttama yksityinen näköalapaikka, puinen näkötorni.

Lopuksi matkan kruunasi kahvit Harjunsalmen kahviossa.





















tiistai 13. maaliskuuta 2018

SOTE -soppa

Ohessa SOTE -soppa kuvana.

Mutta koetappa piirtää nykyisestä malli?

Lienee yhtä monimutkainen kokonaisuus. Olisi kiva nähdä sellainen. Päässäni ole hahmotellut moista, mutta en ole piirtänyt. Moititaan uutta, mutta pitäisi verrata vanhaankin. Sekin on omanlaisensa soppa.

Lue Ilta-Sanomat

Herkuton päivä 72/182 -- 13.3.2018

Herkuttomuuden aika on jatkunut, kuten haaste määritteli. Katkeaako 13. päivänä haaste? Ei katkea. Ei ole mitään intohimoja "herkkuja" kohtaan. Nyt on aivot manipuloitu kohdilleen. Ei tuota tuskaakaan pysyä haasteessa.

Huomenna on uusipäivä. Aikanaan koittaa se 182 päivä.

Mitä on kateus?

Kateus on mielentila, joka merkitsee toisen paremmuuden, menestyksen tai muun sellaisen aiheuttamaa 
- vihan, 
- alemmuuden, 
- mitättömyyden, 
- huonommuuden, 
- kykenemättömyyden, 
- syyllisyyden tai 
- harminsekaisen pahansuopeuden tunnetta.

Nykysuomen sanakirjan mukaan kateus liittyy ihmiseen, joka ei suo toiselle hyvää ja haluaa itselleen hyvän, joka toisella on. Se ei vaadi uhriltaan välttämättä mitään erityistä.

Kateutta esiintyy 
- yksilöiden, 
- ryhmien, 
- yhteisöjen ja 
- jopa kansojen välillä. 

Yksilöiden väliseen kateuteen liittyvät kohteet, joita toisella koetaan olevan enemmän tai paremmin kuin itsellä. Kateellinen vertaa itseään ja havaitsee huonommuutta, joka häiritsee hänen omaa sosiaalista elämäänsä.

Kateus on epämiellyttäviin ajatuksiin liittyvää oloa, joka voi ilmetä 
- inhona, 
- panetteluna ja 
- vastoinkäymisistä iloitsemisena. 

Kateellinen ihminen ahdistuu muiden menestyksestä ja saattaa vaipua itsesääliin. Kateellinen kadehtii, vaikkei toisen onni olekaan itseltä pois ja rakastaa sitä, mitä muilla on.

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Maanvuokrasopimuksella kehittämisen malli

Olen kirjoittanut blogissani Rukan kehitysestä, koska sieltä on lähtenyt liikkeelle 1980 luvun alusta
Maanvuokrasopimuksella kehittämisen malli”. Himottu vuori historiikin mukaan (s. 17) ”Ilmavoimien ylilääkäri Juhani Aho oli ostanut 1972 enemmistön Rukatunturi Oy:n osakekannasta. Kuusamossa sijaitsevassa hiihtokeskuksessa oli kolme hissiä ja hotelli eikä se menestynyt kehuttavasti. Tuloksen kääntämiseen menestykseksi oli vain yksi keino: suuret investoinnit. Aho kutsui töihin kaksi ammattilaista: vuonna 1974 arkkitehti Jorma Salmenkiven suunnittelemaan alueen tulevaisuutta kaavoituksineen ja rakentamisineen, vuonna 1981 Juhani Ojalan vastaamaan hiihtokeskuksen kehittämisestä ympärivuotista matkailua varten.
Tänä talvena edesmennyt Rukan kehittäjä Juhani Aho on antanut oman haastattelun Himottu vuori historiikkiin.

Julkisten tietojen mukaan Rukalla maanomistajana on Metsähallitus ja rinneyrittäjän Rukakeskus Oy:n vuokra-alue n. 170 ha, joka kattaa Rukan yleiskaavan rinnealueet, joiden kaavamerkki on VU-1 ja kaavamääräys;
URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUE.
Alue on tarkoitettu ensisijaisesti laskettelua varten, alueelle saa rakentaa sen käyttöä palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita joiden kerrosala saa olla korkeintaan 1 % alueen pinta-alasta."

Rinneyrittäjä Rukakeskus Oy on saanut ko. maanvuokrasopimuksella ja sen kirjaamisella (pohjakiinnitys) alueen hallintaansa.

Ruka on edennyt vuokrasopimusalueella nyt seuraavaan alueen toteuttamiseen. (Malli sama kuin jo toteutuneessa Rukakylässä tunturin toisella, eli Länsipuolella). Tämäkin hanke toteutettiin Master Planin avulla. Kuusamon kaupunki laati välittömästi rinneyrittäjän Rukakeskus Oy:n Metsähallitukselta vuokraamalle alueelle osayleiskaavan muutoksen.

Koko vuokrasopimuksen varaan rakentunut tämäkin projekti selviää juuri ilmestyneestä hankkeen esitteestä ja linkistä.

Mallin ja hankkeen yhteistyösopimuksessa ovat mukana maanomistaja Metsähallitus ja kaavoittajana Kuusamon kaupunki sekä rakennuttajana rinneyrittäjä Rukakeskus Oy, joka on tehnyt rakentamisprojektista sopimuksen rakennusliike Rakennusteho Oy:n kanssa. Hankkeen viimeisin vaihe uutisoitiin mm. Iltalehdessä . Siis maanomistaja Metsähallitus ja kaupunki asemakaavoittavat rinneyrittäjän Rukakeskus Oy:n vuokramaan ja kaupunki sijoittaa maanomistajalta saamansa kaavoituskorvauksen täysimääräisesti asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja alueen infran rakentamiseen. Asemakaavatontit rakennuttaa maanvuokrasopimuksella tonttien haltija rinneyrittäjä Rukakeskus Oy. Rakentajaksi Rukakeskus Oy on valinnut myös aiemman Länsi-Rukan rakentaneen Rakennusteho Oy:n.

Jään mielenkiinnolla odottamaa Jämsän kaupungin ja rinneyrittäjän Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n keskinäisen maanvuokrasopimuksen mahdollista uudelleen muotoilua valtuuston päätöksen mukaan ja vireillä olevaa Himoksen Master Planin päivitystä.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Hiihtokeskus Himosvuori Oy teki kaupungin kanssa vuokrasopimuksen Rukan mallin mukaan

Hiihtokeskus Himosvuori Oy neuvotteli kaupungin kanssa vuodesta 2002 lähtien ja teki kaupungin kanssa vuokrasopimuksen 1.8.2005 Rukan mallin mukaan kaupungin omistamista maista niin, että kehitetään Himosta yhdessä näin.

kts. linkki Rukavalley esite.pdf

Rukan kehitys tapahtuu rinneyrittäjän vuokramaalla


www.ruka.fi/valley

Rukan kehitys tapahtuu rinneyrittäjän vuokramaalla hankkeet tukevat autottomuutta ja siten ympäristön kestävää kehitystä, Gondoli yhdistää kylät ja palvelut .

Helppous, autottomuus ja ympäristöystävällisyys ovat entistä vahvemmin Rukan ylivoimatekijöitä kansainvälisessä kilpailussa. RukaValleyn ja Rukan nykyisen kylän RukaVillagen välinen siirtyminen tulee olemaan entistä helpompaa ilman autoa kun kylien välille rakennetaan tunturin ylittävä maisemagondoli, joka kuljettaa tunturin yli niin laskijat, jalankulkijat kuin pyöräilijätkin. Syksyllä 2018 valmistuva maisemagondoli liikennöi ympäri vuoden ja matka RukaValleystä Rukan nykyisen kylän ravintoloiden ja palveluiden ääreen vie gondolilla vain kuusi minuuttia. Saaruan huipulla sijaitsevan väliaseman ansiosta gondoli palvelee myös laskevia asiakkaita, erityisesti perheitä ja aloittelijoita.

15 miljoonan euron uudistukset rinteille 

Maisemagondolin lisäksi Rukan Eturinteelle rakennetaan uusi kuomullinen 6 hengen tuolihissi, VillageExpress. Laskijoiden ja jalankulkijoiden lisäksi hissi tulee palvelemaan myös pyöräilijöitä. Kaudelle 2017–2018 avautui 4 hengen SaaruaExpress-tuolihissi ja RukaValleyn kylkeen uusittu Family Park tubing-alueineen. Rukan yhteensä 15 miljoonan euron investoinnit rinteisiin ja hisseihin nostavat hissikapasiteettia yli 20 %. Rukan tavoitteena on olla maailman paras hiihtokeskus perheille.  

Euroopan aluekehitysrahasto tukee Rukan rinteiden kehityshankkeita.

Rinneyrittäjän vuokramaalle kaavoitetut rakennusoikeudet poikivat mahdollisuuden ”15 miljoonan euron uudistuksiin rinteille”. 

Rakennusliike Rakennusteho Oy yhteistyöhön rinneyrittäjän Rukakeskus Oy:n kanssa uuteen hankkeeseen.

https://rakennusteho.fi/kohde/rukavalley-kuusamo/

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Kommentteja liittyen valtuustoaloitteeseen

Keräilin FB:sta kommentteja liittyen
Uusi Jämsä valtuustoaloitteeseen

"Uuden maanvuokrasopimuksen tekeminen Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n kanssa"

Ohessa kommentit:

Kittilässä virkamiehet olivat itse hiihtoyhtiön päättävissä elimissä ja täysin jäävejä päättämään omaan yritykseensä liittyvistä avustuksista ja investoinneista. Tapaus on siis aivan erilainen kuin Kittilässä.

Oikea linja tuo ulkopuolinen selvitystaho. Ja turha poltikointi pois. Pitää tyytyä sitten ratkaisuun eikä taas aleta samaa kampea vääntään kun menneinä vuosina. Menneet on menneitä niitä ei kannata kaivella.

Vanhat oikeuden päätökset ovat lumepeitto jonka alle piilotetaan mahdollisuus sopia ja sillä estetään myös mahdollisuus kehittää rinneyrityksen toimintaa. No joo, kyllä Kittilässä olisi myös tarvittu ulkopuolista selvityshenkilöä. Jämsässä luistelevat kaltevalla pinnalla Kittilän tapaan ne valtuutetut ja virkamiehet jotka sovintoon pääsyä nyt jarruttavat. Tekninen toimi on tehnyt kaavoitusmokia jotka kaveripoliitikot ovat siunanneet ja joista on kivuliaasti käräjöity. Jämsäläisten etu ei ole ollut oikeussalissa käsittelyn aiheena. Ansiokas yrittäjä on saanut ahneen leiman ja nyt on ryhdytty palkitsemaan muita tahoja kaavamuutoksilla. Kylpylä pitää palauttaa alkuperäiselle paikalleen jotta Himoksen asiakkaiden toive toteutuu. Peikkometsä ei ole sovelias paikka kylpylälle, eikä näin toteudu win-win periaate jolla asiakasmäärä tuplattaisiin.

Ojalan Jussi on ollut yksi parhaista Jämsän kehittäjistä. Kiitos ja kunnia kuuluu hänelle.
Kateus on pahin vihollinen ja este kehitykselle.

Ihmetyttää kovasti, on sitä rakennuksia kaavoitettu vesistön päällekin. Mikä se tässä nyt kivestää. Lait ja asetukset on tehty palvelemaan kehitystä eikä se toteudu jos niitä käytetään pelkästämään kielto tarkoituksessa.

Vedota voi ja varmaan vedotaankin hamaan tappiin saakka. Mutta ei kai sitä laki velvoita jos halutaan yhteisesti asia viedä maaliin.

Lakimieskolmikko on kaikki asiapaperit tutkineet ja he ovat todenneet, että sopimus on ok, ja oikeuden kanne ja päätös eivät estä tai rajoita ns. kiistana olevaa asiaa.

Eiköhän nyt ole kaikkien etu ajaa Jämsää nousuun ja vetovoimaisuuteen. Osalla tuntuu olevan ajatus laittaa koko vuori murskeeksi ja jäädä sit katteleen tyhjää montua!!!

Kaikki kertovat kovaan ääneen kannattavansa neuvottelujen edistymistä, mutta ulkopuolista apua ei olla valmiina ottamaan vastaan... Onko siis parempi että puljataan taas seuraavat 10 vuotta ennallaan? Eiköhän nyt olisi aika ratkaista tämä umpisolmu??

Ei nyt vielä heitetä kirvestä kaivoon ja maitoa pesuveden mukana... Suomen mittakaavassa Himos taitaa kuitenkin olla se viimeinen paikka, mihin uusi kylpylä kannattaa rakentaa.

Loppuis tuo iänikäinen nahistelu.

Pienehkön paikkakunnan tilanne on, että ihmiset ovat keskenään sidoksissa monin sitein. Se on hyvä verkostoiden ja turvaverkkojen kannalta. Mutta päätöksenteossa tulee ongelmia, sillä jääviys on monessa kohtaa taivahan tosi. Vaikka lain mukainen jääviys vältettäisiinkin, miten voi olla olematta lojaali naapurille tai lapsen kaverin vanhemmille, puolison työkaverille ja niin edelleen. Samat syyt estävät ottamasta asioihin kantaa silloin, kun pitäisi uskaltaa se tehdä.

Hieman toisen alan yrittäjänä voin sanoa että kyllä se Himoksen kehitys vahvistaisi minunkin yritystoimintaa täällä jämsänkoskella ja varmasti moni muukin yritys voi todeta että himoksen kehityksellä vahvistetaan muidenkin yritysten toimintaa ja kehitys mahdollisuuksia.

Valtuustossa puhuin suulla suuremmalla; keskustelin maanantaina valtuustoaloitteesta ja Himoksen kehittämisestä sekä Hiihtokeskuksen että seitsemän muun jämsäläisen matkailuyrittäjän kanssa. Yhdessä maksamme palkkoja yli 60 htv verran ja yhteinen liikevaihtomme on selvästi suurempi kuin Jämsän vuotuinen majoitusvuorokausien myyntitulo. Valtuustossa haluan olla niin näiden kuin muidenkin matkailuyritysten äänitorvi.  Yhteinen viestimme on, että Hiihtokeskuksen kehittymisen pysähtyminen on matkailualan kehittymisen tulppa. Meidän mielestämme uudet palvelut ovat tervetulleita ja välttämättömiä: kylpylä, keilahalli, ravintolat, myymälät, puuhaparkit, lastenmaat, hiihtoputki...Yhteinen tavoitteemme on tyytyväinen asiakas, joka tulee Himokselle ja Jämsään aina uudestaan. Pahin vihollisemme ei löydy omista joukoista vaan Tahkolta - sinne tulee uudistuksia 100 miljoonalla eurolla. Kilpailu sekä talvi- että kesämatkailijoista kovenee. Himoksen kehitys vaatii kaikkien palvelujen kehittymistä. Myös Hiihtokeskuksen.

Aloite ulkopuolisen puheenjohtajan pestaamiseksi on väistämätön toteutettavaksi. Virkamiehet ja osin valtuutetut ovat ennakkoasenteidensa vuoksi kykenemättömiä erimielisyysongelmaa ratkaisemaan.

Pitäisisikö näiden Virkamiesten ja Valtuutettujen tajuta erota kokonaan viroistaan? Samat päättäjät kuitenkin pyrkivät valtuustoon, kaudesta kauteen, olisiko puolueidenkin syytä alkaa kantamaan hieman vastuuta Jämsän asioista, jo ehdokas valinnoissaan! Ehdokkaaksi kyllä näkyy kelpaavan jokainen!

Olen Jyrkin kanssa aivan samaa mieltä siitä, että kaupungin virkamiehet ovat tehneet paljon hyvää työtä Himoksen kehittämiseksi: MasterPlanit, kaavoitus, HimosGolf ja kylpyläkuviot. Olen edelleen myös samaa mieltä kuin valtuuston kokouksessa: on tosi surullista, että vaikka sekä virkamiehet että hiihtokeskuksen väki haluavat kehittää Himosta, he eivät pysty yhteistyöhön eivätkä puhu yhteistä kieltä. Siksi tarvittaisiin välittäjää.

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Aloitetaan norsun kärsästä

Jämsän tietynlainen elinehto on Himoksen kehittyminen. Se on tällä hetkellä sellainen matkailullinen potentiaali, joka kannattaa hyödyntää. Koko alue on Jämsän imagolle positiivinen valopilkku. Himoksen kehittämiseen kuuluu koko alueen kehittäminen kaikkien toimijoiden osalta.

Hiihtokeskuksen kehittäminen on yksi osa koko alueen eteenpäin viemistä. Keskusteluja on käyty hiihtokeskuksen ja kaupungin välillä viimeisen 10 vuoden aikana, mutta ne eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen.

Olemme tullut tilanteeseen, missä tarvitaan ulkopuolista apua.

Uusi Jämsä -ryhmä on haastatellut muutamaan otteeseen hiihtokeskuksen että kaupungin edustajia. Näiden keskustelujen pohjalta päädyimme aloitteeseemme

Hiihtokeskuksen kehittämisellä tarkoitetaan uuden vaihteen laittamista pesään. Se ei tarkoita yksittäisen rakennuksen rakentamista.

Täytyy muistaa, miten pohjoisen laskettelukeskuksen ovat kehittyneet, Tahko, Ruka, Ylläs ja Levi.

Kyllä me pystymme samaan. Kyse on tahtotilasta ja kehittämisen mallista. Toivottavasti pääsemme asiassa eteenpäin.

Norsun syönti pitää tehdä pala kerrallaan - Aloitetaan kärsästä.