Lankalauantai on suomalaisessa kansanperinteessä pääsiäisviikon eli piinaviikon lauantai. Se sijoittuu pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain väliin. Vaikka päivä on nykyään monille lähinnä rennon yhdessäolon tai viimeisten pääsiäisostosten aikaa, sen historia on täynnä kiehtovaa mystiikkaa ja uskomuksia.
1. Nimen alkuperä: Miksi juuri "lankalauantai"?
Nimi juontaa juurensa vanhaan talonpoikaiskulttuuriin ja työnkiertoon.
Lankojen värjäys: Perinteisesti lankalauantai oli päivä, jolloin talven aikana kehrätyt langat pestiin ja värjättiin. Erityisen tärkeää oli saada langat valmiiksi ennen pääsiäispyhiä, jotta ne olisivat puhtaita ja valmiita jatkokäsittelyyn.
Kristillinen tausta: Kirkollisessa perinteessä lauantai on hiljainen päivä, jolloin Jeesus lepäsi haudassa. Suomessa päivän nimi on kuitenkin säilynyt nimenomaan käytännön askareisiin liittyvänä, toisin kuin esimerkiksi monissa muissa kielissä (esim. ruotsin påskafton eli pääsiäisaatto).
2. Pahat henget ja trullit
Vanhan kansan uskomuksissa lankalauantai oli vuoden pelottavimpia päiviä. Uskottiin, että kun Jeesus oli haudassa, maailmassa vallitsi pimeys ja pahuuden voimat pääsivät valloilleen.
Pääsiäisnoidat eli trullit: Uskottiin, että noidat liikkuivat lankalauantain vastaisena yönä ja lauantaina vahingoittamassa naapurien karjaa (esim. leikkaamalla karvoja tai utareita).
Suojautuminen: Pahoilta hengiltä suojauduttiin monin tavoin. Navettojen oviin piirrettiin ristejä ja niihin laitettiin suojelevia esineitä, kuten viikatteita tai muita teräaseita.
3. Pääsiäiskokot – valoa pimeyteen
Pääsiäiskokkojen polttaminen on perinne, joka elää edelleen vahvana erityisesti Pohjanmaalla.
Tarkoitus: Kokkoja ei poltettu alun perin tunnelman vuoksi, vaan niiden savun ja rätinän uskottiin karkottavan trulleja ja pahoja henkiä. Mitä enemmän savua ja kipinöitä, sitä parempi suoja.
Ajoitus: Kokot sytytetään tyypillisesti nimenomaan lankalauantai-iltana, jolloin noitien uskottiin olevan aktiivisimmillaan.
4. Virpominen ja nykyperinteet
Vaikka virpominen kuuluu perinteisesti palmusunnuntaihin (ortodoksinen perinne), Länsi-Suomessa ja erityisesti Pohjanmaalla lapset kulkevat trulleiksi pukeutuneina nimenomaan lankalauantaina.
Länsi-Suomen trullit: Toisin kuin palmusunnuntain virpojat, jotka toivottavat terveyttä, lankalauantain trulliperinne on ammentanut enemmänkin vanhasta noitauskosta. Lapset pukeutuvat rääsyihin, maalaavat pisamia kasvoilleen ja kantavat pannuja tai koreja palkkiota (karkkia tai rahaa) varten.
