Pitkäperjantai on perinteisesti ollut suomalaisen vuodenkierron ankarin ja hiljaisin päivä. Vielä muutama sukupolvi sitten päivää hallitsivat tiukat säännöt ja kiellot, joiden tarkoituksena oli kunnioittaa Jeesuksen kärsimystä.
1. Hiljaisuus ja vierailukielto
Entisaikaan pitkäperjantaina vallitsi lähes täydellinen hiljaisuus. Tarpeetonta puhetta vältettiin, eikä kyläilemään saanut lähteä. Lapset eivät saaneet leikkiä äänekkäästi, juosta tai nauraa. Uskottiin, että jos nauraa pitkäperjantaina, saa itkeä koko vuoden.
2. Työkielto ja "kylmä ruoka"
Kaikki tarpeeton työ oli kiellettyä. Tähän kuului erityisesti talon työt:
- Ei tulta uuniin: Ruokaa ei saanut valmistaa, vaan syötiin kylmää ruokaa, kuten leipää, kalaa ja mämmiä.
- Mämmi: Alun perin mämmi oli nimenomaan pitkäperjantain paastoruokaa. Se valmistettiin jo alkuviikosta, jotta perjantaina ei tarvinnut ryhtyä leivontapuuhiin.
- Siivoamiskielto: Lattioita ei saanut lakaista, jotta "pöly ei menisi Jeesuksen silmiin".
3. Musta pukeutuminen
Surun merkit olivat näkyvissä myös vaatetuksessa. Kirkkoon ja jopa kotona pukeuduttiin mustiin vaatteisiin. Nykyäänkin kirkkojen alttarit on verhoiltu mustaan, ja alttarilla on usein viisi punaista ruusua symboloimassa Jeesuksen viittä haavoja.
4. Piiskaaminen (vitsaus)
Länsi-Suomessa tunnettiin erikoinen ja karu perinne: aamulla lapset saattoivat saada kevyesti vitsaa muistutuksena Kristuksen kärsimyksistä. Tästä on peräisin sanonta "pitkäperjantain piiska". Onneksi tämä perinne on jäänyt historiaan ja vaihtunut palmusunnuntain iloisempaan virpomiseen.
5. Sääennustukset ja uskomukset
Kansanperinteessä uskottiin, että pitkäperjantain sää ennustaa tulevaa:
- Jos aurinko paistaa niin pitkään, että ehtii nousta hevosen selkään, tulee hyvä vuosi.
- Päivän uskottiin olevan myös pimeiden voimien ja noitien liikkeelläoloaikaa, minkä vuoksi talojen ovia ja karjasuojia suojattiin taioin.
6. Nykypäivä: Rauhoittumisen aika
Vaikka lainsäädäntö ei enää rajoita huvituksia (elokuvateatterit ja ravintolat saavat olla auki), monille suomalaisille pitkäperjantai on yhä rauhoittumisen ja ulkoilun päivä. Se on "virallinen" startti pääsiäisen pyhille, jolloin kiire pysähtyy ennen lankalauantain ja pääsiäispäivän juhlintaa.
