Minun Jämsä - Kännykän takaata katsottuna

Kaikki Minun Jämsä kuvat on otettu kännykällä. Pääosin kuvat on Jämsästä. Joku kuva Päijänteeltä voi olla kunnanrajan toiselta puolen. Myös osa luontokuvista on eteläisestä Jämsästä eli Kuhmoisista, pääosin Isojärven alueelta. 

Kokemukseni Ruotsin kielestä

Olen ollut työelämässä jo yli 25 vuotta. 

Olen tehnyt töitä ainakin

- ruotsalaisten, 

- venäläisten, 

- saksalaisten, 

- itävaltalaisten, 

- ranskalaisten, 

- puolalaisten, 

- tsekkiläisten, 

- intilaisten, 

- kiinalaisten, 

- englantilaisten ja 

- amerikkalaisten 

kanssa työhistoriani aikana.

Jokaisessa kohtaamisessa on kommunikointikielenä ollut englanti. Ja jos kielten opiskelu on vaikeaa, niin riittänee, että osaa “vain” englantia. Pitää osata kommunikoida puhelimessa englanniksi, pitää tulla ymmärretyksi. Tarvitaan rohkeutta ja kielioppiasiat pitää unohtaa. Tietysti asiat pitää pystyä esittämään myös kirjallisesti.

Ruotsalaisten kanssa toimiessa on kielenä aina ollut englanti. Ruotsia en ole tarvinnut koko työhistoriani aikana. Ruotsin kielen taito on ruostunut sen käyttämättömyyden takia.

Tämä on oma henkilökohtainen kokemukseni Ruotsin kielestä Sisä-Suomesta.

Aluelämpö ja virkavastuu

Aamulla hain postilaatikostani paikallisen Jämsän Seutu -lehden 6.2.2017. Kuten tiesin jo aiemmin, niin Jämsän Aluelämmön voimalaitosinvestointi oli liian iso. Olisi tarvittu vain 0,4 miljoonan euron yksikkö, ja nyt työn alla on reilun 2 miljoonan laitos. Oheisessa mielipidekirjoituksessa asiaa on selvitetty tarkemmin.

Asiaa valtuustossa taannoin kysyin, kun lainan takausta oltiin Jämsän aluelämmölle myöntämässä. Jämsän kaupunginjohtaja antoi julkisesti valtuutetuille, yleisölle ja virkamiehille selkeän vastauksen. Laitos on oikean kokoinen ja sillä on työllistävä vaikutus. Laina Jämsän aluelämmölle tulee myöntää. Lisäksi mieleeni jäi jo valtuustossa, että Jämsän työttömät laitetaan keräämään oksia ja risuja (?). Hieman ihmettelin tuota puheen kohtaa työllistämisestä.

Valtuutettuna minun pitäisi uskoa Jämsän kaupunginjohtajan virkavastuuseen. Harvoin on kaupunginjohtaja valtuutetuille puhunut valtuustosalin edessä. Tuon puheen sanat olivat ilmeisesti Jämsän aluelämmön toimitusjohtajan tekemä. Puheessa ei ollut totuuden häivää.

Miten valtuutettuna voin uskoa Jämsän kaupunginjohtajan virkavastuuseen virkamiehenä?
Mihin tässä on uskominen, kun virkamiehen tulisi puhua vain ja ainoastaan totta, virkavastuulla?

Alla Pekka Laaksosen kirjoittama mielipidekirjoitus
- - -
MIELIPIDEKIRJOITUS

Jämsän Aluelämpö Oy tekee paraikaa Kuorevedelle uutta noin 2,5 miljoonan euron lämpökeskusta. Mutta miksi?

Viime keväänä Aluelämpö hävisi tarjouskilpailun Patrian tuotantolaitosten kaukolämmöstä. Yhtiön johto uskoi, että Patria jatkaa lämpökauppaa heidän kanssaan, mutta neuvotteluissa Vapo vei voiton. Näin ollen 75 prosenttia Kuoreveden lämpöliiketoiminnasta siirtyi Vapolle 15 vuodeksi ja vain murto-osa jää Aluelämmölle.

Tarjoustappiostaan huolimatta Aluelämpö jatkoi Patrian lämmönkäyttöön suunniteltua yli 2 miljoonan euron lämpökeskushankintaa, vaikka uudessa tilanteessa olisi hyvin riittänyt noin 0,4 miljoonan euron yksikkö.

Yhtiön johtoa varoitettiin turhasta investoinnista ja kaupunkilaisten rahojen – Jämsän Aluelämpö Oy on 100-prosenttisesti meidän kaupunkilaisten omistama yhtiö – tuhlaamisesta turhaan lämpökeskukseen. Toimitusjohtaja ajoi kuitenkin yhtiön hallituksessa läpi lämpökeskuskaupan. Hallituksessa ei ole asiantuntemusta lämpöliiketoiminnasta.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa Kuorevedellä Aluelämpö siis tuhlaa kaupunkilaisten rahoja 2 miljoonaa euroa. Tuolla summalla saisi uuden kirjaston.

Jälkeenpäin yhtiön johto on selittänyt, että tuleva datapuisto tarvitsee lämpötehoa.

Datakeskukset kuitenkin tuottavat lämpöä ja se lämpö on syötettävä Aluelämmön verkkoon ja vähentää edelleen lämmöntuotannon tarvetta. Myös selitettiin, että on hyvä olla iso lämpökeskus varmuuden vuoksi ja siellä tullaan polttamaan kaupungin työttömien keräämät risut ja rangat.

Totuus on kuitenkin se, että lämpöä ei voi tuottaa enempää kuin on lämmöntarvetta.

Ja liian isolla lämpökeskuksella ei myöskään voi tuottaa pientä lämpömäärää, sillä lämpökeskus on mitoitettava optimaalisesti lämmöntarpeen mukaan. Uusi hankinta jää siis käyttökelvottomaksi.

Jämsä ei tarvitse yhtään Aluelämmön tekemän kaltaista ”rahanpolttoa”, ja siksi kuntasektorilla on syytä miettiä tarkkaan, miten yhtiöiden hallitukset nimitetään ja millaisia pätevyysvaatimuksia jäsenille asetetaan.

On syytä myös muistaa, että osakeyhtiön hallituksessa hallituksen jäsenet maksavat viime kädessä ”töppäyksensä” omasta omaisuudestaan. Pelkkä ”poliittinen vastuu” ei osakeyhtiön hallitustyössä riitä. Eli hattu Aluelämmön hallituksessa kiertämään ja kirjastorahat kokoon.

Edellinen Aluelämmön toimitusjohtaja DI Kari Laakso rakensi uransa aikana Jämsän Aluelämpö Oy:stä 10 miljoonan euron arvoisen yhtiön. Nyt, hänen jäätyään eläkkeelle, yhtiön arvo on alentunut tehdyillä päätöksillä reilussa vuodessa 20–30 prosenttia.

Pekka Laaksonen
kirjoittaja on ollut 15 energiayhtiön hallituksessa
- - -

Elinluovutus -tatska

Elinluovutuskortti antaa luvan käyttää kortin täyttäneen henkilön elimiä ja kudoksia kuoleman jälkeen toisten henkilöiden hengen pelastamiseksi tai terveyden parantamiseksi.

Tiedetäänkö, että henkilöllä on elinluovutuskortti kuoleman kohdatessa?

Hieman valoitan villin ajatuksenjuoksun tulosta. Myyntitykki "Huikkanen" sanoi, että hänen kaverillaan oli laaja operaatio, jossa sisäkalut laitettiin niin sanotusti eli järjestykseen. Onnettomuustilanteessa ensiapuhenkilöt voivat mahdollisesti kuolettavasti hoitaa potilasta, koska elimet/suonet on kirurgin toimesta laitettu eri lailla kuin normi ihmisellä. Tästä johtuen hänelle on tatuoitu vatsaan ensiapuhenkilöstöä varten ohjeistus kuinka toimitaan. Mielestäni erittäin hieno oivallus.

No tästä tulikin mieleeni, että miksi ei elinluovutuskorttia (E) voisi tatuoida oikean korvalehden taakse?

Näin elinluovutuskortti löytysi aina ja varmasti.

Jämsän asukasrakenne

Jämsän Seudussa oli juttua Jämsän asukasrakenteesta 2015. Luvut ovat postinumeroiden mukaan. Kartalla asia näyttää oheiselta.

Melkein puolet ( 45 %) asukkaista Jämsän keskuksessa. Mutta, että se on melkein puolet Jämsän asukkaista hieman yllätti.

Koskenpäätä olen pitänyt aina isompana paikkana kuin se oikeasti on. Koskenpäällä on reilut kuus ja puolisataa henkeä (3 %).

Isoin yllättäjä oli kuitenkin Asemakulma-Mustalahti reilut parituhatta asukasta (9 %). Ohi kun ajelee tai Siwassa pysähtyy, nin ei niitä ihmisiä mistään huomaa.

Jämsänkoskella on noin puolet (24 %) siitä, mitä on Jämsän keskuksessa.

Vanhalla Kuoreveden (Asemakulma-Mustalahti, Halli, Suinula-Valkamanperä, Pihlaisto) alueella on noin 16 % asukkaista.

No luvut eivät oikein täsmää, koska Jämsän asukasluku on 21 538 ja kun laskee siemenluvut taulukkolaskennalla yhteen, niin tulee 23 087. Toimittajan numerot hieman viskaa, suuruusluokat on oikein ;)

Alla luvut taulukossa prosentteina ja alimmassa kuvassa on numerot sijoitettu kartalle.

Ajan hetki

Päivä kerrallaan on erilaisia ajan hetkiä on ollut.

Tämä kuva on otettu joskus 70 -luvun alussa jostain päin Lappia.

Pääsiäisenä oli tapana mennä Lappiin ja aina oltiin jossain "jänkhällä" päiväretkellä. Makkaratulet tehtiin tervaksista. Myöhemmin isompana narrattiin isoja ahvenia Porttipahdan tekoaltaalla. Kaikenlaisia hyviä muistoja on jäänyt mieleeni.

Aika kultaa muistot.

Aidosti viiskymppinen

Mies kun tulee tiettyyn miehen ikään eli mittariin tulee 50 v, niin se kehdataan sanoa. Faceookissakin on nähtävissä miehen ikä aidosti. Mitä sitä ikää nyt peittelemään. Jokainen vanhenee päivä kerrallaan ja jossain vaiheessa 50 vuoden taival täyttyy. Ja siitä jatketaan päivä kerrallaan eteenpäin, niin kauan kuin luoja suo.

Nainen kun ylittää 40 vuoden virstapylvään, niin hänen ikänsä muuttuu erittäin useilla salaperäisemmäksi ja jossain vaiheessa näkymättömäksi. Ilmeisesti Faceookissa on jokin automaattitoiminto naisille, joka piilottaa iän ennen 50 vuotispäivää. No kaikelle on olemassa selityksensä, ymmärrettäviä tai ei.

Tänään 4.2.2017 minulle tulee täyteen 50 v ja mitä sitä peittelemään. En juhli merkkipäivääni sen koommin. Nautin elämästäni siellä, missä se tuntuu mukavalta ja miten haluan. Ja huomenna on päivä uusi.

Kiitos kaikille onnittelijoille   
Jyrki

Yhteislistan muodostaminen

Yhteislista muodostetaan monimutkaisesti. Tarvitaan kuuden (6) eri lomakkeen täyttäminen. Jokaisella ehdokkaalla on täytettävänään viisi (5) lomaketta, 7, 8, 9, 10 ja 13. Ja lisäksi muodostetaan yhdellä (1) lomakkeella 11 yhteislista.

Lomakkeelle 7 tulee ehdokkaan kerätä 10 (+2 vara) nimeä, siis valitsijayhdistyksen jäseniä. Yksi niistä on valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ja yksi sen vara.

Lomakkeet 8, 9, 19 ja 13 ovat helpompia täyttää. 

Lomake 11 on jo vaikeampi täyttää, koska siihen tarvitaan jokaisen ehdokkaan valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen allekirjoitus.

Vaalit.fi sivulla kerrotaan tarkemmin asiasta ja lomakkeet löytyvät sieltä. Tuntuu jotenkin byrokraattiselta. Ken lie on moisen paperiviidakon luonut? Paperien täyttö on kuitenkin helppo homma, kun sen osaa. Ja apua saa.

Puolueet pääsevät huomattavasti helpommalla.

Kuva kertoo kokonaisuuden.

Valitsijayhdistysten ehdokasasettelulomakkeet

Valitsijayhdistyksen (Sitoutumaton Uusi Jämsä) perustaminen on melkoisen helppoa, mutta paperisota on jonkilainen. Valmiit lomakkeet löytyvät vaalit.fi sivulta.

Äkikseltään tuntuu monimutkaiselta, mutta nyt kolmannella kerralla jo melkein käy kuin luomisen työ. Tosin reilussa neljässä vuodessa kerkesi kaiken jo unohtaa.

Kiitos Jämsän kaupungin Sari Riekille kertauskoulutuksesta siitä, kuinka lomakkeet tulee täyttää kerralla oikein. Koulutus tuli tosi tarpeeseen.

- - -

LYHYESTI: Jokainen ehdokas muodostaa ensin valitsijayhdistyksen ja sitten niistä muodostetaan yhteislista.

- - -

JA MONIMUTKAISESTI: Kuntavaaleissa ehdokkaita voi asettaa äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Yhden ehdokkaan asettamiseksi valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään 10 asianomaisessa kunnassa äänioikeutettua henkilöä.

Kunnassa, jossa asukasluku on vaalivuotta edeltävän marraskuun lopussa enintään 1 500, valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään kolme äänioikeutettua. Jos kunnan asukasluku on 1 501-2 000, valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään viisi äänioikeutettua.

Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistoja, joissa kussakin voi olla enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä ehdokkaita.
- - -

Poliittisilla puolueilla asiat hoituu huomattavasti helpommin.

Jos ensimmäistä kertaa tutustuu asiaan, niin jää kyllä valitsijayhdistysten ehdokasasettelulomakkeet täyttämättä.

Olen aloittanut nimien keräämisen.

Muistio

Muistio on tärkeä asiakirja. Siihen kirjataan muistiin
- kokouksen kulku,
- sovitut päätökset,
- vastuut ja
- tehtävät

Muistio on tyyliltään selkeä ja tiivis, johon kootaan pääasiat selkeästi luettavaan muotoon.

Muistion laatimisessa pätevät yleiset asiakirjoittamisen piirteet:
- lyhyet, mutta vaihtelevanmittaiset virkkeet
- selkeät lauserakenteet
- yhden asiakokonaisuuden sisältävät kappaleet
- asioiden erottamista helpottavat otsikot ja tehosteet.

Muistiot voidaan luokitella muun muassa
- salaisiksi ja
- julkisiksi

Tärkeät muistiot lähetetään osapuolille tarkastettavaksi. Mikäli asiakirja ei ole kokouksen mukainen, niin sitä tulee korjata.

Lopuksi kokouksen mukainen asiakirja hyväksytään osapuolien kesken allekirjoituksin.

Joojoo mies

Tässä tämän valtuustokauden aikana on tullut ihmeteltyä monia asioita laidasta laitaan, äärilaidasta toiseen. Paljon olen oppinut ja paljon on jäänyt oppimatta. Välillä on tullut lunta tupaan ovista ja ikkunoista. Ehkä omaan jonkinlaiset lehmänhermot. Välillä tulee mieleen, että ei ole tervejärkisen hommaa. No oppimisen perustana on hyvä valmistautuminen eli perehtyminen asioihin.

Päätöksentekoon tuleviin asioihin tulisi perehtyä jo etukäteen,
- ennen valtuustoa olisi tutkittava hallituksen kokouksia
- sekä lautakuntien pöytäkirjat tulisi ymmärtää

Muu asioihin perehtyminen on eduksi. Ja tarvittaessa olisi hyvä kuunnella asianosaisia, yhtenä esimerkkinä kouluverkkomuutokset. Tarvittaessa voi vaikka käydä paikan päälläkin.

Tavoitetila on selkeä, perehdy asioihin riittävällä tarkkuudella.

Toisaalta aika on rajallinen luonnonvara. Kaikkiin asioihin ei millään kerkeä perehtyä. Paljon helpommalla pääsisin, jos en perehtyisi asioihin. Lukisin vain valtuuston kokouspykälät ja päätösehdotukset.

Olisinko sittenkin Joojoo -mies?

Nimenihän on Jyrki Juhana.