Käyttömaksua esitettiin korotettavaksi seuraavasti:
Käyttömaksua on esitetty korotettavaksi veden osalta 1,72 €/m3:sta 1,86 €/m3 ja jäteveden osalta 2,55 €/m3:sta 2,74 €/m3. Yhteensä käyttömaksujen korotus olisi 0,33 €/m3 eli n. 7,7%. Perusmaksuja on myös esitetty korotettavaksi n. 7,7%:ia. Kaikki esitetyt hinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. Tulojen lisäykset ovat yhteensä n. 310 000 e/vuosi. Normaali omakotitalossa, jossa kulutetaan vettä esim. 180 m3 vuodessa, uusi taksa korottaa vuotuista vesi- ja jätevesimaksua 74,40 e/vuosi.
Kaupunginhallituksen asettama budjettiraami on - 2%, (KH 4.6.2018 § 131)
Kaupunginhallitus on asettanut raamin toimintakatteelle (KH 4.6.2018 § 131), joka on - 2 % kokonaistoimintakatemuutoksena. Tavoite on jaoteltu tarkemmin eri toimialoille, liikelaitoksille ja tulosalueille, kuitenkin siten, että kukin toimielin voi tehdä sisäisiä muutoksia tuloissa ja menoissa, kunhan kokonaisuuden tavoite täyttyy. Vesilaitoksen osalta toimintakate oli lisätalousarviossa 2.034.521 euroa, Jämsän Veden toimintakatteen tulee olla vuonna 2019 raamin jakoliitteen mukaan 248.000 euroa suurempi kuin se oli vuoden 2018 talousarviossa.
Sitten on selvinnyt seuraava virhe, joka on ollut viimeisen 10 vuotta.
Vesiliikelaitoksen tarkastelussa on ilmennyt, että kaikki pääomakulut eivät ole kohdentuneet liikelaitokselle kuten pitäisi. Menneiden vuosien investoinnit vuodesta 2009 lähtien ovat olleet noin 12 Meur, kun kaupungin vastaavat investoinnit vuodesta 2009 ovat olleet 82 Meur, velan ottoa ei liikelaitoksella ole ollut, joten lainat ja niiden kustannukset ovat kohdentuneet vain kaupungin rahoituskokonaisuuteen. Lasken nallisesti tämä on noin 5 - 6 Meur lainapääoman ja sen kustannusten puuttuminen liikelaitokselta on parantanut aikaisempia tuloksia. Kirjanpidossa asia korjataan kuluvalla tilikaudella.Tämä tarkoittaa noin 100.000 euron korkokulujen vyöryttämistä vesi liikelaitokselle lainapääoman lisäksi. Liikelaitoksen nettoinvestointi kahtena seuraava na vuotena on suunniteltu noin 3,5 Meur suuruiseksi, joten myös tulevaisuuteen suuntautuvaa tasesuunnittelua liikelaitoksen on tehtävä.
No tämä 100.000 euron vyörytys on ihan oikein. Veden kuluttaja maksaa sen, mitä sen kuuluukin. Eli vedestä maksetaan kustannuksien mukaiset maksut. Eli ne kustannukset, jotka kuluttaja on aiheuttanut, niin sen se maksaa - aiheuttamisperiaatteen mukaan.
Mutta senkin jälkeen tehdään vuosittain voittoa 600.000 - 700.000 euroa. Ja sillä rahalla voidaan rahoittaa tulevaisuuden isoa ammoniumtypen poisto -investointia.
Siis miksi vesimaksua pitäisi korottaa, kun voittoa tehdään näinkin paljon?
Mutta kummallisinta tässä kokonaisuudessa on talouden hoitaminen. Onko se hallinnassa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti