Olemme sukupolvi, joka ei palaa koskaan

Olemme sukupolvi, joka ei palaa koskaan.

Sukupolvi, joka kävi koulua ja palasi takaisin.
Sukupolvi, joka teki kotitehtävänsä yksin päästäkseen ulos leikkimään kaduilla.
Sukupolvi, joka vietti kaiken vapaa-aikansa ulkona liikkuen.
Sukupolvi, joka leikki piilosta pimeässä.
Sukupolvi, joka teki mutakakkuja ja kiipesi puihin.
Sukupolvi, jonka joukkue pelaa paljain käsin.
Sukupolvi, joka osti vinyylilevyjä levysoittimille soitettavaksi.
Sukupolvi, joka keräsi kuvia ja leikekirjoja.
Sukupolvi, joka pelasi lautapelejä ja kortteja sadepäivinä.
Sukupolvi, jolla oli mustavalkotelevisio.
Sukupolvi, jolla oli vanhemmat paikalla.
Sukupolvi, joka tanssi tiukasti ja sai ensisuudelman nuorisoseuroissa.
Sukupolvi, jossa kukaan ei viiltänyt itseään, ollut kuullut ADHD:stä tai ollut Tourettesia.
Sukupolvi, jossa ei ollut tabletteja, kännyköitä, tietokoneita.
Sukupolvi, joka oli ja valitettavasti ei palaa koskaan.

Jos olit osa tätä sukupolvea, jaa tämä julkaisu.

Koulupäätökseen ei sitouduta

Joulukuussa 11.12.2024 Jämsän kaupunginvaltuustossa päätettiin, että Länkipohjan ja Koskenpään kouluille myönnetään talousarviossa rahaa aina vuoteen 2027 saakka eli ns. suunnittelukauden ajaksi. Lisäksi päätettiin, että "Koskenpään ja Länkipohjan koulun lakkautus 1.8.2025" - kohta poistetaan talousarviosta.

Ohessa ote kaupunginvaltuuston päätöksestä:

Kaupunginvaltuusto - Pöytäkirja 11.12.2023/Pykälä 57
Talousarvio v. 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2025-2027

Kaupunginvaltuuston päätös:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2024 ja -suunnitelman vuosille 2024-2027 kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti seuraavilla muutoksilla:

• Taloussuunnitteluvuodelta 2025 poistetaan Koskenpään koulun lakkautus 1.8.2025 alkaen ja­ Länkipohjan koulun lakkautus 1.8.2025 alkaen,
• Taloussuunnitelmaan vuosille 2025-2027 lisätään Koskenpään ja Länkipohjan koulujen opetuksen järjestämiseen vuonna 2025 yhteensä tarvittavat 310 000 € ja vuosille 2026-2027 kullekkin vuodelle 650 000 euroa. Lisäykset kustannuspaikoille KP 042060 (Koskenpää) ja KP 042090 (Länkipohja).

Yhdessä on sovittu, että kaupunginvaltuuston päätöksiin tulee kaikkien sitoutua.

Nyt kuitenkaan poliittinen johto, pääosin kaupunginhallitus, osa kaupunginvaltuutetuista ja virkakunta ei näytä oikein sitoutuvan kaupunginvaltuuston päätökseen. Puheissa kuulee koko ajan, että "väärä päätös tehtiin" ja "ette te ymmärrä mitään taloudesta". Arviolta 90-95 % talouden tasapainottamistoimista kuitenkin päätettiin toteuttaa.

Kaupunginvaltuusto on vielä ja on jatkossakin Jämsän kaupungin ylin päättävä toimielin.  Johannes Virolaisen sanoin "Kansa on puhunut, pulinat pois".

Miksi koulupäätökseen ei sitouduta, vaikka yhteisesti on sovittu, että tehtyihin demokraattisiin päätöksiin tulee sitoutua?

Isännänviirin asento ja pörssisähkön hinta

Pihallamme on ollut reilun 19 v lipputanko. Liputus on harventunut, mutta isännänviiri on tangossa. Nyt on ilmaantunut uusiokäyttö lipputangossa olevalle viirille.

Isännänviirin asennosta naapuri päättelee pörssisähkön hinnan. Lappaa sitten sen mukaan puita tulipesään hinnan mukaan. 

• Viirin ollessa kuvan mukaisessa asennossa pörssisähkön hinta on 0 snt/kWh.
• Viirin roikkuessa suoraan alaspäin lipputangon suuntaisesti, niin pörssissä sähkön hinta on keskimäärin 8-12 snt kWh tai enemmän. 

Vastarannan kiiski

Vastarannan kiiski on vanha suomalainen sanonta, jonka merkityksestä on monia eri tulkintoja. 

Yhden tulkinnan mukaan vastarannan kiiskellä tarkoitetaan ihmistä, 

• joka mielletään hankalaksi yleisen vastustamisen tai 
• vastakkaisten mielipiteiden vuoksi. 

Erään tulkinnan mukaan vastarannan kiiski on sellainen, joka ei liiku parven mukana. Kiiski on käytökseltään parvikala. Vastarannan kiiski ei ylipäänsä lähde mihinkään mukaan. 

Hankala ja vastustava käytös voi olla monessa yhteisössä ja yhteistyössä haasteellinen yhtälö, mutta joissain tapauksissa vastustaminen ja oman tien valitseminen voi olla yhtä kuin pelastusrengas uppoavassa laivassa.

Kriisitietoisuudesta kohti positiivista tulevaisuudenuskoa

Kriisitietoisuus on tärkeää, mutta lamauttaako se – ja estääkö se meitä toimimasta oikein? Voisiko positiivista tulevaisuudenuskoa kasvattaa yhteiskunnallista empaattisuuta kehittämällä?

Vuosikausia on vellottu kriisitietoisuudessa ja vaikuttaa siltä, että lakipiste on saavutettu. Kriisitietoisuutta tärkeämpää on positiivinen tulevaisuudenusko. Vaikka on hyvä olla selvillä talouden tilasta, niin liiallinen ”kriisitietoisuus” lamauttaa, eikä kannusta keksimään, toimimaan ja voimaan hyvin.

Vaikuttaa siltä, että kriisitietoisuus ja sen mukanaan tuoma kriittisyys ulottuu myös siihen, miten jämsäläiset suhtautuvat hyvinvointiyhteiskuntaan.

Jämsä kärsii legitimiteettivajeesta; uskotaan että olemme huonommassa jamassa, kuin oikeasti olemme.

Miten kriisitietoisuutta voisi sitten muuntaa positiiviseksi tulevaisuudenuskoksi? 

Miten uskon tulevaisuuteen voisi palauttaa?

Siinäpä kysymyksiä kerrakseen.

Otin otteita - Keskisuomalainen 23.4.2024

"Jämsän talousnäkymät eivät ole ainoastaan huolestuttavat – ne ovat suorastaan kauhistuttavat."

"Niinpä Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helasteen viesti on lohduton: kaupunki on taloutensa kanssa kohtuuttomassa tilassa."

"Kaupunginjohtaja ja konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti pyörittävät tietokoneen näytöllä työkseen miljoonia. Vaikka miljoonia kuinka pyörittäisi, lopputulos näyttää ikävältä juuri nyt – ja vuosia eteenpäin."

Eihän tuo tulevaisuudenuskoa luo... 

Se ränninhakkaaja käpytikka

Taannoisena aamuna ihmettelin, että onko ilmalämpöpumppu mennyt rikki kuin melkoista hakkaamista kuului sohvalle. Menin keittiöön kuuntelemaan, mistä se ääni oikein tulee. Ei ollutkaan ilmalämpöpumppu. Joku hakkaa taloa. Hyökkäsin nopeasti etuovesta ulos ja yritin selvittää, mistä ääni tuli. Jäi epäselväksi. Hölmistyneenä menin takaisin sohvaa kuluttamaan.

Muutaman päivän päästä olin pihalla hommissa ja hakkaamisen ääni alkoi jälleen. Aloin kiertämään taloa ja keittiön kulmalla asia selvisi. Käpytikka se hakkasi rännin päätä.

Kevättä on rinnassa käpytikalla, kun paria näin haeskelee.

Tässä se käpytikka hakkaa päivittäin ränniä hullun lailla. Löytäisi jo pikkuhiljaa sen puolisonsa ja saisi hormonitasapainonsa balanssiin. Sitä odotellessa.

Lintulaudalla kuhinaa

Auringonkukan siementen menekki on viimeisen viikon aikana ollut melkoinen. Lunta tupruttaa ja yöpakkaset ns. riivaavat. Omat auringonkukan siemenet olivat jo loppu, joten laitoin ostohousut jalkaan. 

Kipaisin Ekosen teollisuusalueelle ja menin ensin Hankkijan ovesta sisään. Siinä oli oven suussa vielä useampi säkki jäljellä. Semmoinen 15 kg säkki lähti matkaan. Taas on linnuilla syötävää. 

Ilmeisesti sepelkyyhky luulee olevansa talitintti.

Tirpat kiittävät auringonkukan siemenistä. 😊

Sähköposti vain virka-aikana

Olin tekemässä sunnuntaina 21.4.2024 asiakirjapyyntöä kirjaamoon. Sain seuraavanlaisen ilmoituksen sähköpostiani kirjoittasessa.

"Lähetä tämä sähköpostiviesti useimpien vastaanottajien työaikana ma, huhtik. 22 klo 8.00 ap."

Jäin miettimään, että voinko edes laittaa kirjaamoon viestiä "virka-ajan" ulkopuolella. 

Ja toisekseen, jos laittaisin viestin jollekin yksittäiselle henkilölle tai henkilöille, niin ei hänen tai heidän tarvitse lukea viestiä työajan ulkopuolella. Kyllä se sähköposti odottaa postilaatikossa, kunnes työaika alkaa seuraavan kerran.

Työsähköpostia ei saa käyttää omien asioiden hoitamiseen. Omat asiat tulee hoitaa omalla sähköpostitilillä.

Jäin tuuminaan, että mihin tämä maailma on menossa, kun sähköpostia ei saa laittaa virka-ajan ulkopuolella.

Kaikesta saadusta informaatiosta huolimatta rohkenin kuitenkin laittaa viestin kirjaamoon.

Maalaisjärjen käyttö

Muistatko vielä ajan, kun kukaan ei vouhottanut terveellisestä ruuasta, liikunnan vähyydestä, kukaan ei inissyt työmäärän paljoudesta eikä kukaan ihmetellyt, miksi sinulla on niin paljon lapsia tai ei ole lapsia lainkaan? 

Sitä kutsuttiin maalaisjärjen käytöksi.

Medialukutaito

Medialukutaito on kyky lukea ja ymmärtää mediaa, nähdä sen tuottamien ilmiselvien merkitysten taakse, sekä suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota. Medialukutaito on siten tavallista lukutaitoa laajempi taito. Siihen kuuluu myös taito käyttää asianmukaisia laitteita. Kriittinen medialukutaito painottaa taitoja, joiden avulla ihminen pystyy arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti ja median esitystapoja tulkiten.

Medialukutaito on laaja taitokokonaisuus. Lukutaidon sijaan voitaisiin puhua myös mediaälystä tai -sivistyksestä.

Medialukutaidon osa-alueet

• Tulkinnan taidot: 
• Miten tulkitset erilaisia viestinnän muotoja ja piilomerkityksiä?
• Tuottamisen taidot ja luovuus: 
• Tiedätkö, miten ja miksi esimerkiksi kauhuelokuvia, mobiilipelejä tai uutisia tehdään
• Median käyttötaidot (myös tvt-taidot): 
• Osaatko hyödyntää erilaisia mediavälineitä (esim. tietokone tai älypuhelin) ja niiden tarjoamia mediasisältöjä (esim. somekanavat tai tekstinkäsittelyohjelma) sopivissa yhteyksissä
• Tiedonhakutaidot ja kriittisyys: 
• Löydätkö tietoa, kun tarvitset sitä? 
• Tunnistatko luotettavan lähteen?
• Viestintä- ja vuorovaikutustaidot: 
• Osaatko käyttäytyä asiallisesti somessa?
• Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot: 
• Tiedätkö, miten voit vaikuttaa sinulle tärkeisiin asioihin?
• Elämänhallintaan liittyvät taidot: 
• Minkälaisia rutiineita mediankäyttöösi liittyy?

Median rooli ihmisten arjessa ja yhteiskunnassa on valtava. Siksi tarvitsemme medialukutaitoa. 

Kulttuurikävelyllä Jämsänkoskella

Lähdin kesärenkailla lumiseen sunnuntaihin ja varoen ajoin. Tosi iso tie oli aivan sula. Kohteena oli Jämsänkoski ja Koskikeskinen. Kierrettiin lämpäre ympäri muutaman mutkan kanssa. Kulttuurikävelyn keli oli suoraan sanoen loistava.

Ilveslinna

Uimahalli ja Kirkko

Vanha paloasena

Koskikeskine ja Jämsänkosken paperitehas

Korven koulu puukoulu, Jämsänkoski

Vanha Klubi

Vanha Klubi ja Rikkisiilo

Viikinlahden silta

Jämsän koskikierros

Lunta oli pukannut kymmenisen senttiä ja tavoitteena oli koskikierros. Reunaehtona oli, että kesärenkailla pääsee pois Pispalasta. Ja niin matka alkoi kuin alkoikin onnistuneesti. Ensin ajeltiin autolla Ilveslinnan kupeelle. Siellä pauhasi Patalankoski. Sitten suunnattiin ravintola Wanhan Myllyn huudeille eli Rekolankoskelle. Joku innokas kalamies oli Koskikeskisen puolella soutuveneellä saalista pyytämässä.

Sitten matka jatkui Juveninkoskelle. Oikaisimme Kollinkankaan kautta Partalaan. Menimme entisen Partalan koulun pihaan ja laskeuduimme Juveninkosken alapuolelle. Pauhu oli sielläkin melkoinen. Sitten ajoimme Ylä-Partalan suuntaan ja kävelimme peltotietä Jopotinkoskelle. Koskihan on hieman pienempi, mutta pauhuakin syntyi. No sama vesimäärä siinä meni Jopotinkoskessa kuin Juveninkoskessa.

Lopuksi ajoimme Kakariston kautta Olkkolaan British Petroleumille ja suuntasimme kohti Arvajaa. Paikka on ennallistettuna näkemisen arvoinen. 

Karttalinkit:
Patalankoski
Rekolankoski
Juveninkoski
Jopotinkoski
Arvajankoski

Sininen täppä karttalinkissä kertoo, mistä koskea kannattaa katsella.

Ohessa on ensin videota ja sitten kuvia.

Jopotinkoski

Juveninkoski

Arvajankoski

Patalankoski










Rekolankoski














Juveninkoski




Jopotinkoski


Arvajankoski

Valtuustosopimus

Millaisista toimintamalleista voidaan sopia?

Valtuustosopimukset, joissa valtuustoryhmät sopivat keskeisistä valtuustokauden linjauksista 

A. Kuntastrategiaa linjaava sopimus 

• Määritellään valtuustokauden keskeiset tavoitteet, joiden perusteella uudistetaan kuntastrategia. 
• Voi olla linjaus ja ohjeistus strategian päivittämiselle. 
• Huomio! On kuntastrategiasta erillinen asiakirja. 

B. Kuntastrategiaa tarkentava ja toteuttava sopimus 

• Täsmentää, konkretisoi ja aikatauluttaa kuntastrategiassa tehtyjä linjauksia poliittisesti sovituiksi osatavoitteiksi valtuustokaudella. 
• Voidaan määritellä toimimaan strategian toteuttamisen poliittisena ohjelmana. 
• Tyypillisiä sopimusasioita ovat mm. kunnan investointien priorisointi, talouden sopeutuksen linjaukset ja organisaation uudistamisen suuntaviivat.

C. Eri teemoja yhdistelevä sopimus

• Voi olla sisältöä sekä luottamushenkilöiden työskentelystä että kuntastrategiasta.
• On käytännössä sekä luottamushenkilöiden työskentelysopimus että kuntastrategiaa linjaava, tarkentava tai toteuttava sopimus.

Poliittista yhteistyötä linjaavat sopimukset

A. Keitä toimintatavat koskevat?

•  Luottamushenkilöitä, viranhaltijoita, kunnan henkilöstöä, kuntakonserneja vai näistä osaa tai kaikkia?
• Luottamushenkilöiden toimintatavat
• Toimielimen toimintatavat: valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat
• Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteiset toimintatavat

B. Mitä asioita ne kattavat?

• Yleiset toimintatavat
• Yleiset pelisäännöt, jolloin niitä ei rajata varsinaisesti mihinkään yksittäiseen teemaan vaan ne kattavat laajasti eri asioita, esim. viestintää, kokousteknisiä asioita ja eettisiä periaatteita.
• Rajattu teema
• Mahdollista sopia rajatummasta, yksittäiseen teemaan keskittyvästä sisällöstä, kuten esim. kunnan sosiaalisen median ohjeista, eettisestä työskentelystä ja epäasialliseen käytökseen puuttumisesta.

Mistä voidaan sopia?

• Roolit ja yhteiset pelisäännöt
• Keskustelutapa
• Etiikkka ja yhteiset arvot
• Yhteiset viestintäkäytänteet 
• Kokoustekniset asiat

Usein kysytyt kysymykset

Mitä jos valtuustosopimuksen sisällöstä ei päästä yhteisymmärrykseen? Miten työstää sisältöä ”hyvässä hengessä”? 

Tärkeää on käydä jo alkuvaiheessa avoin keskustelu siitä, mitä prosessilla tavoitellaan ja mitä ei. Usein työskentelyvaiheessa nousee esiin asioita, joista luottamushenkilöillä on keskenään erilaisia näkemyksiä. Tämä ei ole huono asia, vaan päinvastoin tuo mahdollisuuden muodostaa yhteistä ymmärrystä tilanteista, joissa toimintatavat eroavat tai jotka jopa aiheuttavat ristiriitoja. Yksittäisissä tapauksissa olennaista on kuunnella eri osapuolien perusteluja sille, miksi toimintamallista halutaan linjata eri tavoin. Useimmiten jo tämän keskustelun kautta muotoutuu vaihtoehtoinen tapa, joka sopii kaikille. Lähtökohtana ja toimintamalliin sitoutumisen kannalta tärkeää on, että kaikki voivat seisoja toimintatapojen takana. Jos yhteisymmärrystä ei synny, niin silloin voi olla parempi ratkaisu jättää linjaus tekemättä.

Miten ratkaista sellainen tilanne, kun kaikki osapuolet eivät allekirjoita valtuustosopimusta?

Jo alkuvaiheessa on hyvä tavoitetta pohtiessa käydä myös läpi tilanne, jossa kaikki eivät halua sitoutua yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Tässä auttaa myös selkeä näkemys

siitä, mitä aihealueita on tarkoituksenmukaista käydä läpi ja miten varmistetaan kaikkien mahdollisuudet osallistua keskusteluun.

Jos tavoitteena on kuitenkin esimerkiksi valtuuston johtamisprosessien ja vuorovaikutuksen toimivuus, niin on myös tunnistettava, että selkeän enemmistön

sitoutuminen yhteisiin toimintatapoihin auttaa huomattavasti.

Mitä tehdä, jos joku tahoista irtaantuu jo tehdystä sopimuksesta tai sen sisällöstä ja tulkinnasta syntyy kiistaa?

Mikäli tahot eivät pääse yhteisymmärrykseen sopimuksen kirjauksesta ja poliittiset voimasuhteet ovat muuttuneet merkittävästi, niin voi olla syytä ottaa sopimus uudelleen valtuustoryhmien keskusteltavaksi. Tällaisessa tilanteessa on syytä selvittää juurisyy sille, miksi sopimuksesta halutaan irrottautua. On erityisen tärkeää, että kunnan kaikki valtuustoryhmät sitoutuvat sopimukseen sen yleisen hyväksyttävyyden ja yhteisen tekemisen kannalta. Mikäli eri tahojen välit ovat hyvin tulehtuneet eikä rakentavaa keskustelua pystytä käydä valtuustoryhmien kesken, niin ulkopuolisesta, puolueettomasta selvittelijästä voi olla tilanteessa apua. Tällainen tilanne voi tulla todennäköisimmin esille valtuustosopimuksen kanssa, jossa linjataan tai tarkennetaan kunnan strategiaa. On syytä keskustella, mitkä tietyt kirjaukset sopimuksessa aiheuttavat erimielisyyksiä ja olisiko niitä mahdollista muuttaa tai jopa poistaa. Tässäkin tapauksessa, mikäli yksimielisyyttä sopimuksesta ei tule, niin selkeän enemmistön sitoutuminen yhteisiin toimintatapoihin auttaa huomattavasti.

Miten toimia, jos joku menettelee eri tavalla kuin sovittu?

Mikäli joku toimintamallin osapuolista menettelee eri tavalla kuin on sovittu, on tärkeää erottaa, onko kyse epäasiallisesta tai vastuuttomasta käytöksestä vai poliittisista mielipide-eroista ja niistä irtautumista. Kuten aiemmin on mainittu, niin juridista velvoitetta toimintamalleilla ei ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sopimuksen osapuolet voisivat toimia epäkohteliaasti ja toista kunnioittamatta. Jokainen luottamushenkilö vastaa aina omasta toiminnastaan ja käytöksestään, joten hyvän keskusteluilmapiirin luominen kunnan päätöksentekoon on yhteinen tehtävä. Mikäli eri tavalla menettelyssä on kyse poliittisesti eriävistä mielipiteistä, on syytä tilanne selvittää yhteisesti keskustelemalla. Ketään ei voi pakottaa toimimaan tietyllä tavalla, mutta avoimella vuorovaikutuksella ja muiden näkemyksiä ymmärtämään pyrkimällä voidaan yrittää hakea konsensusta poliittisesti ja strategisesti eriäviin näkemyksiin. Vaikka jokin osapuoli päättäisikin menetellä eri tavalla kuin on sovittu, niin sopimuksella voidaan taata enemmistölle työskentelyrauha. Sopimukseen voidaan myös sopia sellaisesta sisällöstä, että vaikka joku osapuolista toimisikin epäasiallisesti, niin muut sopimuksen osapuolet eivät ryhdy mukaan samanlaiseen käytökseen.

Linkki Kuntaliiton materiaaliin Yhteisesti sovitut toimintamallit ja pelisäännöt kuntien johtamisessa

Muumivartaloinen pers'reiällä

Kuten yleisesti tiedetään, niin muumilta reikä puuttuu. Homo sapiens:lla se on.

 

Liito-orava kaupungissa

Luin Aamulehteä 11.4.2024. Sitten törmäsin oheiseen artikkeliin (alla). Piti oikein raapia rähmät silmistä. Liito-orava oli ilmestynyt erittäin korkean rakennuksen eli Torni-hotellin kattoterassille.

Wikipeedia kertoo seuraavaa, otin otteita:

Elinympäristö: Liito-orava viihtyy varttuneessa kuusivaltaisessa sekametsässä, jossa on kolopuita kuten haapoja pesä- ja päivänviettopaikaksi sekä lehtipuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja ravinnoksi. Lehtipuusto voi olla kuusimetsässä pieninä ryhminä tai hajallaan. Liito-orava voi elää myös nuorehkossa, 15–20 metriä korkeassa metsässä, kunhan sinne on hakkuun jäljiltä jätetty kolohaapa pesäpuuksi ja varttuneempaa metsää kasvaa enintään 100 metrin päässä. Se voi pesiä myös metsän reunassa tai muutaman metrin päähän aukealle jätetyssä haavassa, tai pihalla, asutuksen lomassa ja kaupunkeihin jätetyssä varttuneessa kuusisekametsikössä.

Liikkuminen:

Liito-orava ylittää liitämällä helposti 50 metrin aukeita kuten sähkölinjoja ja moottoriteitä. Mäen ylärinteestä männynlatvasta ponnistamalla sen on havaittu liitäneen jopa 80 metrin matkoja aukeiden yli. Metsässä sen liitomatkat ovat paljon lyhyempiä. Liito-orava pystyy muuttamaan liidon aikana suuntaansa jopa lähes 90 astetta ja syöksymään kaartaen lähes pystysuoraan alas puun latvustosta sen rungon alaosaan. Maassa liito-orava ei juokse. Se voi käydä korkeintaan metrin päässä puun rungosta. Jos liito jää lyhyeksi, liito-orava loikkii maassa viimeiset metrit puuhun

Suojelu:

Liito-orava on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu.

Sitten...

• Miten ihmeessä se liito-orava on päässyt Torni-hotellin yläterassille?
• Mistään puusta se ei ole korkean rakennuksen katolle liitänyt.
• Rakennuksen lähellä ei ole juurikaan puita.
• Alueella ei ole juurikaan puita, miten se olisi puusta puuhun sinne päässyt.
• Metsä-alueet ovat kaukana rakennuksesta.

• Onkohan liito-oravalle tullut kuitenkin jano tai ns. viinan himo - kiipesi terassille?

Lopuksi totean, että täällä Metsä-Suomessa kaikki liito-oravalle otollisetkin alueet säästetään ja liito-oravat elävät onnellisina.

Ei muuta kuin hotelli purkuun, kun on liito-oravareitillä ja mahdollisesti pesimäkohde.

Ja Aamulehdessä juttu jatkui vielä 12.4.2024.

Blogin kirjoittamisen arkea

Blogikirjoittajana on paljastettava itsensä. Kaikki tietävät kuka kirjoittaja on. Toisinaan tekstiä syntyy pulppuamalla, jopa myrskyten. Välillä alitajunta ei tuota yhtään mitään, ei sitten kerrassaan mitään. Silloin ei ole kirjoittamisen aika. On vain odotettava sopivaa hetkeä.

Teksti syntyy monesti ajatuksen virrasta. Välillä ammutaan hieman yli kiinnostuksen ylläpitämiseksi. Toisinaan ammutaan suoraan kohti, osumia välttäen. Joskus räväkkä ja yliampuva piristää. Välillä on hyvä vetää ihan riman alta, mutta navan alle ei sovi mennä. Monia kirjoitukset ärsyttävät, mutta faktat on tarkoitus olla selventäviä. Kiitoksiakin on rullut runsaasti.

Moni teksti syntyy faktan perusteella. Fiktiotakin voi välillä heittää sekaan. Hulvattomastikin voi välillä esiintyä. Tiettyjä niin sanottuja totuuksia voi aivan avoimesti ihmetellä kysymysten muodossa. Voi hämmästellä maailman menoa.

Humorismi on vaikein laji. Silloin tosikko rypyttää otsaansa. Tätä vältän vaikeusasteen takia.

Mutta jatkan omaa linjaani pääsääntöisesti faktojen muodossa - intuitiolla ja tunteella sekä omalla tavallani.

Hiekka-akku

Mikä se on?

Hiekka-akku on ekologinen innovaatio, joka tuo meidät askeleen lähemmäksi hiilineutraalia kaukolämpöä. Maailman ensimmäinen kaupallinen ratkaisu varastoi sähköä hiekkaan noin 500–600 asteisena lämpönä, joka voidaan johtaa kaukolämpöverkkoon. Hiekka-akulla voidaan pienentää teollisuuden energiakustannuksia sekä energian saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin liittyviä riskejä.

Miten se toimii?

Hiekka-akkua voi käyttää missä tahansa sähköverkon alueella, ja hiekka on materiaalina kestävää ja edullista. Varsinainen lämpövarasto on terässäiliö, jonka sisälle asennetaanu automaattinen lämmönsiirtojärjestelmä. Säiliö täytetään hiekalla ja lämpövarasto yhdistetään sähkö- ja kaukolämpöverkkoihin.

Miten sitä voidaan käyttää?

Hiekka-akun tarjoaman korkean lämpötilan avulla voidaan korvata esimerkiksi teollisessa uunissa käytettävää neste- tai maakaasua. Hiekka-akku toimii myös kohteissa, joissa ei muuten saada hyödynnettyä edullista yösähköä tai joissa päästövähennysten saavuttaminen on korkean lämpötilan tarpeen vuoksi vaikeaa. Hiekka-akun käyttöön voidaan valita sähkönhinnaltaan viikon edullisimmat tunnit.

Ilmanlämpöpumppu ja sen tuoma säästö

Tarkastellaan, mitä säästöä tuo 2 ilmalämpöpumppua omakotitalossa. Sininen käyrä on "nolla" ilmalämpöpumppua ja oranssi kaksi. Jotta eri kuukaudet ovat vertailukelpoisia, niin sähkönkulutusta tulee tarkastella kuukausittain ja kuukauden keskilämpötiloissa.

Arvot on todellisia kulutusarvoja eri kuukausina ja lämpötila on Elenian nettisivulla esitetty kuukauden keskilämpötila.

Otetaan tarkastelun kohteeksi kaksi eri lämpötilaa eli 0 C ja - 10 C.

0 C

• kulutus laski noin 600 kWh kuukaudessa
• tämä on euroina noin 100 €

- 10 C

• kulutus laski noin 700 kWh kuukaudessa
• tämä on euroina noin 115 €

Tarkastelussa sähköenergian painotettu hinta on noin 9,8 snt/kWh. Sähkön siirtohinta on Elenian päivä- ja yösiirtotariffin mukaan.

No täytyy lopuksi todeta, että takaisinmaksuaika on 3,5 - 4 vuotta, Eli sitten vasta alkaa säätöjä tulemaan. Että juhlitaan sitten myöhemmin, kun sen aika.

Paikallinen ja alueellinen uutisointi

Olen tässä vuosia seurannut paikallista ja alueellista uutisointia. Viime vuosina on paljon kirjoitettu hyvinkin erilaista asioita. Se tässä on mielenkiintoisinta, että journalistin tulisi käsitellä asioita puolueettomasti ja totuuspohjaisesti sekä kaikista näkökulmista.

Nyt kuitenkin journalismista ei toisinaan ole tietoakaan. Asiat esitetään yhdestä näkökulmasta katsottuna. Pienen faktantarkistuksen jälkeen asiat on helposti todettavissa olevan toisin kuin lehdistölle oli kerrottu.

Hullunkurisinta tässä on, että monesti asiat on kirjoitettu kuin se on toisaalla kirjoitettu sen enempää ottamatta asioista selvää. Tai sitten visionäärien ja utopistien kaikki suusta tulema puhe on uutisoitu aivan sellaisenaan.

Alueellamme ei ole kuin muutama journalisti. Valitettavasti. Loput ovat "toimittajia".

En malta olla toteamatta seuraavaa:

"Journalismin ammattikunnassa toimittajien tehtävänä on toimia totuuden tulkkeina."

Eräs journalismin määritelmä:

"Journalismi on toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, varmentaa ja eritellä tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa."

Jään kaipaamaan tutkivaa journalismia. Tutkiva journalismi on syvälle luotaavaa journalismia, jonka tarkoituksena on tuoda julkisuuteen yleisen edun kannalta merkittäviä asioita, jotka on salattu joko tahallisesti tai tahattomasti.