eFatbike - Himos / Sorvajärvi

Iltalenkki oli edessä. Ensin polkaisin joen rantaa Vinnille. Kulttuuri- ja historia-anti Hannu Ahlsted:n kertomana oli upea. Kannattaa käydä tutustumassa paikkaan. Matkani jatkui Himokselle. Hollilantietä ajelin Vahverotielle. Ajelin rinteen juurta pitkin Alppinotkoon. Sieltä polkaisin ysitien yli Moiskalantielle. Hammaskalliontien ja pururadan kautta pääsin Sorvajärven metsäautotielle. Tien päästä poljin Kastjärventielle. Auvilan metsäpolun kautta menin Pispalaan.

Matkaa kertyi tihkusateessa 24,0 km.

eFatbike - Rapula / Paratiisi / Rasuanniemi

Sunnuntai ja sunnuntaipyöräily oli edessä. Ensin ajelin Nesteelle päin. Junasillan alituksen jälkeen koukkasin oikeaan ja menin radan vartta Kilpakorpeen. Matkani jatkui Partalaan päin. Ennen Eevalan taloa alitin junaradan. Sitten painelin vanhaa junaradan pohjaa Kollinkankaalle. Rapulan ohitin ja kohta olin Haaralassa. Sitten menin Kantalanraitin kautta Lehmisuolle ja Paratiisiin. Sitten alkoi hiekkakangasosuus ja poljin aivan Rasuanniemen päähän. Kotiin päin menin Toijanlanrannan, Virtasalmen, Korvenkylän, Linnasenrinteen ja Kellokallion kautta. Aivan viimeisen kiekauksen tein Auvilassa.

Matkaa kertyi 38,9 km.

Suur-Jämsän Perinnepäivät & -ajot 11.-12.6.2022

Pomonassa on paljon nähtävää koko viikonlopun Perinneajon lähtö on lauantaina klo 11.00. Tasatunnein on erilaisia näytöksiä. 

eFatbike - Jämsänkoski / Saunakylä / Himos

Vapaapäivän vietto oli edessä. Ensin ajelin Jämsänkoskelle. Jatkoin matkaa kohti Juokslahtea. Ennen junasiltaa käännyin vasemmalle ja menin kohti Laihajärveä, jonka sivuutin pohjoispuolelta. Sen jälkeen ylitin junaradan ja kohta olin Hakasentiellä. Kiersin sen vastapäivään. Sitten suunnistelin kohti saunakylää. Pienen tauon pidin siellä. Jatkoin matkaa Kukkaismäen ohi Laurilantien päähän. Siitä otin vasemmalle niityn yli ja päädyin metsääautotien päähän. Ajelin Hietamäen talon eteläpuolitse Himokselle. Kahvitauon pidin Center Market Himoksella. Loppumatka meni tuttua reittiä Säyryläntietä ja Jämsänjoen rantaa pitkin Pispalaan.

Matkaa kertyi 39,2 km. 

Hämeenlinnan kaupunki myi vuokralla olleen maat Vanajanlinnan golfyhtiölle

Linkki kirjoituksen aineistoon: Golfpiste

Hämeenlinnan kaupunki myi vuokralla olleen maat Vanajanlinnan golfyhtiölle 1,68 €/m2. 

Linna Golfin tavoitteena on rakentaa alueelle noin 40 asuntoa loma-asunnoiksi, mutta myös vakituiseen asumiseen. Kenttäyhtiön hallinnoiman maa-alueen sisällä on osayleiskaavaan merkitty matkailupalveluille osoitettu alue, jonka pinta-ala on vajaat kymmenen hehtaaria. Osayleiskaava mahdollistaa alueelle rakentamisen.

Linna Golf ei ole asuntojen rakentaja, vaan kokonaisuuteen hankitaan yhteistyökumppani. Vanajanlinna Groupin hallituksen puheenjohtaja Mika Walkamo kertoi viime syksynä, että kysymys on kiinteistökehityshankkeesta.

Näin toimitaan Hämeenlinnassa.

Osallistaminen on vaikea laji

Viime päivien, kuukausia ja muutaman vuoden kuuma puheenaihe on ollut osallistaminen. Eri asioissa pyritään ihmisiä osallistamaan ja saamaan heiltä kommentteja sekä kehitysideoita.

Osallisuuteen liitetään usein sellaisia käsitteitä kuin osallistuminen, osallistaminen, vaikuttaminen ja valtaistaminen. Osallisuus (engl. inclusion tai social engagement) kuvaa yksilön kiinnittymistä yhteisöön tai mukanaoloon yhteisöllisesti tärkeissä prosesseissa. Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin.

Osallistaminen tapahtuu yleensä jonkun suppeahkon asian tai aihealueen tiimoilta. Tilaisuudelle laaditaan agenda. Ihmisiä kutsutaan paikalle lehti-ilmoituksin ja sosiaalisen median kautta.

No sitten on vuorossa itse osallistamistilaisuus. Käsiteltävästä asiasta keskustellaan ja ideat sekä kommentit kirjataan. Näiden perusteella aloitetaan tai jatketaan jonkun asian suunnittelemista tai toteuttamista.

Kliimaksina voidaan sanoa, että osallistaminen on nyt tehty ja sulka on laitettu hattuun. 

Vai onko?

Itselleni heräsi muutamia kysymyksiä:

• Jos tilaisuudessa on reilu kourallinen väkeä ja vain muutama on rivikuntalainen, niin onko osallistamisessa onnistuttu?
• Miksi ihmiset eivät osallistu osallistamistilaisuuksiin?
• Jos ideoita tulee runsaasti niin, mitä niistä sitten lähdetään toteuttamaan?
• Jos ideoita on runsaasti ja isoa osaa ei voida toteuttaa, niin miten osallistettavat kokevat asian?
• Jos vain murto-osa ideoista voidaan toteuttaa, niin miten suunnittelija/toteuttaja kertoo sen osallistettaville?
• Milloin voidaan todeta osallistaminen onnistuneeksi?
• Onko aidosti osallistettu?

Asiaa hieman pohdittuani, niin se osallistaminen onkin erittäin vaikea laji, jotta voidaan todeta se kaikin osin onnistuneeksi.

eFatbike - Himos / Kastjärvi

Hetki oli vierähtänyt ja pyöräilemään lähdin. Ensin ajelin Jämsänjoen rantaa kansanopistolle ja edelleen Himokseen. Patalahden kiersin ja suuntasin kohti Syväjärveä. Sitten tulin latupohjaa kohti Jämsää. Kastjärven kohdilta koukkasin Kastjärventielle. Lopuksi ajelin Auvilan kautta Pispalaan.

Matkaa kertyi 30,7 km. 

Minut ryöstettiin

Eilen tapahtunutta.... Ensinnäkin KIITOS KAIKILLE huolenpidostanne. Olen kunnossa, edelleen hieman järkyttynyt, mutta pärjään kyllä. Te jotka ette tiedä mitä tapahtui niin minut ryöstettiin toissa päivänä huoltoasemalla. Sain koottua itseni ennen poliisien saapumista vaikka kädet edelleen tärisivät, huimasi ja olin shokissa. Menetin paljon rahaa, mutta poliisit olivat todella mukavia ja he soittivat paikalle myös ambulanssin tarkistamaan kuntoni. Kun olin hieman rauhoittunut poliisit kysyivät tiesinkö, kuka varasti rahani. Kerroin heille, että se oli bensapumppu numero kaksi.

Rohkea kirjoitus Pauliina Ylitalolta

Luin Keskisuomalaista maanantaina 30.5.2022. Mielestäni ainoa seutukunnan oikea tutkiva journalisti Pauliina Ylitalo oli kirjoittanut rohkean uutisanalyysin. Demokratian kriisiä on avattu poikkeuksellisen rohkealla tavalla. Tunnistan kirjoituksessa esiintyneet piirteet. Osuvasti on kirjoitettu. Uutisanalyysi täyttää selkeästi tutkivan journalismin kriteerit. 

Mielestäni nykyisin tutkivaan journalismia on esiintynyt vain Helsingin Sanomissa. Pauliina Ylitalo Keskisuomalaisesta on viimeaikoina kirjoittanut useita tutkivaa journalismia sisältäviä juttuja. 

Valitettavasti paikallislehti Jämsässä ei kykene kirjoittamaan juttujaan tutkivan journalismin kriteerein. Jutut ovat ainoastaan päätettävien asioiden esittelytekstien kopioita. 

Alla Pauliinan kirjoitus Keskisuomalaisessa 30.5.2022.

Pauliina Ylitalon uutisanalyysi: Jämsän demokratia on vakavassa kriisissä – valtuuston olisi otettava sille kuuluva rooli

Jämsässä on tänään merkkipäivä, sillä kaupunginvaltuusto kokoontuu. Kokous on tänä vuonna järjestyksessään toinen.

Vertailun vuoksi: Jyväskylässä valtuusto kokoontuu viidennen kerran. Kaikkiaan kokouksia on siellä vuositasolla noin 12. Tätä tahtia Jämsän kokousten määrä jää koko vuonna vain viiteen.

Erolla on merkitystä. Jyväskylässä valtuusto on aidosti paikka, joka ratkaisee kaupungin suuntaa. Jämsän valtuustosta on tullut yhä enemmän kumileimasin. Muutos on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana ja se on syvästi huolestuttava. Samalla kaupunkilaisille näkyvä julkinen keskustelu on kiristetty minimiin: niitä, jotka valtuustossa vielä puhuvat, syytetään helposti valmiiden asioiden mutkistamisesta. Asiat tuodaan valtuustoon viimeisenä – vaikka niiden pitäisi olla siellä ensimmäisenä.

Vaaleilla valitut valtuutetut kokevat jäävänsä sivuun päätöksenteosta. Eikä kyse ole vain valtuutetuista: myös äänestäjät, siis kaupunkilaiset, jäävät sivuun.

Luottamushenkilöt käyttävät valtaa lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa, mutta niissä käyty keskustelu ei ole julkista. Valtakunnan mittakaavassa malli tarkoittaisi sitä, että valiokunnat ja valtioneuvosto kyllä toimisivat, mutta eduskunta kutsuttaisiin koolle vain pakon edessä ja mahdollisimman vähin puhein.

Jämsän hallintoa on hiottu viime vuosina yritysmaailman opein ja virkavaltaa vahvistamalla. Siinä on hyvät puolensa, mutta osa muutoksista on tehty demokratian kustannuksella. Hinta on turhan kallis: ilman demokratiaa eli kansanvaltaa kaupungin organisaatiolla ei ole oikeutusta ja kuntien itsehallinnolta tippuu pohja.

Vakava herätys demokratian rappeutumisesta koettiin Jämsässä vastikään, kun lautakunta esitti kaupungin metsäsuunnitelman hyväksymistä ilman muutoksia. Sitä ennen kaupunkilaiset jättivät suunnitelmaan pitkälti toista sataa kommenttia ja siitä tehtiin 45 kirjallista muistutusta.

Asukkaita rauhoiteltiin, että suunnitelma on kuin yleiskaava. Että kaupunkilaisten mielipiteet otetaan huomioon tarkemmassa suunnittelussa.

Ihan niin asia ei kuitenkaan mene. Monilla paikoilla metsäsuunnitelmaa voidaan toteuttaa sellaisenaan. Ja niin on jo tehtykin esimerkiksi Jämsänkosken Kellokallion lähellä. Paljon puhuttu suunnitelma etenee pian kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Siinä missä Jyväskylä on esimerkki onnistuneesta ja avoimesta kuntademokratiasta, on Jämsän naapurikunta Kuhmoinen ollut vanhastaan päinvastainen malli. Asiat on siellä puhuttu taustalla ja valtuustosaliin on kokoonnuttu vain nuijimaan päätökset.

Kuhmoisten malli ei saa juurtua Jämsään. Ellei tilannetta korjata ripeästi, on tuleviin kuntavaaleihin entistäkin vaikeampi löytää ehdokkaita. Myös äänestysprosentti laskee varmasti.

Miksi Jämsässä riidellään? Minulta on viime vuosina kysytty asiaa usein. Syy lienee juuri kaupunkiin syntynyt demokratiavaje.

Poliittinen keskustelu on kuin virtaava vesi, joka etsii kyllä uomansa. Kun oikea uoma on tukossa, purkautuu paine toisenlaisilla tavoilla.

Paineen seurauksena Jämsän virkamieskunta kuormittuu ja sekä kaupungin työntekijät että päättäjät voivat huonosti. Nyt tilanteesta kärsivät jo kaupunkilaisetkin.

Alkaa olla viimeinen hetki. Päättäjien tulisi ottaa valtuustolle sille kuuluva rooli. Se, jonka äänestäjät ovat antaneet.

Tilinpäätös 2021 - Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 30.5.2022

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja muut paikalla olijat.

Pari vuotta olemme eläneet koronan kanssa rinta rinnan ja eikä tilanne ole yhtään helpottanut. Olemme olleet erilaisten rajoitusten, suositusten ja ohjeiden maailmassa. Lyhyesti voidaan sanoa, että korona on koskettanut ja vaikuttanut kaikkiin asioihin.

Samaan aikaan Jämsässä on tehty hartiavoimin töitä Kaipolan tehtaan lakkauttamisen myötä rakennemuutostyön parissa. Uutta buustia on saatu ja uusia hankkeita on vireillä eri puolilla Jämsää. Hävittäjähankinta tuo myös uutta työtä seutukunnallemme.

Työttömyysaste oli vuosien 2016-2020 (18,2, 14,8, 12,9, 12,6, 14,6) keskiarvona oli 14,6 %. Vuonna 2021 se oli 13,5 %. Työttömyysaste on kaikista haasteista huolimatta viime vuosien tasolla ellei hieman parempi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin 2021 kesäkuussa. Tämä tulee muuttamaan myös Jämsän kaupungin organisaatiota merkittävästi 1.1.2023, kun toista sataa henkilöä tulee siirtymään hyvinvointialueen palvelukseen. Työtä tämän muutoksen eteen on tehty jo vuonna 2021 ja se työ jatkuu vuonna 2022.

Kuntatalous on ollut ennen kokemattomien pyörteiden vallassa. Korona on sotkenut talouden hallintaa. Samoin soteuudistus on tuonut ennustettavuuden aivan uuteen ulottuvuuteen. Talouden saralla on eletty ja eletään parhaiden mahdollisten arvioiden kanssa, kun muutakaan keinoa ei ole.

Terveysperusteiset poissaolot ovat pysyneet aiempiin vuosiin verrattuna samalla tasolla. Poissaoloja on noin 19 päivää jokaista henkilöä kohti vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että jokainen työntekijä on pois töistä lähes kuukauden. Yksityissektoriin verrattuna sairauspoissaolot ovat noin kaksinkertaiset. Tämä maksaa Jämsälle noin 5 M€ vuositasolla. Suomi -tasolla olemme kuntien keskiarvossa. Kuntasektorilla Jämsä voisi erottua siinä, että tässä sarjassa menestymme paremmin kuin muut kunnat, siis työntekijämme pysyisivät terveempinä.

Sairauspoissaolojen määrällä on suora yhteys koko organisaation työhyvinvointiin, ja myös Jämsän kaupungin työntekijöillä on oikeus lähteä töihin iloisin mielin ja palata kotiin illalla terveenä.

Kaiken kaikkiaan elämme jatkuvien muutosten maailmassa, jotka ovat olleet isompia kuin aiempina vuosina. Siihen on vain tottuminen. Ainoa keino sopeutua muutoksiin on ottaa ne mahdollisimman hyvin hallintaan. Se on työtä ja sitä varten me olemme.

Kaiken kaikkiaan Jämsä on pärjännyt muutoksien pyörteissä vähintään hyvin. Siihen me kaikki olemme vaikuttaneet. Avoin keskustelukulttuuri ja mielipiteiden vaihto auttaa meitä selviytymisessä.

Tilikauden tulos vuodelta 2021 on ylijäämäinen noin 0,4 milj.€, joten Jämsän kaupungin taseessa ollut kumulatiivinen 3,6 milj.€ nousee noin 4 miljoonaan euroon.

Olemme Uusi Suunta ryhmänä hyväksymässä tilinpäätöksen 2021.

Seven Garage Day - Himos 28.5.2022

Autoharrastajat olivat tuoneet ajoneuvojansa kaiken kansan nähtäväksi Himokselle 28.5.2022. Monenlaisia kädentaitojen tuotoksia ja erilaisia oivalluksia oli esillä.