Osallisuuteen liitetään usein sellaisia käsitteitä kuin osallistuminen, osallistaminen, vaikuttaminen ja valtaistaminen. Osallisuus (engl. inclusion tai social engagement) kuvaa yksilön kiinnittymistä yhteisöön tai mukanaoloon yhteisöllisesti tärkeissä prosesseissa. Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin.
Osallistaminen tapahtuu yleensä jonkun suppeahkon asian tai aihealueen tiimoilta. Tilaisuudelle laaditaan agenda. Ihmisiä kutsutaan paikalle lehti-ilmoituksin ja sosiaalisen median kautta.
No sitten on vuorossa itse osallistamistilaisuus. Käsiteltävästä asiasta keskustellaan ja ideat sekä kommentit kirjataan. Näiden perusteella aloitetaan tai jatketaan jonkun asian suunnittelemista tai toteuttamista.
Kliimaksina voidaan sanoa, että osallistaminen on nyt tehty ja sulka on laitettu hattuun.
Vai onko?
Itselleni heräsi muutamia kysymyksiä:
- Jos tilaisuudessa on reilu kourallinen väkeä ja vain muutama on rivikuntalainen, niin onko osallistamisessa onnistuttu?
- Miksi ihmiset eivät osallistu osallistamistilaisuuksiin?
- Jos ideoita tulee runsaasti niin, mitä niistä sitten lähdetään toteuttamaan?
- Jos ideoita on runsaasti ja isoa osaa ei voida toteuttaa, niin miten osallistettavat kokevat asian?
- Jos vain murto-osa ideoista voidaan toteuttaa, niin miten suunnittelija/toteuttaja kertoo sen osallistettaville?
- Milloin voidaan todeta osallistaminen onnistuneeksi?
- Onko aidosti osallistettu?
Asiaa hieman pohdittuani, niin se osallistaminen onkin erittäin vaikea laji, jotta voidaan todeta se kaikin osin onnistuneeksi.
1 kommentti:
Tätä olen itsekin tuumannut! Taannoisessa Lamminsuonpuiston tilaisuudessa oli paikalla yleisöä muistaakseni neljä. Neljä! Maauimalan suhteen sain aikanaan vastauksia ja ideoita runsaastikin, mutta koska kaikkea ei voinut toteuttaa mitenkään, olin kuitenkin joidenkin mielestä "jättänyt huomioimatta yleisön toiveet". Todellakin, vaikea laji!
Lähetä kommentti