Himottu vuori historiikin mukaan 30 vuotta sitten, Hiihtokeskus Himosvuori Oy osti syksyllä laajan maa-alueen Länsi-Himoksen yläosasta. Nyt saamani tiedon mukaan yhtiön maaomistus kattoi silloisen kaupan jälkeen lähes koko Länsihuipun alueen takamaastoineen.
Kirja s. 96
SVUL halusi ostaa Himoksen
"Elettiin nousukauden vuotta 1989. Himosvuoren hallitus päätti 28. heinäkuuta ostaa Länsi-Himoksen yläosasta laajat maa-alueet. Kauppa Yrjölän tilasta syntyi 4. elokuuta 1989 Tapanilan suvun kanssa hintaan 1,8 miljoonaa markkaa. Samana päivänä yhtiön hallitus hankki haltijavelkakirjat Yrjölän tilaan 2,5 miljoonalla ja SYP:stä lainaa maanhankintaan sekä investointeihin vastaavan summan. Maa-alueet liitettiin vireillä olevaan Himoksen osayleiskaavaan yhdeksi merkittäväksi laskettelukeskuksen tulevaisuuden ski-in ski-out -kohteeksi."
"Vallitsevissa oloissa ei ollut mikään ihme, että Huippupaikat Oy:n toimitusjohtaja Veikko Mantila ilmaantui Himokselle ja ilmoitti halunsa ostaa Himosvuori Oy:n Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) nimiin. Puheenjohtaja Jukka Uunila oli ilmoittanut SVUL:n toimintakertomuksessa 1987, että pystyäkseen turvaamaan taloutensa SVUL:n oli ollut pakko lisätä omarahoitusosuuttaan ja kehittää omaa varainhankintaansa tytäryhtiöidensä kautta. Hiihtokeskusten hankkimista olivat edeltäneet laajat selvitykset ja perusteellinen keskustelu SVUL:n päättävissä elimissä.”
Jatkossa, kirja sivu 97
Puolimatkasta kehityskumppani?
"Turkulainen Rakennusliike A. Puolimatka halusi mukaan Himoksen hiihtokeskusalueen kehittämiseen. Toimitusjohtaja Markku Markkola (1942–2013) osallistui 1990 Länsi-Himoksen toimistossa ratkaisevaan neuvotteluun parin tunnin ajan, antoi osuutensa päätteeksi ohjeet alaisilleen ja poistui mustan Mersun takapenkillä. Ohje kuului, että Puolimatka lähtee projektiin mukaan."
"Puolimatka valitsi suunnittelunsa kohteeksi Länsi-Himoksen yläosan. Näkemys osui täydellisesti Himosvuori Oy:n kuvioihin. Kaupungin omistamat, Himosvuori Oy:lle toistaiseksi varatut, Saksalan maat kuuluivat myös rinneyhtiön tulevaisuuden odotusarvoihin ja ne liitettiin kehityshankkeen piiriin. Ylhäällä alueiden kehittäminen majoitusta ja muuta toimintaa varten olisi järkevää yhdessä rinneinvestointien kanssa. Puolimatkan organisaatio sai valmiiksi 23. heinäkuuta 1990 periaatekaavion rakennusmaan jalostusarvon määrittelemiseksi. Siinä jaotellaan, miten rakennuskohteen myyntihinta koostuu myyntikatteesta, rakennuttajayhtiön kuluista, hankkeen tavoitehinnasta ja tontin arvotavoitteesta. Jokainen osa-alue jaettiin vielä tarkennettuihin kustannus- ja kulueriin."
"Neuvotteluja yhteishankkeesta jatkettiin. Myöhemmin Puolimatkan neuvottelijat kävivät kertomansa mukaan kaupunginjohtaja Markku Lehtimäen luona selvittämässä kaupungin yhteistyöhalukkuutta ja esittämässä toiveita kaupungin osuudesta kunnallistekniikan rakentamisessa. Lehtimäki oli tuolloin sanoa töksäyttänyt, että Jämsän kaupunki ei Ojalan taskuun markkoja tunge."
Ei tullut 30 vuotta sitten tällä ensimmäisellä yrittämällä kylpylää Himokseen.
