Matkamme jatkui jalan hangessa kulkevaa polkua jäälle. Rannasta on matkaa Pyhänpään pohjoisen puoleiselle kalliomaalaukselle noin 0,6 km. Jäällä oli hyvä kävellä, lunta ei ollut kuin nimeksi. Etelästä puhalsi kylmä tuuli.
Kun saavuimme kalliomaalauksen oletetulle kohdalle, niin tarkistimme tarkan sijainnin puhelimen Maastokartat sovelluksesta. Olimme oikealla kohdin. Yhdet jäljet johtivat rinnettä ylöspäin. Joten siitä sitten kiipesimme noin vajaat 10 m ylöspäin. Kuinka ollakkaan kalliomaalaukset olivat juuri päämme yläpuolella. Kaksi venettä erottuivat silmällä aivan selvästi. Niiden alapuolella oli hirvi. Muut piirrokset vaativat kalliomaalaustohtorin tutkinnon suorittamisen. Tämän kohde oli helppo löytää, mutta vaikea kuvata.
Kohteen paikallistamisessa käytimme Googlen kuvahakua "Pyhänpään kalliomaalaukset". Se auttoi löytämään tarkalleen oikean kiven, mihin pupillit tuli suunnata.
No kun näin lähellä oltiin eteläistä kalliomaalausta, niin jatkoimme matkaa jäitä myöten 450 m etelän suuntaan. Kun kalliomuodostelma oli loppumassa, niin taas kaivettiin esiin puhelin, siis paikannuslaite. Ja oikeilla huudein oltiin. Ja siitä sitten ylöspäin ja hieman Googlen kuvahakua peliin ja paikka löytyi hienosti.
Pohjoisen piirroksen tekijät olivat olleet taiteellista sukua, mutta nämä eteläiset piirrokset olivat aika tuherroksia. Vilkas mielikuvitustaan ei tuottanut tulosta piirroksen hahmottamisessa. Tarkemmat kuvat löytyvät Ismo Luukkosen nettisivulta.
Täytyy todeta, että järveltä käsin paikannusta ja Googlea hyödyntäen kalliomaalaukset olivat helppo löytää. Eteläinen kohde on kyllä helppo saavuttaa maitse. Pohjoinen kohde vaatii jo kalliokiipeilytaitoja, jos sinne maitse menee. Siis suosittelen kevätjäillä liikkumista tai veneen käyttöä, kun Pyhänpään kalliomaalauksille menette. Tekniset apuvälineet auttavat paljon kohteiden löytymisessä.
Linkit
Parkkipaikka
Pohjoinen kalliomaalaus
Eteläinen kalliomaalaus
Ismo Luukkosen nettisivu
2 kommenttia:
Tiesitkö, että Pyhänpää löytyy myös Päijänteen toiselta rannalta Sysmästä. Historiassa Pyhä-nimisiä paikkoja pidetään rajapisteinä. Eli uskomusten mukaan tässä on kulkenut joskus ammoisina aikoina hämäläisten ja karjalaisten eränkävijöiden nautintaraja, joka on kulkenut Suomenlahdesta Kymijoen linjaa pitkin ja jatkui sitten tästä Päijänteen yli PYHÄnpäästä PYHÄnpäähän ja edelleen Arvajan Venäjänlahden ja VirmaPYHÄn kautta Jämsänjokea pitkin kohti Perämerta. (Rajapisteitä on tiedossa enemmänkin). Rajaa puolustamaan on sitten joen varteen pystytetty ainakin 2 linnavuorta, eli ihan merkityksettömästä rajalinjasta ei ole ollut kyse. Yksi linnavuori on vielä Linnasenvuori Juokslahdessa, jota "Moskoviitit linnoittivat". Rajakahakasta on tiedossa ainakin Jämsänkosken linnavuoren lähettyvillä Veriniityllä käyty taistelu. Nämän taistelun karjalais-novgorodilaiset joukot hävisivät suomalais-ruotsalaisille joukoille ja seuraava tunnettu rajalinja onkin Pähkinäsaaren rauhan rajalinja 1323.
Mielenkiintoinen kommentti. Aina oppii jotain uutta. Kiitos tiedosta.
Lähetä kommentti