Jämsän saunakylässä on nuorten taiteilijoiden HIKI -taidenäyttely. Taideteokset sijaitsevat saunoissa kartan mukaisissa paikoissa.
Saunojen oven pielessä on "valkoinen esittelyteksti" merkkinä, mistä taideteokset löytyvät. Näyttely on auki koko kesän syyskuun lopulle saakka. Näyttely on avoinna käytännössä yötä päivää.
Otin kuvat taideteoksista ja esittelyteksteistä. Kuten tiedätkin, niin tämähän on nähtävä livenä ihan itse.
Jussi Lipasti
Itsenäistyminen
2023 Kipsi ja akvarelli
Sukat puhuvat paljon. Ne kertovat tarinoita käyttäjistään reikäisinä, likaisina, hohtavan puhtaina. Märät sukat vaihdetaan puhtaisiin. Vaikka pelastuslaitos nykyään tiedottaakin, ettei sauna ole pyykkien kuivattamista varten, kätkevät saunat tummat seinät sisäänsä tuon näppärän perinteen kehotuksia uhmaten.
Jussi Lipastin teokset ovat usein sarjallisia, mikä on tulosta toistoon nojaavasta työskentelytavasta. Installaatioissa yksittäisten veistosten tarkka lukumäärä ei ole olennainen. Yksinkertaisimmillaan kesken loppuva aika saattaa määrittää teoksen valmistumisajankohdan. "Sarjallisuuden myötä onnistun säilyttämään teoksissani jonkinlaisen staattisuutta pakenevan ominaisuuden ja jättämään viimeistelyvaiheen kokonaan väliin. Näin kokonaisuus rakentuu aina hieman uudenlaisena, kulloisenkin tilan erityispiirteet huomioiden."
Jussi Lipasti on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun taideakatemiasta 2023. Hän asuu ja työskentelee Turussa.
Yhteydenotot ja teostiedostelut: lipasti.jussi@gmail.com
Instagram: @jussilipaskuusi
Senni Koskenvesa
Betula I & II
2023
Öljymaalaukset puulle
Senni Koskenvesa (s.1997) on Loviisalainen kuvataideopiskelija joka asuu ja opiskelee parhaillaan Lappeenrannassa, aiemmin hän opiskeli Limingan taidekoulussa.
Koskenvesa innostuu vaihtelevista tekniikoista ja uuden kokeilusta: hän maalaa öljyväreillä, tekee kollaaseja ja tekstiilitaidetta sekä piirtää. Viime aikoina hän on innostunut maalaamaan kankaan lisäksi kuviosahatuille vanerimuodoille.
Yhteydenotot ja teostiedostelut: semppuu@gmail.com
Instagram: @sennikoskenvesart
Ville Julius Blad
Pirtissä pirut laipioon pakenee
2023
Pigmenttivedokset kankaille
Pirtissä pirut laipioon pakenee - sarja taltioi saunassa tapahtuvaa puhdistautumisriittiä. Analogisissa valokuvissa ihmiset maalautuvat kalliomaisiin pintoihin jättäen taakseen vanhat vihtahousut.
Työskentelen pääosin analogisen valokuvan ja hitaan prosessin kanssa. Olen dokumentoinut ihmisiä, heidän henkilökohtaisia seesteisyyden hetkiä itsensä ja luonnon kanssa. Pidän tärkeänä taiteelliselle työskentelylleni aamurytmiä, epäonnistumisia ja sormustimen verran tujakkaa uteliaisuutta. Ideani syntyy kollaasimaisesta ajattelutavasta aina jotain uutta kuullessa tai koettaessa.
Yhteydenotot ja teostiedostelut: blad.julius@gmail.com
Instagram: @juliusblad
Alla olevat teokset olivat mielestäni puhuttelivimmat, mutta ne pitää nähdä ihan livenä. - Jyrki -
Jirko Viljanen
Hyvä löyly, paha löyly
2019, 2023
Hiili, lyijykynä ja kirjonta kankaalle
Ulkona satoi lunta ja tunnelma oli raukea. Sauna lampeni. Kello oli kiirinyt jo reilusti yli keskiyön, mutta uskoin, etteivät saunanhenget tällä kertaa ottaneet pahakseen, jos menisimme nauttimaan talven yöstä kuumuutta hehkuvaan saunaan. Onhan saunominen jo nykypäivänä arjeksi muuttunut riitti, josta saunan pyhyys on pikkuhiljaa kitkeytynyt pois vuosien saatossa.
Saunasta on muodostunut monelle arkinen paikka, jossa rentoudutaan ja hikoillaan kaikki se synti sekä paska, mitä arki on kuormittanut hartioille. Muinoin se oli paljon muuta. Sauna oli se paikka, jossa synnytettiin. Se oli parannus- ja taikojentekopaikka. Sauna oli kotipiirin tuonpuoleisin kohta, jossa vainajille ja muille henkiolennoille annettiin oma sija. Se oli tila, missä ihminen saatettiin viimeiselle matkalleen ja missä maallinen jäänne, ruumis, pestiin. Pätsi, jossa ilmentyi tuonpuoleinen, kaikkien elämänvaiheiden lisäksi.
Teoksissaan Jirko Viljanen (s. 1991 Lahti, asuu ja työskentelee Turussa) kuvittaa mieltään pääosin taidegrafiikan ja symbolismin keinoin. Tässä näyttelyssä on taidegrafiikan sijaan esillä sekä piirroksia että kirjontaa. Saunomisen ohella viimeaikaisia teemoja ovat olleet horjuva mielenterveys, kuolemanrajakokemus sekä muut kuolemaan liittyvät pohdinnat.
Yhteydenotot ja teostiedostelut: jirko@jirkoviljanen.fi
Verkkosivut: jirkoviljanen.fi Instagram: @eroajirkosta
Venla Kaasinen
Muuta mieles ja rakasta itteäs
2022, 2023
Lemmenkohotus
pigmenttivedos kankaalle, kirjonta kankaalle
Varjon vastominen
pigmenttivedos kankaalle
Murheellisen mielen parantamistaika
pigmenttivedos kankaalle
Venla Kaasisen teossarjassa Muuta mieles ja rakasta itteäs valokuva toimii loitsuna. Perinteisistä lemmenloitsuista ammentaen teos on yritys luoda lempeämpi ja rakastavampi suhde omaan itseensä.
Itämerensuomalaisia lemmenloitsuja tutkiessaan Kaasiselle syntyi ajatus siitä, voisiko loitsun ulkoisen rakkauden kohteen sijaan kohdistaa itseensä, niin että rakastuisikin itseensä. Masennuksesta kärsineelle mielelle uudet konstit itsetunnon kohotukseen tuntuivat kokeilemisen arvoisilta. Onhan perinteisestikin lemmennostatuksella pyritty loitsun tekijästä tekemään otollisempi kohde rakkaudelle. Luulisi tämän vaikuttavan myös loitsijan omaan sisäiseen maailmaan, ellei juurikin siihen. Kun uskoo itse omaan arvoonsa saada rakkautta osakseen ja myös antaa sitä itse itselleen, avaa se varmasti vastaanottavaisemmaksi myös ulkopuolelta tulevalle rakkaudelle.
Filmille kuvatuissa omakuvissa Kaasinen toteuttaa itseen kohdistettuja lemmenloitsuja. Perinteisesti loitsuissa osa edustaa kokonaisuutta ja se, miten pienessä mittakaavassa toimii, laajentuu myös suurempaan mittakaavaan. Se on paljolti myös teossarjan toteuttamisenkin tavoite. Pienet rakkauden teot itseään kohtaan ovat äärimmäisen tärkeitä ja voivat laukaista käyntiin pitkänkin prosessin kohti itsensä arvostamista. Myös esille asettautumisen teko on tärkeä osa prosessia. Taiteilija asettaa itsensä niin omalle kuin muidenkin katseille näkyväksi. Hänen täytyy sietää katsoa itseään ja tulla nähdyksi sekä pyrkiä muuttamaan katsettaan lempeämmäksi.
Loitsujen lisäksi tärkeä osa prosessia on ollut erilaisten yrttien mielenterveyttä parantavien vaikutusten sekä niiden perinteisen käytön tutkiminen. Filmit on ennen kehitystä liotettu parantavissa yrteissä, ja niiden toivotaan osanaan vaikuttavan koko prosessiin. Ne muuntavat myös itse valokuvan loitsuksi. Omakuvallisuuden kautta muuten yleensä juotuna nautittavien yrttien toivotaan vaikuttavan loitsijaan kokonaisvaltaisesti. Kamomilla rauhoittaa, mäkikuisma tutkitusti auttaa lievään sekä keskivaikeaan masennukseen. Toisaalta yrttiliemi myös tuhoaa filmiä ja jättää siihen ennalta-arvaamattomia jälkiä ja värimuutoksia.
Venla Kaasinen on Keski-Suomesta kotoisin oleva, turkulaistunut valokuvataiteilija, joka valmistui toukokuussa Turun Taideakatemiasta. Hän rakastaa tekniikoita, joissa ei voi koskaan saada täydellistä hallintaa, ja sattumalla on usein tärkeä rooli töiden syntyprosessissa. Kaasinen haluaa luopua vallasta ja antaa ennalta-arvaamattomien prosessien viedä lopputulokseen, jota ei voinut mitenkään suunnitella etukäteen.
Teoksessa käytetyt loitsut:
Lemmenkohotus:
Tytön lempi kohoaa, kuin lauantai-iltana kylpyä valmistaessaan kahareisin saunan kynnyksellä kampaa päänsä ja kampaan tarttuneet hiukset kerää kokoon. Samalla tiellä kylpeekin. Sunnuntai-aamuna ne kynnyksellä kammatut hiukset polttaa uunissa ja sanoo:
Niin minun lempi liehukoon, Niin minun auvo astukoon, Niin kunniani kuulukoon,
Kuin tämä savu ilmassa!
Varjon vihtomisen taika:
1. Lisää saunanpesään puita ja käske ystävän asettua loimun eteen. 2. Vihdo seinälle lankeavaa varjoa ankarasti, niin ystäväsi voimistuu.
Murheellisen mielen parantamistaika:
Aika: Mikä tahansa
Paikka: Sauna ja polun risteys
Tarvikkeet: Saavi tai vati ja vettä
Synkkyyteen auttavat pyhän pihapuun oksille solmitut nauhat, kävelyretki metsään tai kainalossa pidetty kissa tai koira. Jos niistä mikään ei helpota murhemieltä, niin sauna lämmitetään ensin hyväksi koivuklapeilla. Kiukaalle heitetään vettä aina kolme kertaa kerrallaan, vasenta kättä käyttäen. Kun on kolme kertaa vilvoiteltu, joko vedessä käyden tai saunan edustalla istuen, peseydytään ensin hyvin ja otetaan sitten saavillinen tai vadillinen lauteilla lämmitettyä vettä. Murhemielinen menee saaviin tai vatiin seisomaan ja valuttaa itsensä samalla vedellä kolme kertaa ajatellen ankarasti, mitä tahtoisi tehdä murhemielen kaikottua. Kun saunan jälkeen kaivaa kuopan polun risteykseen ja kaataa valutusveden siihen, niin surumieli kaikkoaa.
Lähteitä:
Saana Sandholm: Lemmenloitsut - kuka puhuu?, Pro Gradu -tutkielma 2016 Paula Havaste: Taika päivässä - 365 + 1 suomalaista taikaa, Gummerus 2015 Sinikka Piippo: Suomen luonnon lääkekasvit, Tammi 2018
Yhteydenotot ja teostiedostelut: venla.kaasinen@gmail.com
Instagram: @found.moments
Lassi Nokelainen
Marraseliöt
2023
Paju, pihlaja, haapa, koivu, kääpä, poronluut
Marraseliö on suomenkielinen nimi saprotrofeille, eli mädänsyöjille. Nämä eliöt - kuten lahottajasienet- käyttävät oman kasvunsa voimana kuollutta orgaanista ainetta.
Lassi Nokelainen eli Nisse Lokaalinen on kotoisin Kaipolanniemeltä. Teoksissaan hän käyttää ainoastaan lähiluonnon suomia materiaaleja. Näyttelyyn hän päätyi koska sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Instagram: @nisselokaalinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti