- konsernirakenteen muutoksista (mahdolliset yhtiöittämiset),
- tase-erien luovutusvoitoista (mahdolliset omaisuuden myynnit),
- tuloslaskelmaosan ratkaisuista (verotus) ja
- käyttötalouteen kohdistuvista tuottojen lisäyksistä sekä kulujen karsimisesta.
Oheisilla keinoilla on tarkoitus saada talous tasapainoon.
Kohta 3) on ns. helppo tapaus, nostetaan veroja, kunnallis- ja kiinteistövero, siis molempia hieman. Kunnallisveroa nostetaan himppusen ja kiinteistöveroa joudutaan nostamaan valtakunnassa määritellyn alarajan nostonkin takia. Kiinteistöveron nostoa voisi tehdä aina maan keskiarvoon saakka.
>>> Kohdalla 3) ei saavuteta kuin pieni osa tasapainottamisesta, mutta lienee kuitenkin pakko tehdä tässä pakkoraossa.
Kohta 4) on sitten ison työn takana, mutta sillä ei saavuteta kuin arviolta 3 M€ vuosittaiset säästöt.
>>> Kohta 4) on ihan pakko tehdä, koska rakenteelliset säästöt on ainoa pelastuksemme pitkällä juoksulla. Pidän tätä kohtaa ns. "perälautana". Mitään muutakaan kohtaa ei kannata tehdä, jos tämä ei toteudu. Tulkoon sitten vaikka ne "mustatakkiset" tekemään tekemättömät työmme.
Eli kohdilla 3) ja 4) ei saada Jämsää tässä tilanteessa kuntoon, kun kyse on yhteensä ja kaikkineen yli 20 M€:sta.
Kohdilla 1) ja 2) olisi tarve saada kasaan noin 10-12 M€ potti. Julkista keskustelua olen seurannut sivusta ja jos Vesiliikelaitosta ei yhtiöitetä, niin sitten on esimerkiksi Jämsän Aluelämpö myytävä. Muilla myynneillä ei saavuteta tuota em. pottia. Mutta kun Aluelämpökään ei ole lehtitietojen mukaan myynnissä.
Eli lehtitietojen mukaan Jämsän vesiliikelaitosta ei yhtiöitetä ja Jämsän Aluelämpö ei ole kaupan.
>>> Kohta 1) ja 2) Niin millä toi 10-12 M€ raavitaan kasaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti