Osallisuuteen liitetään usein sellaisia käsitteitä kuin osallistuminen, osallistaminen, vaikuttaminen ja valtaistaminen. Osallisuus kuvaa yksilön kiinnittymistä yhteisöön tai mukanaoloon yhteisöllisesti tärkeissä prosesseissa. Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin.
Osallistaminen tapahtuu yleensä jonkun yksittäisen asian tai aihealueen tiimoilta. Tilaisuudelle laaditaan ohjelma. Ihmisiä kutsutaan paikalle lehti-ilmoituksin ja sosiaalisen median kautta. Osallistaminen voi tapahtua joko perinteisenä kokouksena ihan paikan päällä tai sitten etäkokouksena Teams:n välityksellä.
Kutsun jälkeen on vuorossa itse osallistamistilaisuus. Käsiteltävästä asiasta keskustellaan ja esitetyt kannanotot kirjataan. Näiden perusteella aloitetaan tai jatketaan jonkun asian suunnittelemista tai toteuttamista.
Lyhyenä lopputulemana voidaan sanoa, että osallistaminen on nyt tehty ja sulka on laitettu hattuun. Vai onko?
Itselleni heräsi kysymyksiä:
Jos tilaisuudessa on reilu kourallinen väkeä, muutama rivikuntalainen, niin onko osallistamisessa onnistuttu?
Jos osallistujamäärä on pieni, niin miksi ei osallistuta osallistamistilaisuuksiin?
Jos kutsut eivät saavuta kuntalaisia, niin onko onnistuttu?
Jos ideoita tulee runsaasti niin, mitä niistä sitten lähdetään toteuttamaan?
Jos ideoita on runsaasti ja vain pieni osa voidaan toteuttaa, niin miten osallistettavat kokevat asian?
Jos vain murto-osa ideoista voidaan toteuttaa, niin miten suunnittelija/toteuttaja kertoo sen osallistettaville, jotta ei tule mielipahaa?
Milloin voidaan todeta osallistaminen onnistuneeksi?
Milloin voidaan hyvällä omalla tunnolla sanoa, että nyt on aidosti osallistettu?
Asiaa hieman pohdittuani, niin se osallistaminen onkin erittäin vaikeaa, jotta se voidaan kaikin osin kokea onnistuneeksi puolin sekä toisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti