Viime vuosina tuulivoimaa on markkinoitu meille markkinoiden edullisimpana ja puhtaimpana sähköntuotantomuotona. Ruotsista kantautuvat uutiset kuitenkin osoittavat, että pelkkä nimellinen kapasiteetti ja halpa tuotantohinta eivät takaa kestävää liiketoimintaa. Päinvastoin, tuulivoima-ala näyttää parhaillaan "kannibalisoivan" itseään tavalla, joka uhkaa koko vihreän siirtymän taloudellista pohjaa.
Tuore ruotsalaisselvitys (Sandström & Steinbeck) paljastaa karun totuuden: merkittävä osa Ruotsin tuulivoimayhtiöistä takoo raskaita tappioita. Viime vuonna alan liikevaihto oli 1,1 miljardia euroa, mutta tulos jäi lähes 600 miljoonaa euroa pakkaselle. Tämä ei ole vain yksi huono vuosi, vaan jatkoa vuodesta 2017 alkaneelle tappiolliselle putkelle.
Miksi halpa sähkö kääntyy itseään vastaan? Ongelman ydin on tuulivoiman luonne. Kun tuulee, kaikki voimalat tuottavat sähköä samanaikaisesti. Koska kulutus ei ole kasvanut samassa suhteessa tuotantokapasiteetin kanssa, markkinat ylikuormittuvat ja pörssisähkön hinta romahtaa – joskus jopa nollaan tai negatiiviseksi.
"On kestämätön yhtälö rakentaa lisää kapasiteettia markkinalle, joka jo valmiiksi kärsii hintaeroosiosta."
Tämä johtaa tilanteeseen, jossa tuulivoimayhtiöt saavat sähköstään huonoimman hinnan juuri silloin, kun ne tuottavat sitä eniten. Erityisesti Pohjois-Ruotsissa, Norlannissa, sähkön hinta on painunut niin alas, ettei se kata investointien rahoituskuluja.
Poistot eivät selitä kaikkea Alan puolustajat usein muistuttavat, että kirjanpidolliset tappiot johtuvat nopeista poistoista ja että voimaloiden elinkaari on todellisuudessa pidempi. Tämä selitys on kuitenkin vain laastari avohaavaan. Jos yhtiöt tarvitsevat jatkuvaa lisäpääomitusta omistajiltaan selvitäkseen veloistaan, kyseessä ei ole terve liiketoiminta vaan jatkuvalla tekohengityksellä toimiva hanke.
Mitä Suomen pitäisi tästä oppia? Suomessa seurataan tällä hetkellä Ruotsin polkua. Meilläkin tuulivoimaa rakennetaan ennätystahtia. Jotta emme ajautuisi samaan konkurssiaaltoon ja sijoittajapakoon, meidän on keskusteltava rehellisesti:
Kysynnän luominen: Sähköntuotannon lisääminen on hyödytöntä, jos emme saa Suomeen sähköä kuluttavaa teollisuutta, kuten vetyhankkeita tai datakeskuksia, riittävän nopeasti.
Säätövoiman tarve: Markkina ei voi levätä vain sään mukaan vaihtelevan tuotannon varassa.
Investointien realismi: Valtion ja kuntien on ymmärrettävä, että tuulivoima ei ole automaattinen verotulojen lähde, jos yhtiöiden kannattavuus sakkaa.
Vihreä siirtymä on välttämätön, mutta se ei voi perustua pelkkiin tukiin ja toiveisiin. Sen on oltava taloudellisesti kannattavaa, jotta se on pysyvää. Ruotsin varoittavat esimerkit on otettava vakavasti, ennen kuin Suomen tuulivoimapuistot muuttuvat kannattamattomiksi monumenteiksi.
.png)