Kävijötilastossa 900.000 rikki

Nyt se blogini kävijämäärä ylitti 900.000. Hieman yllätti, kun on jo reiluti yli.

Rajapyykki 800.000 tuhatta ylittyi 27.10.2024 eli noin seitsemässä kuukaudessa tuli 100.000 kävijää lisää.

Miljoonen raja on seuraavana, arviolta 2026 alkupuolella.

Kiertokoulutodistuksen arvosanat

Vaarini, äidin isä, kävi aikanaan Kiuruvedellä kiertokoulua muutaman viikon 1900 -luvun alkupuolella. Ihan kunniakansalainen vaaristani tuli lyhyestä kiertokouluaijasta huolimatta, poliisi. Eläkkeellä ollessaan harrasti kirjoittamista ja sai lukuisia ns. palkintoja muun muassa Suomalaisen kirjallisuuden seuralta.

En tiedä oliko arvosanat silloin mitä. Eteeni SOME:ssa tupsahti "Kiertokoulutodistuksen arvosanat". Luin sitä mielenkiinnolla. Terminologia on mielenkiintoinen. Sitä en tiedä oliko Kiuruveden ja Joutsenon arvosanat juuri samanlaisia.

Tuulivoima ja datakeskukset eivät ole osa ratkaisua, vaan osa ongelmaa

Aamulehti mielipidekirjoitus 27.5.2025

Tuulivoima ja datakeskukset eivät ole osa ratkaisua, vaan osa ongelmaa

Tuulivoiman lisäksi tarvitaan investointeja säätövoimaan sähkön riittävyyden ja vakauden takaamiseksi, kirjoittaa Jaakko Rytilä.

Suomi tavoittelee hiilineutraalia sähköntuotantoa tuulivoiman avulla, mutta sähkönkulutuksen räjähdysmäinen kasvu, erityisesti datakeskusten ja liikenteen sähköistymisen vuoksi, asettaa haasteita sähköjärjestelmän vakaudelle. Pelkkä tuulivoiman lisääminen ei riitä, vaan tarvitaan valtavia investointeja säätövoimaan sähkön riittävyyden ja vakauden takaamiseksi.

Tulevaisuudessa sähkönkulutus kasvaa merkittävästi. Jos Suomeen rakennetaan 100 suurta datakeskusta, joista kukin tarvitsee keskimäärin 100 megawattia (MW) jatkuvaa tehoa, sähköverkkoon syntyy 10 000 megawatin jatkuvaa lisäkuormaa. Tämä vastaa usean Olkiluoto 3 -ydinreaktorin tehoa.

Tieliikenteen sähköistäminen (henkilö- ja tavaraliikenne) lisää kulutusta noin 13,5 terawattituntia (TWh) vuosittain, mikä vastaa noin 1544 megawatin jatkuvaa tehoa. Terästeollisuuden siirtyminen vetypelkistykseen lisää kulutusta noin 1164 MW:lla jatkuvaa tehoa. Yhteensä datakeskukset, liikenteen sähköistäminen ja terästeollisuuden vihreä siirtymä tuovat sähköverkkoon huikeat 12 708 megawatin uuden, jatkuvan kulutuspiikin. Jos tämä kulutus pyrittäisiin kattamaan yksinomaan tuulivoimalla, jonka keskimääräinen tuotanto on noin 40 prosenttia nimellistehostaan, tarvittaisiin lähes 3971 uutta suurta tuulivoimalaa. Koko tieliikenteen sähköistäminen on siis pikkujuttu verrattuna datakeskusten aiheuttamaan kulutukseen.

Tuhansien tuulivoimaloiden rakentaminen voisi kattaa keskimääräisen sähköntarpeen, mutta se ei ratkaise tuulivoiman satunnaisuutta ja inertiaongelmaa. Sähköntuotanto vaihtelee rajusti tuulen tyyntyessä tai noustessa, ja järjestelmän on reagoitava siihen välittömästi taajuuden vakauden takaamiseksi. Skenaariossa, jossa uutta ydin- tai vesivoimaa ei voida rakentaa nopeasti ja sähkön tuonti voidaan korkeintaan kaksinkertaistaa, tilanne on erittäin haastava.

Tarvittavia ratkaisuja on viisi.

1. Massiiviset akkuvarastot, jotka kattavat tuhansien megawattien tehovajeen tunteja tai päiviä. Haasteina ovat valtavat investointikustannukset ja raaka-aineiden saatavuus.

2. Äärimmäisen tehokas kysyntäjousto, jossa suurkuluttajien (datakeskukset, vetyä tuottava terästeollisuus, liikenne) sähkönkulutus ohjataan dynaamisesti sähkön saatavuuden mukaan. Vetyä ja muita energiavarastoja tulisi voida varastoida paikan päällä.

3. Joustavat biovoimalaitokset maksimikapasiteetilla nopeasti käynnistettävänä ja säädettävänä voimana. Tämä edellyttäisi laitosten joustavuuden parantamista ja uusien voimaloiden rakentamista, mutta biopolttoaineiden kestävä saatavuus on kriittinen kysymys.

4. Verkon vakauden ratkaisujen massiivinen laajentaminen, kuten valtavat investoinnit synkronikondensaattoreihin ja muihin tehoelektroniikkalaitteisiin verkon taajuuden vakauttamiseksi.

5. Rajasiirtoyhteyksien täysimääräinen hyödyntäminen ja tiiviimpi yhteistyö Pohjoismaiden välillä.

Jos hiilineutraaliin yhteiskuntaan pyritään massiivisesti kasvavan sähkönkulutuksen ja tuulivoiman varassa ilman uutta ydin- tai vesivoimaa, investointitarpeet säätövoimaan ovat valtavat. Tämä vaatisi kymmenien tai jopa satojen miljardien eurojen investointeja akkuvarastoihin, verkon vahvistamiseen ja teollisuuden prosessien joustavuuteen.

Jaakko Rytilä

Kihniö

Tilinpäätös 2024 - Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 26.5.2025

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja muut paikalla olijat

Vuodelle 2024 tehtiin talousarvio, joka oli 2,5 M€ alijäämäinen. Oikeusriitojen takia tehtiin varauksia 3,2 M€. Tämän varauksen jälkeen 2024 tulokseksi muodostui 0,3 M€. Ilman oikeusriitoja kertynyt alijäämä olisi saatu poistettua kokonaan. 

Oikeusriidoissa Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Jämsän Terveyden kanssa päädyttiin käräjäoikeudessa epäedullisiin tuomioihin. Asioiden käsittely jatkuu Vaasan hovioikeudessa. Varovaisuusperiaatteen mukaan kirjataan vuodelle 2024 lisäkuluja 3,2 M€. Jäämme odottamaan, sataako 3,2 M€:sta jotain takaisinpäin kaupungin laariin.

Verokehitys oli hyvä ja talouden tasapainotusohjelma toteutui paljon odotettua paremmin. Säästöohjelman tavoite oli 2,2 M€. Sen lisäksi säästettiin 3,9 M€. Talouden tasapainotuksessa päästiin aimo harppaus parempaan suuntaan. Nyt pitää kuitenkin pysähtyä miettimään, olivatko kaikki säästöt järkeviä. Säästövaikutuksia on seurattava ja vaikutukset otettava huomioon uutta budjettia laadittaessa. 

Henkilötyövuodet vähenivät 36,8 henkilötyövuotta.  Meidän onkin muistettava, että kun palveluja karsitaan, myös organisaatio supistuu.Terveysperusteisissa poissaoloissa oltiin 2023 lukemassa 14,9 kalenteripäivää. Vuonna 2024 poissaoloja oli 16,3. On menty huonompaan suuntaan. 

Väestön muutos Jämsässä 2024 oli -72 henkeä. Tehdyt toimenpiteet suunnan kääntämiseksi eivät ole purreet. Taidamme olla tyytyneet toteuttamaan ennusteita. Nyt tulee kuitenkin miettiä aivan uusia ratkaisuja muuttotappion lopettamiseksi ja jopa sen kääntämiseksi muuttovoitoksi. Ennen muinoin toivottiin lapsilykkyä. Nyt tarvitaan tekoja.

Yhteenvetona on vaikea arvioida, olemmeko saaneet kaupungin talouden tasapainoon, sillä olosuhteet maailmalla vaikuttavat meihinkin.  On kuitenkin jatkettava määrätietoista työtä talouden rintamalla.

Meidän tulee keskittyä tulopohjan lisäämiseen, niin kuin tilintarkastajakin toteaa tilintarkastuskertomuksessaan. Tämä tarkoittaa kansankielellä uusia työpaikkoja ja sitä kautta asukkaita, varsinkin lapsiperheitä.

Asioita päätettäessä meidän tulee käydä kunnollinen, monipuolinen ja tietoihin perustuva keskustelu. Valtuuston ja hallituksen välisellä yhteistyöllä sekä paremmalla keskusteluyhteydellä saamme talouden ja toiminnan hyvään kuntoon.

Olemme Uusi Suunta -ryhmänä hyväksymässä tilinpäätöksen 2024.

Uusi Suunta -valtuustoryhmän puheenjohtaja

Jyrki Kokko

Miten valtuutetut ja varavaltuutetut voivat edistää lapsen oikeuksien toteutumista?

Uudet valtuustot aloittavat kautensa kesākuun alussa. Kokosimme seitsemän kohdan listan, miten lapsen oikeuksia voi konkreettisesti edistää tulevalla valtuustokaudella:

1. Hyvinvointialueen strategiaa ja kuntastrategiaa tehdään ensimmäisten asioiden joukossa. Varmista, että strategiassa on seuraavat kirjaukset:

• Hyvinvointialueen / kunnan päämääränä on lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäminen.
• Laaja lapsivaikutusten arviointi tehdään aina, kun päätöksella on merkittāviä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.
• Lapsibudjetointi otetaan käyttöön hyvinvointialueen / kunnan vuosittaisessa talousarviossa.

2. Varmista, että talousarviossa budjetoidaan lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Huolehdi, että painopiste on varhaisessa tuessa. Selvitä yhdessä viranhaltijoiden kanssa, mihin kohteisiin pitäisi budjetoida.

3. Tee valtuustoaloitteita, joilla voit edistää lapsen oikeuksien toteutumista sekā lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

4. Vaadi lapsivaikutusten arviointia, jotta päätöksenteon tueksi saadaan tietoa siitä, millaisia vaikutuksia ehdotetulla muutoksella olisi lapsiin.

5. Hyödynnä valtuutetun laajaa tiedonsaantioikeutta. Selvitā ja kysy viranhaltijoilta, miten lapset, nuoret ja perheet voivat juuri sinun hyvinvointialueellasi tai kunnassasi.

6. Kuuntele lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokemusasiantuntijoita.

7. Muista lapsen oikeudet ja puhu niistä!

Äitienpäivä - Mansikkakakun teko

No aikainen lintu madon nappaa. Leipurit aloittavat aamulla aikaisin kuten minäkin. Ensin uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Munat ja sokeri vaahdotettiin. Vuoka jauhotettiin. Jauhot ja leivinjauho sekoitettiin ja lisättiin joukkoon. Sitten laitettiin vuokaan ja uuniin puoleksi tunniksi.

Kakkupohja leikattiin kolmeen osaan. Kermavaahto vatkattiin vaahdoksi. Sitten kerrosten väliin laitettiin mansikoita ja kermavaahtoa. Lopuksi kermavaahto tasoitettiin ja nonparellit laitettiin koristeeksi. Kosteus tasaantuu jääkaapissa yön yli. Aamulla 11.5.2025 eli äitienpäivänä kakkua sitten nautitaan. 

Hallituksen kehysriihen tuulivoimalinjaus

Miksi hallituksen kehysriihen tuulivoimalinjaus on hyvä päänavaus10 kohdan yhteenveto:

 Hillitsee hallitsematonta tuulivoimarakentamista: Suojaetäisyyden asettaminen pienille, alle 10 voimalan hankkeille, vähentää villien ja hajautettujen projektien määrää. Tällaiset hankkeet aiheuttavat usein suurimmat ympäristö- ja asukasvaikutukset (koska hankkeita on niin paljon).

 Rajoittaa tuulivoiman haittoja asukkaille: 8-kertainen suojaetäisyys voimalan korkeuteen nähden vähentää melu-, maisema- ja omaisuudensuojahaittoja, erityisesti asutuksen läheisyydessä. Tämä antaa perusturvaa kaikille.

 Parantaa sosiaalista hyväksyttävyyttä: Selkeämpi sääntely tuo tuulivoimarakentamiseen läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta, vähentäen asukkaiden epävarmuutta ja ristiriitoja. Ennakoimattomuus on nimenomaan pieniin hankkeisiin liittyvä ongelmia.

 Vahvistaa maisemavaikutusten huomioimista: Kehysriihen päätös integroi maisemavaikutusten arvioinnin osaksi lupaprosessia. Tämä edistää kestävää aluesuunnittelua ja luonnon monimuotoisuuden huomioimista.

 Ratkaisee bulvaaniluvituksen ongelmia: Päätös vaikeuttaa nykyistä käytäntöä, jossa pienet hankkeet hajautetaan maakuntakaavan ulkopuolelle, jolloin yhteisvaikutustarkastelut jäävät tekemättä.

 Siirtää tv- rakentamisen painopistettä suurempiin yksiköihin: Kuntavetoisten hankkeiden tiukempi sääntely ohjaa tuulivoimarakentamista maakuntakaavapohjaiseen malliin. Pienet hankkeet maksimoivat tuulivoiman haitat tuotettua energiayksikköä kohden.

 Tukee maanomistajien oikeuksia: Suostumusmenettely mahdollistaa rakentamisen suojaetäisyyttä lähemmäs vain kaikkien kiinteistönomistajien suostumuksella, mikä vahvistaa maanomistajien asemaa.

 Tukee vastuullisempaa energiapolitiikkaa: Päätös on osa siirtymää kohti säädellympää ja vastuullisempaa tuulivoimarakentamista. Tämä auttaa hallitsemaan ylikuumentunutta markkinaa ja vähentämään riskejä.

 Ei estä suuria energiainvestointeja: Päätös koskee vain pieniä hankkeita ja jättää suuret, maakuntakaavan mukaiset projektit lisäsääntelyn ulkopuolelle. 

 Luo pohjan kokonaisvaltaiselle ohjaukselle: Hallituksen linjaus on tärkeä askel kohti kattavampaa sääntelyä, joka mahdollistaa kestävän energiamurroksen luonnon ja asukkaiden kannalta hyväksyttävällä tavalla. Samalla se rauhoittaa osaltaan ylikuumentunutta tuulivoimarakentamista.

Lähdeaineistö linkki

Moron kolumni - Eva Wäljas 10 totuutta, joita nuori ei kuule valmistujaispuheessa

Oli niin loistavasti kirjoitettu kolumni, että oli otettava teksti talteen.

Nuoriin kohdistuvat odotukset ja vaatimukset tuntuvat kasvavan vuosi vuodelta: pitäisi tietää jo varhain, mitä haluaa isona tehdä. Pitää opiskella tehokkaasti eikä missään nimessä saa vaihtaa suuntaa. Pitää olla hyvä veronmaksaja, pysyä painoindeksissä ja ratkaista yhteiskunnan ongelmat ilmastonmuutoksesta vinksahtaneeseen väestösuhteeseen.

Uutinen teille, nuoret: Ei tarvitse.

Tässä muutama salaisuus, joita yhteiskunta koittaa teiltä pimittää:

1. Sinun ei tarvitse tietää, mikä haluat olla isona. Ikinä. Elämässä ei ole yhtä oikeaa reittiä ja suuntaa saa vaihtaa. Elämän aikana voi valmistua moniinkin ammatteihin, mutta ihmisenä valmistuminen kestää koko elämän.

2. Ei ole olemassa välivuosia. On olemassa vain ihan oikeita vuosia täynnä elämää. Etsi, eksy, kokeile ja tutki - kaikki se on osa sinun matkaasi ja sinun ainutlaatuista elämääsi. Olet oikeassa paikassa, vaikka et vielä tietäisi minne olet menossa.

3. Mokata saa. Pääsykokeet tai arvosanat eivät määrää elämäsi suuntaa. Elämässä saa monta uutta yritystä ja unelmiensa opiskelu- tai työpaikan voi saavuttaa montaa reittiä. Virheetöntä suoritusta ei ole tehnyt kukaan. Muista: Anteeksi kannattaa antaa - itselle ja muille. Armollisuus alkaa peilistä. Myötätuntoa voi ja kannattaa harjoitella.

4. Ihmisen mitta on ihan muu kuin menestys töissä tai koulussa. Elämä ei ole suoritus eikä kilpailu. Elämä on rosoinen matka, jolla riittävän hyvä on kyllin hyvä. Matkaseura kannattaa valita viisaasti ja pitää läheisistään huolta.

5. Vertailu vie ilon, vertaistuki tuo voiman. Katso vähemmän toisten elämää ja enemmän omaa polkuasi. Toisten menestys ei ole sinun epäonnistumisesi.

6. Kiire on harha. Ei elämässä pääse perille, vaikka kuinka kirisi. Sinulla on oma tahtisi ja omat askeleesi. Luota niihin.

7. Itsestä kannattaa pitää huoli, mutta onni löytyy oman navan ulkopuolelta. Self help -oppaiden sijaan kannattaa katsoa lähimmäistä ja kysyä, mitä voi oman yhteisönsä eteen tehdä.

8. Maailma on mainettaan parempi paikka: epäkohdilta ei kannata sulkea silmiä mutta viisasta on tarkentaa katsetta myös kaikkeen siihen, mikä on hyvin. Sitä on yllättävän paljon.

9. Täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä - siksi ohjeitakin tuli vain yhdeksän. Se riittää. Ja sinä riität.

Malja sinulle ja seikkailullesi!

Kirjoittaja on Tampereen seurakuntien viestinnän asiantuntija.

Kävijälaskuri 888.888

 Osuipa nyt hyvin kohdilleen. Kasit on rivissä kuin ankanpojat.

Linnasenvuori

Auto jätettiin parkkiin Ilveslinnan eteen. Siitä käveltiin Mäntytecin kohdalle. Linnasenvuoren kyltin vasemmalta puolen alkoi polku. Siitä sitten askel kerrallaan kohti mäen lakea. Kerran piti ottaa vasempaan ja kerran oikeaan. Oikee, vasen ja kohta oltiin mäellä. Hetken huilattiin rapautuneen kallion päällä istualtaan. Siitä hetken päästä alkoi laskeutuminen ns. Linnasenvuoren taakse. Lavaojan kautta palattiin Ilveslinnalle.

Linnasenvuoren tonttua ei tavattu, mutta sen kotiluola löydettiin.

Matkaa kertyi reilun 2 km. 

Kyltissä luki seuraavat tekstit:

Tervetuloa Linnasenvuoren muinaismuistoalueelle

Jylhä ja jyrkkärinteinen Linnasenvuori on 10 ha laajuinen alue keskellä Jämsänkosken taajamaa. Se on tuhannen vuoden takainen linnavuori ja muinaismuisto alue.

Linnasenvuorella risteilee runsaan ulkoilukäytön seurauksena monia polkuja. Luontopolku on merkittyinä punaisin maalimerkein ja ralvattu kulkemisen helpottamiseksi. Polkujen varrella on opastetauluja, jotka kertovat alueen historiasta ja luonnosta, Vuoren länsipuolella kuusten katveessa on levähdyspenkki.

Linnasenvuoren alue on muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen tai muu siihen kajoaminen kielletty.

Jämsän kaupunki

Jämsänseudun Luonnonystävät ry

Jämsänkosken linnavuori

Linnasenvuori on pohjoisin Hämeen muinaislinnoista. Se liittyy rautakauden lopulla Jämsän seudulle syntyneeseen asutusalueeseen. Asutus näyttää keskittyneen Jämsän nykyisen keskustan tienoille, Linnasenvuoresta 5-8 km etelään. Jämsän keskustasta tunnetaan Pukinvuoren muinaislinna. Nykyisten tietojen valossa Jämsän seudun asutus näyttää syntyneen viimeistään 900-luvulla jKr.

Linnasenvuoren laen kaakkoislaidalla on nähtävissä kivivarustusta noin 100 m matkalla. Mäen lounaispuolella, jyrkänteen juurella on matalia kiven ja maan sekaisia valleja ja kumpuja. Rakennelmia on joissakin yhteyksissä tulkittu linnan juurella olleen esivarustuksen jäännöksiksi. Näiden ajoitus ja tarkoitus on kuitenkin selvittämättä eikä ole varmaa, liittyvätkö ne muinaislinnaan.

Linnasenvuoren alueella on tehty arkeologisla kaivauksia vuosina 1951, 1962-65 sekä 1981.

Kaivauksissa on tutkittu mm. mäen laella ja lounaisrinteellä olevia kivirakenteita. Kaivauksilta ei ole tavattu esineistöä, joka varmuudella liittyisi muinaislinnan käyttöön.

Muinaislinnat

Muinaislinnat eli linnavuoret ovat korkeille, jyrkille mäille tehtyjä puolustusvarustuksia.

Yleensä niiltä on hyvä näkyvyys ympäristöön, varsinkin kulkureitteinä käytetyille vesialueille.

Mäkien loivimmille kohdille on tehty hirsivarustuksia, joiden perustuksena käytettyjä kíveyksiä on säilynyt. Muinaislinnoille vetäydyttiin vihollisen uhatessa, varsinaiset asuinpaikat ovat sijainneet lähialueilla maatalousympäristössä. Muinaislinnoja tunnetaan Suomessa noin 100 kappaletta, joista noin 20 Hämeestä. Ne ajoitetaan yleensä rautakauden lopulle varhaiskeskiaikaan, noin vuosien 800-1300 jKr. välille. Muinaislinnoja tavataan pääasiassa niiitä alueilta, joille maataloutta harjoittanut väestö oli levinnyt rautakauden lopulla.

Linnasenvuoren luonto

Lähialueen torppien karja on laiduntanut vuorella vielä 50- ja 60-luvun taitteessa ja rehevät alarinteet ovat olleet maanviljelyskäytössä. Metsäpeitteiseltä vuorelta on korjattu puuta useaan otteeseen 1900-luvulla. 1930- ja 1950-luvuilla muistetaan vuoren puustoa hakatun. Metsää on harvennettu viimeksi vuonna 1996.

Linnasenvuoren kallioinen lakiosa on mäntyvaltaista kangasmetsää. Vuoren rinteet sekä alaosat ovat valtaosaltaan viljavia kuusikoita ja lehtipuuvaltaisia metsiä. Itärinne on kuusikkoista, rauhallista ulkoilumetsää, jossa voi hyvin kuunnella linnunlaulua. Vuoren länsiosaa hallitsevat viereisen paperitehtaan äänet. Pohjoisrinne on osittain soistunut. Vuoren alaosassa Lavaojan varressa on hieno saniaislehto vaateliaine kasveineen. Lehtoa voi parhaiten ihailla kevyen liikenteen väylältä, joka kulkee Lavaojan varressa vuoren pohjoispuolella.

Linnasenvuoren kasveihin kuuluu kuusikon kätköissä kasvava metsänemä, joka on harvinainen ja rauhoitettu kasvi. Sitä on vaikea havaita, sillä se ei kasva versoa läheskään joka vuosi.

Aamulehtien jakelu Jämsässä

 Meille tulee neljä aamusin ilmestyvää sanomalehteä.

• Helsingin Sanomat, digi
• Aamulehti, paperinen
• Keskisuomalainen, digi
• Jämsän Seutu, digi

Tuota paperista Aamulehteä lehteä tulee tarkemmin luettua, kun se on tilattu paperisena. Aamuisin käyn sen aina hakemassa Orthex:n vihreästä postilaatikosta. Kerrassaan hyvä sanomalehti. 

Paperista Aamulehteä ei toisinaan sinne jaeta, vaikka se on julkaistu. No miksi?

Siihen on Postilla perustelunsa. Keskisuomalainen on Jämsän aamujakelua määräävä lehti. Kun Keskisuomalainen ei ilmesty, niin muitakaan ei jaeta esim. Aamulehti ja Helsingin Sanomat, vaikka ne on julkaistu.

Otetaan nyt esimerkki Vapusta 2025

• ke 30.4. Keskisuomalainen julkaistiin ja paperinen Aamulehti jaettiin
• to 1.5.  Keskisuomalaista ei tehty, joten paperinen Aamulehti jäi jakamatta
• pe 2.5.  Keskisuomalaista ei tehty, joten paperinen Aamulehti jäi jakamatta
• la 3.5. Keskisuomalainen julkaistaan ja saan viimeistään Aamulehden postilaatikkooni aamulla

Aamulehti jaetaan sitten joskus, kun Postia ns. "huvittaa".

Perin kummallista on se, kun Aamulehti on tilattu paperisena, mutta sitä ei toimiteta asiakkaalle?

Ajat muuttuvat

Nuorena menin vappuna nukkumaan joskus seitsemältä aamulla ja heräsin kuudelta illalla. 

Mikään ei ole muuttunut! ...Paitsi nykyään menen nukkumaan seitsemältä illalla ja herään kuudelta aamulla. 😂