Suomen sähköjärjestelmä ja sen verkosto ovat maailmanhuippua. Toimintavarma verkko ja kohtuuhintainen energia eivät ole itsestäänselvyys, vaan vuosikymmenten insinööritaidon ja merkittävien investointien tulos. Tämä kokonaisuus muodostaa keskeisen kilpailuedun, joka turvaa niin teollisuuden toimintaedellytykset kuin kotitalouksien arjen.
Viime aikojen keskustelussa esitetty väite, jonka mukaan energian korkeat hinnat automaattisesti ohjaisivat markkinoita ja kasvattaisivat energiantarjontaa, on vaarallisen yksinkertaistettu. Käytännössä uuden energiantuotannon kytkeminen verkkoon on hidasta. Esimerkiksi uuden perusvoimalan, kuten ydinvoimalan, rakentaminen ja käyttöönotto kestää vähintään kymmenen vuotta. Jos sähkön hinta päästetään nousemaan hallitsemattomasti, markkinoiden tasapainottumista joudutaan odottamaan vuosia. Tänä aikana korkeat kustannukset ehtivät ajaa kotitaloudet tiukalle ja heikentää teollisuuden kilpailukykyä pysyvästi.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että pelkkä kysynnän ja tarjonnan vapaa reagointi voi johtaa verkon tukkeutumiseen ja energiakustannusten krooniseen nousuun. Useissa EU-maissa heikkolaatuiset verkot ja korkeat hinnat ovat jo ajaneet teollisuudenaloja ahdinkoon. EU:n kilpailukykyneuvostossakin on tunnistettu, ettei "ensin tullut saa ensin palvelua" -periaate enää sovellu kriittisen infrastruktuurin hallintaan.
Sähköverkon siirtokapasiteetti, kattavuus ja säätövoiman riittävyys vaativat pitkäjänteistä ohjausta. Uuden, paljon sähköä kuluttavan teollisuuden liittämistä verkkoon on arvioitava strategisesti: mitä toimintoja verkkoon otetaan, minne ne sijoitetaan ja millä aikataululla.
Vakaa ja kohtuuhintainen sähkö on edellytys niin yhteiskunnan sähköistymiselle, ilmastotavoitteille kuin uusille investoinneille. Sähköjärjestelmämme on strateginen kansallisomaisuus, jonka toimivuus ja sääntely on turvattava julkisella kontrollilla ja kokonaisedun mukaisella päätöksenteolla.
