Pitkäperjantai

Pitkäperjantai on perinteisesti ollut suomalaisen vuodenkierron ankarin ja hiljaisin päivä. Vielä muutama sukupolvi sitten päivää hallitsivat tiukat säännöt ja kiellot, joiden tarkoituksena oli kunnioittaa Jeesuksen kärsimystä.

1. Hiljaisuus ja vierailukielto

Entisaikaan pitkäperjantaina vallitsi lähes täydellinen hiljaisuus. Tarpeetonta puhetta vältettiin, eikä kyläilemään saanut lähteä. Lapset eivät saaneet leikkiä äänekkäästi, juosta tai nauraa. Uskottiin, että jos nauraa pitkäperjantaina, saa itkeä koko vuoden.

2. Työkielto ja "kylmä ruoka"

Kaikki tarpeeton työ oli kiellettyä. Tähän kuului erityisesti talon työt:

• Ei tulta uuniin: Ruokaa ei saanut valmistaa, vaan syötiin kylmää ruokaa, kuten leipää, kalaa ja mämmiä.
• Mämmi: Alun perin mämmi oli nimenomaan pitkäperjantain paastoruokaa. Se valmistettiin jo alkuviikosta, jotta perjantaina ei tarvinnut ryhtyä leivontapuuhiin.
• Siivoamiskielto: Lattioita ei saanut lakaista, jotta "pöly ei menisi Jeesuksen silmiin".

3. Musta pukeutuminen

Surun merkit olivat näkyvissä myös vaatetuksessa. Kirkkoon ja jopa kotona pukeuduttiin mustiin vaatteisiin. Nykyäänkin kirkkojen alttarit on verhoiltu mustaan, ja alttarilla on usein viisi punaista ruusua symboloimassa Jeesuksen viittä haavoja.

4. Piiskaaminen (vitsaus)

Länsi-Suomessa tunnettiin erikoinen ja karu perinne: aamulla lapset saattoivat saada kevyesti vitsaa muistutuksena Kristuksen kärsimyksistä. Tästä on peräisin sanonta "pitkäperjantain piiska". Onneksi tämä perinne on jäänyt historiaan ja vaihtunut palmusunnuntain iloisempaan virpomiseen.

5. Sääennustukset ja uskomukset

Kansanperinteessä uskottiin, että pitkäperjantain sää ennustaa tulevaa:

• Jos aurinko paistaa niin pitkään, että ehtii nousta hevosen selkään, tulee hyvä vuosi.
• Päivän uskottiin olevan myös pimeiden voimien ja noitien liikkeelläoloaikaa, minkä vuoksi talojen ovia ja karjasuojia suojattiin taioin.

6. Nykypäivä: Rauhoittumisen aika

Vaikka lainsäädäntö ei enää rajoita huvituksia (elokuvateatterit ja ravintolat saavat olla auki), monille suomalaisille pitkäperjantai on yhä rauhoittumisen ja ulkoilun päivä. Se on "virallinen" startti pääsiäisen pyhille, jolloin kiire pysähtyy ennen lankalauantain ja pääsiäispäivän juhlintaa.

Pupu ja pääsiäisen taika

Pieni pääsiäispupu loikkii, läpi pihan, poikki niityn. Korvat heiluu, nenä värisee, pajunkissat varvussa tärisee.

Kädessä on virpomisvitsat koreat, höyhenet niissä on pehmeät ja upeat. "Virvon varvon", pupu kuiskaa, onnea jokaiselle tupaan huiskaa!

Keittiössä odottaa musta mämmi, onko se hyvää vai ihan kämmi? Sokeria päälle ja kermaa loraus, kuuluu vain tyytyväinen maiskaus.

Keltaiset pääsiäistiput piipittää, ne ruohikossa kilpaa hyppii ja viipittää. Aurinko paistaa, on kevät ja juhla, iloa pupu ei säästä, vaan tuhlaa!

Tuulivoiman taloudellinen korttitalo horjuu – kuka maksaa laskun?

Viimeaikaiset uutiset tuulivoima-alan taloustilanteesta ovat karua luettavaa. Kauppalehden tekemä selvitys Suomen 50 suurimmasta tuulivoimayhtiöstä paljastaa alan tilan olevan vähintäänkin ”uhkaavan surkea”. Kun 33 yhtiötä 50:stä tekee tappiota ja nettotulosprosentin mediaani huitelee -58,8 prosentissa, on syytä kysyä, kuinka kestävällä pohjalla suomalainen energiapolitiikka makaa.

Luvut ovat hätkähdyttäviä. Vuonna 2024 tarkastellut yhtiöt tekivät yhteensä 243,6 miljoonan euron nettotappion vain noin 544 miljoonan euron liikevaihdolla. Suunta on jyrkästi alaspäin, sillä edellisvuonna tappiota kertyi ”vasta” 160 miljoonaa.

Sijoittajien kärsivällisyys koetuksella

Esimerkit yksittäisistä toimijoista osoittavat ongelman syvyyden:

• Ilmatar-konserni tahkosi kahden vuoden aikana 63 miljoonan liikevaihdon, mutta onnistui polttamaan rahaa peräti 156 miljoonaa euroa nettotappiona.
• Jopa eläkeyhtiöidemme (Elo, Veritas ja Valtion eläkerahasto) omistama Exilion valui plussalta tappiolle.
• Ikean omistaman Ponsivuori Windin liikevaihdosta (2,5 Meur) lähes kaikki ja enemmänkin hukkui 1,9 miljoonan euron tappioihin.

On utopistista ajatella, että kansainväliset sijoittajat katsoisivat tällaista pääomien syöntiä loputtomiin. Ala on tällä hetkellä täysin rahoittajien armoilla: korollista velkaa listatuilla yhtiöillä on jo yli 4 miljardia euroa. Kun omat pääomat on syöty, ollaan tilanteessa, jossa pienikin korkotason heilahdus tai sähkön hinnan mataluus voi kaataa korttitalon.

Tukimiljoonat eivät pelasta kannattavuutta

Hämmentävintä tilanteessa on se, että samaan aikaan kun yhtiöt kyntävät syvällä, veronmaksajat tukevat toimintaa valtavilla summilla. Viime vuonna tuulivoimalle maksettiin syöttötariffitukea liki 210 miljoonaa euroa. Herää kysymys: jos ala ei ole kannattava edes massiivisten tukien ja velkavivun turvin, milloin se on?

Mitä tapahtuu, kun rahoitus loppuu?

Suomi on laskenut paljon tuulivoiman varaan, mutta talouden realiteetteja ei pääse pakoon edes vihreässä siirtymässä. Jos tuottokyky ei kohene merkittävästi ja nopeasti, edessämme on konkurssien aalto, jonka jälkipyykki – purkamattomat voimalat ja hoitamattomat velvoitteet – saattaa jäädä yhteiskunnan hoidettavaksi.

Energiaomavaraisuus on hieno tavoite, mutta se ei saa rakentua taloudellisesti kestämättömän kuplan päälle. Nyt on korkea aika keskustella siitä, onko tuulivoimasta todelliseksi talouskasvun veturiksi vai onko kyseessä massiivinen pääomien tuhoaminen, jonka lasku lankeaa lopulta suomalaisille.

Blogin kuukausittainen kävijäennätys syntyi 03/2026

Maaliskuu teki historiaa: Uusi upea kävijäennätys! Blogissani puhaltavat nyt todelliset myötätuulet! Maaliskuu 2026 jää muistoihin kuukautena, jolloin pistettiin vanhat ennätykset kerralla uusiksi.

Nyt on syytä pieneen tuuletukseen:

• Uusi huikea ennätys: 33 279 kävijää kuukaudessa!
• Päivätaso: Tämä tarkoittaa keskimäärin yli tuhatta lukijaa joka ikinen päivä.

On suorastaan kutkuttava arvoitus, mikä sai näin monen teistä löytämään tiesi juuri minun tekstieni pariin. Olitpa sitten uusi tuttavuus tai jo pidempään mukana kulkenut vakiolukija – kuka ikinä oletkin ja mikä sinut tänne toikaan – lämmin kiitos seurastasi!